2. kurssikerta

Kurssin toisella kerralla oli tarkoitus oppia tuntemaan ja käyttämään teemakarttoja, joissa esitetään kahta teemaa päällekkäin kuten kartogrammissa. Kurssikerta aloitettiin lyhyellä teoriaosuudella kahden päällekkäisen teeman mahdollisuuksista ja sen jälkeen siirryttiin harjoittelemaan niiden tekoa MapInfoon. Harjoituskarttojen pohjina käytimme Pohjois-Suomen ja koko Suomen kuntakarttoja. Vaihtoehtoja kahden muuttujan esittämiseen oli monia kuten esimerkiksi koropleettikartta, jonka päälle laitettiin pylväs- tai ympyrädiagrammeja tai erimuotoisia ja kokoisia symboleja. Harjoittelimme myös muun muassa pistekartan, jossa jokainen piste kuvaa etukäteen määrättyä arvoa kartalla, ja kahden päällekkäisen koropleettikartan tekoa. Kokeilimme lisäksi erilaisten kolmiulotteisten karttojen tekoa, mikä vaikutti huomattavasti perinteisten karttojen tekoa hankalammalta.

Yhteisen harjoitteluosion jälkeen ryhdyimme tositoimiin tehtävänämme tuottaa kahta teemaa hyödyntävä kartta oppimamme pohjalta. Teemojen aineistot sai valita itse, mutta niiden oli hyvä tukea toisiaan jollain tavalla. Teemojen valinta osoittautuikin yllättävän hankalaksi, sillä en millään keksinyt kahta toisiinsa kunnolla liittyvää muuttujaa MapInfossa valmiina olleesta aineistosta. Ulkopuolista aineistoa olisi toki voinut hyödyntää myös, mutta kun huomasin muiden jo työstävän karttojaan, päätin valita teemoiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuuden ja työttömyysasteen vuonna 2010. Uskoin niillä olevan jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Esitystavaksi valitsin kaksi päällekkäistä koropleettikarttaa, jossa toista muuttujaa kuvataan väreillä ja toista rastereilla. Rajasin tarkastelualueeksi vain Pohjois-Suomen kunnat, koska siellä ilmiöitä oli helpompi tarkastella kuntien suuren koon vuoksi. Lopuksi kartalle liitettiin vielä pohjoisnuoli ja janamittakaava, jonka teksti oli tietysti englanniksi MapInfon rajallisuudesta johtuen.

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus prosentteina sekä työttömyysaste vuodelta 2010 Pohjois-Suomessa.

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus prosentteina sekä työttömyysaste vuodelta 2010 Pohjois-Suomessa.

Kartta onnistui osittain ihan hyvin, sillä siitä saa mielestäni selvän kuvan korkea-asteen koulutettujen ja työttömyyden jakautumisesta Suomessa. Värisävyt erottuvat hyvin toisistaan ja punainen väri kuvaa onnistuneesti työttömyysasteen mieltämistä negatiivisena. Rasteritkin voi erottaa ihan kohtalaisesti toisistaan, joskin kaksi alinta luokkaa voi nopealla tarkastelulla hieman sekoittua. Kartan teemojen välillä ei kuitenkaan olla ihan niin selvää korrelaatiota kuin olisin toivonut. Odotin korkea-asteen tutkintojen osuuden vähentävän työttömyyttä, mikä toteutuikin ylimpien luokkien kohdalla jotka kaikki siis sijaitsivat matalan työttömyysasteen kunnissa. Sen sijaan kahta alinta korkea-asteen tutkinnon luokkaa esiintyi sekaisin kahdessa korkeimman työttömyysasteen luokissa. Kartalla näkyy kyllä jotain yhteyttä hypoteesiini, mutta ei ehkä niin paljon, että siitä voisi vetää joitakin johtopäätöksiä.

Teemakarttani molemmat teemat oli jaettu kolmeen luokkaan lukemisen helpottamiseksi. Luokitteluna käytin luonnollisia luokkavälejä, sillä niillä kartta näytti parhaimmalta. Luokkavälien määrittäminen oli kurssikerralla ilmeisesti pitänyt tehdä käsin käyttämällä tulkinnan apuna muun muassa aineiston keskiarvoa ja keskihajontaa, mutta tämä jäi minulta kurssikerralla väliin.

