1. kurssikerta

PAK-kurssi alkoi opettajajohtoisella kurssin yleisellä esittelyllä ja kertauksella paikkatiedon perusteista. Sen jälkeen siirryttiin tutustumaan MapInfo-paikkatieto-ohjelmaan, joka tulee olemaan hyvin keskeisessä osassa kurssia. Tutustuimme joihinkin MapInfon keskeisiin toimintoihin ja teimme opettaja Arttu Paarlahden johdolla harjoituskartan, koropleettikartan ruotsinkielisten osuudesta Helsingissä. Tämän jälkeen tehtävänä oli tehdä teemakartta omasta valitsemastaan aineistosta MapInfosta opittuja ominaisuuksia hyödyntäen ja käyttäen pohjana Suomen kuntakarttaa. Valmis kartta on liitettynä tämän tekstin loppuun.

Kurssi vaikutti alusta alkaen varsin mielenkiintoiselta, vaikkakin blogin pitämisen ajatus tuntui hiukan oudolta, koska en ole sellaista ennen tehnyt. MapInfo oli ilmeisesti joillekin opiskelijoille jo ennestään tuttu, mutta minä en ollut ohjelmaa käyttänyt lukuun ottamatta Tiedon hankinta, analyysi ja kartografia – kurssin (TAK) lyhyttä tutustumista siihen. Tämän vuoksi minulle ja varmasti monelle muullekin oli paljon hyötyä siitä, että opettaja opasti ohjelman käyttämisessä. Teemakartan teko onnistui nopeasti sillä muistin työvaiheet opettajan johdolla tehdyn harjoituskartan johdosta. Vaikeinta kartan teossa oli ehkä sopivan luokittelun valinta, jota oli kyllä harjoiteltu jo TAK-kurssilla aikaisemmin. Luokittelussa apuna oli esim. Moodlesta löytynyt linkki histogrammityökaluun, jonka avustuksella tein toivottavasti oikean valinnan karttani aineiston luokittelun valinnassa. Histogrammityökalulla pystyi aineistojen histogrammista tekemään kuitenkin hyvin erinäköisiä variaatioita esim. erilaisilla luokkarajauksilla, kuten Juuso Korhonenkin blogissaan toteaa.

Teemakarttani aiheena oli ulkomaiden kansalaisten osuus prosentteina Suomen kunnissa vuodelta 2011. Se onnistui mielestäni ihan kohtalaisesti, mutta etenkin kahta viimeisen luokan edustajaa on aika hankala erottaa toisistaan. Tämä olisi ollut helposti korjattavissa, jos olisin tajunnut muokata MapInfon tarjoamaa valmista väripalettia. Jälkeenpäin ajateltuna jotkin toiset värisävyt, kuten punaisen eri sävyt, olisivat kuitenkin voineet tuoda ilmiön paremmin esiin. Punainen väri mielletään kuitenkin usein negatiivisena, joten en sitä siksi viitsinyt valita. Luokitteluksi kartalleni valitsin luonnolliset luokkavälit, sillä tulkitsin aineiston olevan histogrammin perusteella epämääräisesti jakautunutta. Tällöin aineistolle suositellaan yleensä juuri luonnollisia luokkavälejä. Lukiessani muiden kurssilaisten blogeja huomasin kuitenkin, että esimerkiksi Leila Soinio oli valinnut saman aiheen kartalleen ja käyttänyt samaa luokittelua, mutta tulkinnut aineiston olevan vinosti jakautunutta. Myönnän, että hänen perusteluidensa jälkeen en ole enää yhtä varma aineistoni todellisesta jakautumisesta, mutta luonnolliset luokkavälit ovat kuitenkin ilmeisesti paras vaihtoehto aineistoni esittämiselle sen jakautumisesta huolimatta.

Kuva 1. Histogrammi ulkomaiden kansalaisten osuuden jakautumisesta.

Kuva 1. Histogrammi ulkomaiden kansalaisten osuuden jakautumisesta.

Kuva 2. Kartta ulkomaiden kansalaisten osuudesta Suomen kunnissa. (Tilastokeskus 2011)

Kuva 2. Kartta ulkomaiden kansalaisten osuudesta Suomen kunnissa. (Tilastokeskus 2011)

Kartasta huomataan esimerkiksi se että, noin 85 prosentissa Suomen kunnista ulkomaiden kansalaisten osuus on alle 2,7 prosenttia kunnan väkiluvusta. Huomionarvoista on myös mm. se, että ulkomaalaisten osuus on yleistäen suurin rannikko- ja raja-alueilla pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Erityisen suuria keskittymiä on Etelä – ja Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanmaan rannikolla. Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt suhteessa eniten ulkomaalaisväestö, vaikkakin tätä on kartastani vaikea havaita. Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väkiluvusta ulkomaalaisia oli vuonna 2013 noin 3,8 prosenttia. Se on hyvin pieni luku kansainvälisessä vertailussa.

Ensimmäinen kurssikerta ei ollut kovin vaikea, koska itsenäistä työskentelyä ei juurikaan ollut, ohjeet olivat hyvät eikä teemakartan teossakaan ollut suurempia vaikeuksia. Tämä taisi kuitenkin olla vasta pintaraapaisu MapInfon käyttöön. Kartatkin tehtiin opettajan antaman valmiin tiedoston pohjalta. Kurssin edetessä tulenkin varmasti oppimaan vielä uusia tapoja käyttää ohjelmaa ja saamaan lisää tietoa paikkatiedon hyödyntämisestä.

Lähteet

Korhonen, J. (2015). Kurssikerta 1 ja eläkeläisten osuus Suomen väestöstä kunnittain 2011. Juuson paikkatietopuserrus. <https://blogs.helsinki.fi/juusokor/2015/01/15/elakelaisten-osuus-suomen-vaestosta-kunnittain-2011/> Luettu 14.3.2015.

Soinio, L. (2015). Moikka maailma ja MapInfo!. Leilan paikkatietopulinaa. <https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/2015/01/19/moikka-maailma/> Luettu 23.1.2015.

Tilastokeskus (2014). Vuosikatsaus 2013. Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan. <http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html> Luettu 23.1.2014.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *