Neljännellä kurssikerralla opeteltiin rasterikarttojen tekoa. Tämäkin prosessi oli melko helppo, gridin sai piirrettyä vaivattomasti pohjakarttamateriaalin päälle. Toisaalta pohjana olevien aineistojen määrä sai ainakin omalla kohdalla mäppärin kauniisti osoittamaan kaatumisen merkkejä, joten suosiolla laitoin niistä osan pois päältä. Teemakartan luominen toimi samalla periaatteella kuin ennenkin, mutta nyt kartalle luotiin rasterimuotoista tietoa, jossa yhdellä neliöllä oli oma arvonsa.
Tein teemakartan muun kielisten osuudesta pääkaupunkiseudulla. Tein kaksi teemkarttaa, ensimmäisen 500 metrin ja toisen 700 metrin ruudukoilla. Pohdintani kohdistuu 700 metrin rasterikarttaan, koska koen sen hieman informatiivisemmaksi ja siinä kuvattu ilmiö ei ole niin hajautunut. (Legendalla oli näköjään ongelma eikä halunnut näyttäytyä normaalissa formaatissaan)

Kartassa on nähtävissä muunkielisten spatiaalinen jakautuminen pääkaupunkiseudulla, jossa suurimmat muun kielisten keskittymät ovat Pohjois-Vantaalla Korson suuralueella, itäisessä Helsingissä ja Espoossa muun muassa Lintuvaaran alueella. Vantaalla pystyy helpommin havaitsemaan selkeämpiä muun kielisten keskittymiä, kun taas Espoossa muun kieliset ovat hieman enemmän hajautuneet ja keskittymät ovat kooltaan pienempiä. Helsingissä varsinkin koillisen suurpiirin pohjoisemmalla alueella on enemmän muun kielisiä sekä Mellunkylän ja Vartiokylän alueilla. Kauniaisissa näyttää olevan häviävän vähän muun kielisiä.
Karttaan pitäisi ehdottomasti liittää tieto siitä, mitä nämä muut kielet ovat. On vaikeaa syvemmin ymmärtää ilmiötä, jos siitä ei esiinny mitään yksityiskohtaisempaa, ja ehkä mahdollisesti lisää alueellista jakautumista aiheuttavaa, tietoa. Olisi myös hyödyllistä tietää jotain muun kielisten taustasta, ovatko he esimerkiksi vaihto-opiskelijoita, maahanmuuttajia tai vierastyöläisiä. Myös se, mikä on perusteena muun kielisyydelle, olisi hyvä selventää.
Ruututeemakartalla absoluuttisten arvojen esittäminen on mielestäni ihan toimiva vaihtoehto, koska absoluuttiset arvot sisältyvät yksityiskohtaisemmin rastereihin. Toisaalta kartalta ei voi erottaa minkäänlaisia suhteellisia eroja. Mutta kuten Tuomas Tavi blogikirjoituksessaan toteaa: ”Esimerkiksi verrattuna koropleettikarttaan, ruutukartta ei kuvaa ilmiötä vain esimerkiksi kuntarajat huomioiden, vaan esittää todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on”. Ruututeemakartalla on samalla tavalla informaatioarvo kuin muillakin karttatyypeillä, kunhan kuvattava ilmiö on sellainen, että se siinä toimii. Toisaalta esimerkiksi pisteteemakarttakin olisi varmaan toiminut kuvaamaan muun kielisten jakautumista hyvin. Mielestäni ruututeemakartalla on helpompi tuoda esiin yksityiskohtaisempia tilallisia eroja jonkun ilmiön esiintyvyydessä.
Omasta kartastani tuli jokseenkin onnistunut yritys, mikä intensiivisen tuijotuksen jälkeen näyttää ihan blogikelpoiselta julkaisulta. Rastereiden väreiksi valitsin jotain aivan kamalaa, alhaisimpia arvoja kuvaava väri häviää ilman lukulaseja aika helposti valkoisiin osiin. Lisäsin suuralueet kartalle, jotta ilmiön levinneisyyttä voisi tarkastella helpommin kuntien sisällä. Muun kielisten jakautuminen tietyille alueille pääkaupunkiseudulla voi kieliä jotain sosioekonomisesta asemasta tai siitä, mitkä alueet muun kieliset kokevat hyviksi alueiksi asua. Toisaalta ruutujen koko vaikuttaa myös kartan ilmeeseen. Pienemmillä ruuduilla olisi saanut vielä yksityiskohtaisempaa tietoa, mutta rasteriaineistoa oli raskas käsitellä jo 700 metrin kokoisilla ruuduilla, joten päätin jättää kokeilematta. Ettei mapinfo kokonaan olisi luovuttanut ja lopullisesti kaatunut.

Loppukevennykseski: hienosti onnistunut karttakuvan rekisteröinti. Meni just niinku Strömsössä.

Kubismia vaiko mäppärin keljuilua

Lähteet:

Tavi, T: (2016). 4. Blogikirjoitus ̶ Ulkomaalaisten reikä Kauniaisissa sekä Libyan muuttuva tilanne. https://blogs.helsinki.fi/tugtavi/2016/02/15/4-blogikirjoitus-%CC%B6-ulkomaalaisten-reika-kauniaisissa-seka-libyan-muuttuva-tilanne/. Luettu: 6.3.2016.