Kartasta voidaan siis havaita, että korkea-asteen koulutettujen osuus on monesti korkeampi kunnissa, joissa työttömyysaste on matalampi. Pelkästään yksittäistä teemaa katsomalla saadaan myös selville jotain Pohjois-Suomen tilanteesta. Työttömyysaste näyttää jakaantuneen aika tasaisesti ympäri karttaa kuitenkin siten, että matalinta työttömyysaste-luokkaa on eniten ja korkeinta vastaavasti vähiten. Matalimman luokan vaihteluväli on lisäksi hiukan muita suurempi. Korkea-asteen koulutuksen osuudet sijaitsevat työttömyysasteen tapaan hyvin epäsäännöllisesti eri puolilla karttaa. Niissä kuitenkin korkeinta luokkaa eli 21,4–29,2 % on selvästi vähiten ja sen vaihteluvälikin on lähes kaksikertainen kahteen muuhun verrattuna. Oskar Rönnberg on verrannut omassa kartassaan Uudenmaan kuntien korkea-asteen suorittaneiden osuutta valtionveron alaisiin tuloihin (euroa/tulonsaaja). Hänen ja omaa karttaani vertaamalla huomataan kuinka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on eteläisessä Suomessa selvästi pohjoista Suomea korkeampi. Oskar on tosin käyttänyt erilaista luokittelua aineistolleen, mutta erot maamme osien välillä ovat joka tapauksessa selviä.

Toinen kurssikerta oli jo ensimmäistä hieman haastavampi, sillä muistettavia asioita oli enemmän. Kävimme kurssikerralla läpi niin monta uudenlaista karttatyyppiä, että ainakaan minulle ei heti jäänyt mieleen miten vaikeimmat niistä tehtiin. Toivottavasti niihin palataan vielä kurssin myöhemmissä vaiheissa. Olen kuitenkin samaa mieltä Hanna Kaistisen blogissaan esittämästä ajatuksesta siitä, että vaikka kahden muuttujan teemakartan luonti on suhteellisen helppoa, niin näiden karttojen visuaalinen onnistuminen on huomattavasti hankalampi toteuttaa. Osaan nyt joka tapauksessa tuottaa MapInfolla yleisimmät kahta teemaa yhdistävät kartat ja siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Lähteet

Kaistinen, H. (2015). 2. kurssikerta – 22.1.2015. Hannan PAK-kurssiblogi. <https://blogs.helsinki.fi/hankaist/2015/01/27/2-kurssikerta-22-1-2015/> Luettu 14.3.2015.

Rönnberg, O. (2015). Päällekkäiset koropleettikartat. Oskarin PAK-blogi.<https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/2015/01/23/paallekkaiset-koropleettikartat/> Luettu 31.1.2015.

1. kurssikerta

PAK-kurssi alkoi opettajajohtoisella kurssin yleisellä esittelyllä ja kertauksella paikkatiedon perusteista. Sen jälkeen siirryttiin tutustumaan MapInfo-paikkatieto-ohjelmaan, joka tulee olemaan hyvin keskeisessä osassa kurssia. Tutustuimme joihinkin MapInfon keskeisiin toimintoihin ja teimme opettaja Arttu Paarlahden johdolla harjoituskartan, koropleettikartan ruotsinkielisten osuudesta Helsingissä. Tämän jälkeen tehtävänä oli tehdä teemakartta omasta valitsemastaan aineistosta MapInfosta opittuja ominaisuuksia hyödyntäen ja käyttäen pohjana Suomen kuntakarttaa. Valmis kartta on liitettynä tämän tekstin loppuun.

Kurssi vaikutti alusta alkaen varsin mielenkiintoiselta, vaikkakin blogin pitämisen ajatus tuntui hiukan oudolta, koska en ole sellaista ennen tehnyt. MapInfo oli ilmeisesti joillekin opiskelijoille jo ennestään tuttu, mutta minä en ollut ohjelmaa käyttänyt lukuun ottamatta Tiedon hankinta, analyysi ja kartografia – kurssin (TAK) lyhyttä tutustumista siihen. Tämän vuoksi minulle ja varmasti monelle muullekin oli paljon hyötyä siitä, että opettaja opasti ohjelman käyttämisessä. Teemakartan teko onnistui nopeasti sillä muistin työvaiheet opettajan johdolla tehdyn harjoituskartan johdosta. Vaikeinta kartan teossa oli ehkä sopivan luokittelun valinta, jota oli kyllä harjoiteltu jo TAK-kurssilla aikaisemmin. Luokittelussa apuna oli esim. Moodlesta löytynyt linkki histogrammityökaluun, jonka avustuksella tein toivottavasti oikean valinnan karttani aineiston luokittelun valinnassa. Histogrammityökalulla pystyi aineistojen histogrammista tekemään kuitenkin hyvin erinäköisiä variaatioita esim. erilaisilla luokkarajauksilla, kuten Juuso Korhonenkin blogissaan toteaa.

