Edellisen kurssikerran jälkeen teemakartan tekeminen oli jokseenkin hallussa, mutta tällä kertaa kahden korreloivan tekijän kuvaaminen yhdellä kartalla osoittautui omalla kohdalla aikamoiseksi pähkinäksi. Toisena vaihtoehtona oli tehdä grid- tai 3D-kartta, mutta luovuin ideasta, kun 3D-kartta näytti pelkältä pinnalta harmaita läikkiä. (Toisaalta toisella koneella työtilan avattuani tämä samainen 3D-mallinnus oli värillinen hmm). Kolmiulotteinen hahmotukseni ei myöskään ole Nasa-luokkaa, joten kartan kääntely sai aikaan vielä epämääräisemmän lopputuloksen. Päädyin siis tekemään päällekkäisten teemojen koropleettikartan.

Harmaita läikkiä: ei käyttistä.

Päätin käyttää väestöntiheyttä teemakartan pohjana. Lisäsin sen jälkeen jokaisen kunnan eri ikäryhmien osuudet ympyrädiagrammeina. En tiedä sitten korreloivatko nämä aineistot millään tavalla toistensa kanssa, mutta ainakin ne antavat lukijalle tietoa väestön rakenteesta. Värimaailmat kahden ei teeman välillä pyrin pitämään sellaisina, että ne erottuisivat toisistaan. Ympyrädiagrammien keltainen sävy jäi tosin häkellyttävän vihertäväksi, mikä saattaa pistää esityksestä silmään. Toisaalta ympyrädiagrammit oli luonteva vaihtoehto kuvata kuvata eri ikäryhmiein kokoja. Myös aineistojen välistä suhdetta ja niiden kuvattavuutta oli melko haastavaakin pohtia. Ja kuten Aino Grönroos pohtii blogissaan: ”Myös teemakartan tyypin valinta on tärkeää, sillä eri asiat ja muuttujat havainnollistuvat paremmin eri tyyppisissä diagrammeissa ja kuvantamismalleissa”.

Mitä kartasta voi sitten havaita: ainakin sen, että Kauniainen jää hienosti kahden ympyrädiagrammin alle. Mahtavaa. Kartalta voi myös havaita, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ehdottomasti tiheiten asuttuja kuntia. Väestöntiheys jokseenkin saatta konsentroitua junaradan varteen enemmän, josta esimerkiksi pendelöinti saatta olla hepompaa, kuin taas alueen reunakunnat ovat harvempaan asuttuja. Toisaalta jotkin reunakunnat on pinta-alaltaan suurikokoisia. Järvenpää (jee kotikuntani) ja Kerava ovat pinta-alaltaan jo niin pieniä, että väestöntiheys korostuu siellä senkin takia. Ikäryhmistä suurin kaikkialla oli 15-64-vuotiaiden ryhmä, ja siitä nuorempia ja vanhempia oli jokseenkin samassa suhteessa kaikkialla. Ei ehkä kovin yllättävää Helsingin seudulle.

Lähteet

Grönroos, A. 2. kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/ainogron/2016/01/31/2-kurssikerta/. Luettu: 21.2.2016