Teemakarttani aiheena oli ulkomaiden kansalaisten osuus prosentteina Suomen kunnissa vuodelta 2011. Se onnistui mielestäni ihan kohtalaisesti, mutta etenkin kahta viimeisen luokan edustajaa on aika hankala erottaa toisistaan. Tämä olisi ollut helposti korjattavissa, jos olisin tajunnut muokata MapInfon tarjoamaa valmista väripalettia. Jälkeenpäin ajateltuna jotkin toiset värisävyt, kuten punaisen eri sävyt, olisivat kuitenkin voineet tuoda ilmiön paremmin esiin. Punainen väri mielletään kuitenkin usein negatiivisena, joten en sitä siksi viitsinyt valita. Luokitteluksi kartalleni valitsin luonnolliset luokkavälit, sillä tulkitsin aineiston olevan histogrammin perusteella epämääräisesti jakautunutta. Tällöin aineistolle suositellaan yleensä juuri luonnollisia luokkavälejä. Lukiessani muiden kurssilaisten blogeja huomasin kuitenkin, että esimerkiksi Leila Soinio oli valinnut saman aiheen kartalleen ja käyttänyt samaa luokittelua, mutta tulkinnut aineiston olevan vinosti jakautunutta. Myönnän, että hänen perusteluidensa jälkeen en ole enää yhtä varma aineistoni todellisesta jakautumisesta, mutta luonnolliset luokkavälit ovat kuitenkin ilmeisesti paras vaihtoehto aineistoni esittämiselle sen jakautumisesta huolimatta.

Kuva 1. Histogrammi ulkomaiden kansalaisten osuuden jakautumisesta.

Kuva 1. Histogrammi ulkomaiden kansalaisten osuuden jakautumisesta.

Kuva 2. Kartta ulkomaiden kansalaisten osuudesta Suomen kunnissa. (Tilastokeskus 2011)

Kuva 2. Kartta ulkomaiden kansalaisten osuudesta Suomen kunnissa. (Tilastokeskus 2011)

Kartasta huomataan esimerkiksi se että, noin 85 prosentissa Suomen kunnista ulkomaiden kansalaisten osuus on alle 2,7 prosenttia kunnan väkiluvusta. Huomionarvoista on myös mm. se, että ulkomaalaisten osuus on yleistäen suurin rannikko- ja raja-alueilla pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Erityisen suuria keskittymiä on Etelä – ja Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanmaan rannikolla. Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt suhteessa eniten ulkomaalaisväestö, vaikkakin tätä on kartastani vaikea havaita. Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väkiluvusta ulkomaalaisia oli vuonna 2013 noin 3,8 prosenttia. Se on hyvin pieni luku kansainvälisessä vertailussa.

Ensimmäinen kurssikerta ei ollut kovin vaikea, koska itsenäistä työskentelyä ei juurikaan ollut, ohjeet olivat hyvät eikä teemakartan teossakaan ollut suurempia vaikeuksia. Tämä taisi kuitenkin olla vasta pintaraapaisu MapInfon käyttöön. Kartatkin tehtiin opettajan antaman valmiin tiedoston pohjalta. Kurssin edetessä tulenkin varmasti oppimaan vielä uusia tapoja käyttää ohjelmaa ja saamaan lisää tietoa paikkatiedon hyödyntämisestä.

Lähteet

Korhonen, J. (2015). Kurssikerta 1 ja eläkeläisten osuus Suomen väestöstä kunnittain 2011. Juuson paikkatietopuserrus. <https://blogs.helsinki.fi/juusokor/2015/01/15/elakelaisten-osuus-suomen-vaestosta-kunnittain-2011/> Luettu 14.3.2015.

Soinio, L. (2015). Moikka maailma ja MapInfo!. Leilan paikkatietopulinaa. <https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/2015/01/19/moikka-maailma/> Luettu 23.1.2015.

Tilastokeskus (2014). Vuosikatsaus 2013. Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan. <http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html> Luettu 23.1.2014.

Moikka maailma!

Tämä on Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssin (PAK) blogini, jossa julkaisen mm. tekstejä ja kuvia kurssin etenemisestä ja omasta oppimisestani kurssilla.