2. kurssikerta

Kurssin toisella kerralla oli tarkoitus oppia tuntemaan ja käyttämään teemakarttoja, joissa esitetään kahta teemaa päällekkäin kuten kartogrammissa. Kurssikerta aloitettiin lyhyellä teoriaosuudella kahden päällekkäisen teeman mahdollisuuksista ja sen jälkeen siirryttiin harjoittelemaan niiden tekoa MapInfoon. Harjoituskarttojen pohjina käytimme Pohjois-Suomen ja koko Suomen kuntakarttoja. Vaihtoehtoja kahden muuttujan esittämiseen oli monia kuten esimerkiksi koropleettikartta, jonka päälle laitettiin pylväs- tai ympyrädiagrammeja tai erimuotoisia ja kokoisia symboleja. Harjoittelimme myös muun muassa pistekartan, jossa jokainen piste kuvaa etukäteen määrättyä arvoa kartalla, ja kahden päällekkäisen koropleettikartan tekoa. Kokeilimme lisäksi erilaisten kolmiulotteisten karttojen tekoa, mikä vaikutti huomattavasti perinteisten karttojen tekoa hankalammalta.

Yhteisen harjoitteluosion jälkeen ryhdyimme tositoimiin tehtävänämme tuottaa kahta teemaa hyödyntävä kartta oppimamme pohjalta. Teemojen aineistot sai valita itse, mutta niiden oli hyvä tukea toisiaan jollain tavalla. Teemojen valinta osoittautuikin yllättävän hankalaksi, sillä en millään keksinyt kahta toisiinsa kunnolla liittyvää muuttujaa MapInfossa valmiina olleesta aineistosta. Ulkopuolista aineistoa olisi toki voinut hyödyntää myös, mutta kun huomasin muiden jo työstävän karttojaan, päätin valita teemoiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuuden ja työttömyysasteen vuonna 2010. Uskoin niillä olevan jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Esitystavaksi valitsin kaksi päällekkäistä koropleettikarttaa, jossa toista muuttujaa kuvataan väreillä ja toista rastereilla. Rajasin tarkastelualueeksi vain Pohjois-Suomen kunnat, koska siellä ilmiöitä oli helpompi tarkastella kuntien suuren koon vuoksi. Lopuksi kartalle liitettiin vielä pohjoisnuoli ja janamittakaava, jonka teksti oli tietysti englanniksi MapInfon rajallisuudesta johtuen.

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus prosentteina sekä työttömyysaste vuodelta 2010 Pohjois-Suomessa.

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus prosentteina sekä työttömyysaste vuodelta 2010 Pohjois-Suomessa.

Kartta onnistui osittain ihan hyvin, sillä siitä saa mielestäni selvän kuvan korkea-asteen koulutettujen ja työttömyyden jakautumisesta Suomessa. Värisävyt erottuvat hyvin toisistaan ja punainen väri kuvaa onnistuneesti työttömyysasteen mieltämistä negatiivisena. Rasteritkin voi erottaa ihan kohtalaisesti toisistaan, joskin kaksi alinta luokkaa voi nopealla tarkastelulla hieman sekoittua. Kartan teemojen välillä ei kuitenkaan olla ihan niin selvää korrelaatiota kuin olisin toivonut. Odotin korkea-asteen tutkintojen osuuden vähentävän työttömyyttä, mikä toteutuikin ylimpien luokkien kohdalla jotka kaikki siis sijaitsivat matalan työttömyysasteen kunnissa. Sen sijaan kahta alinta korkea-asteen tutkinnon luokkaa esiintyi sekaisin kahdessa korkeimman työttömyysasteen luokissa. Kartalla näkyy kyllä jotain yhteyttä hypoteesiini, mutta ei ehkä niin paljon, että siitä voisi vetää joitakin johtopäätöksiä.

Teemakarttani molemmat teemat oli jaettu kolmeen luokkaan lukemisen helpottamiseksi. Luokitteluna käytin luonnollisia luokkavälejä, sillä niillä kartta näytti parhaimmalta. Luokkavälien määrittäminen oli kurssikerralla ilmeisesti pitänyt tehdä käsin käyttämällä tulkinnan apuna muun muassa aineiston keskiarvoa ja keskihajontaa, mutta tämä jäi minulta kurssikerralla väliin.

Kartasta voidaan siis havaita, että korkea-asteen koulutettujen osuus on monesti korkeampi kunnissa, joissa työttömyysaste on matalampi. Pelkästään yksittäistä teemaa katsomalla saadaan myös selville jotain Pohjois-Suomen tilanteesta. Työttömyysaste näyttää jakaantuneen aika tasaisesti ympäri karttaa kuitenkin siten, että matalinta työttömyysaste-luokkaa on eniten ja korkeinta vastaavasti vähiten. Matalimman luokan vaihteluväli on lisäksi hiukan muita suurempi. Korkea-asteen koulutuksen osuudet sijaitsevat työttömyysasteen tapaan hyvin epäsäännöllisesti eri puolilla karttaa. Niissä kuitenkin korkeinta luokkaa eli 21,4–29,2 % on selvästi vähiten ja sen vaihteluvälikin on lähes kaksikertainen kahteen muuhun verrattuna. Oskar Rönnberg on verrannut omassa kartassaan Uudenmaan kuntien korkea-asteen suorittaneiden osuutta valtionveron alaisiin tuloihin (euroa/tulonsaaja). Hänen ja omaa karttaani vertaamalla huomataan kuinka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on eteläisessä Suomessa selvästi pohjoista Suomea korkeampi. Oskar on tosin käyttänyt erilaista luokittelua aineistolleen, mutta erot maamme osien välillä ovat joka tapauksessa selviä.

Toinen kurssikerta oli jo ensimmäistä hieman haastavampi, sillä muistettavia asioita oli enemmän. Kävimme kurssikerralla läpi niin monta uudenlaista karttatyyppiä, että ainakaan minulle ei heti jäänyt mieleen miten vaikeimmat niistä tehtiin. Toivottavasti niihin palataan vielä kurssin myöhemmissä vaiheissa. Olen kuitenkin samaa mieltä Hanna Kaistisen blogissaan esittämästä ajatuksesta siitä, että vaikka kahden muuttujan teemakartan luonti on suhteellisen helppoa, niin näiden karttojen visuaalinen onnistuminen on huomattavasti hankalampi toteuttaa. Osaan nyt joka tapauksessa tuottaa MapInfolla yleisimmät kahta teemaa yhdistävät kartat ja siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Lähteet

Kaistinen, H. (2015). 2. kurssikerta – 22.1.2015. Hannan PAK-kurssiblogi. <https://blogs.helsinki.fi/hankaist/2015/01/27/2-kurssikerta-22-1-2015/> Luettu 14.3.2015.

Rönnberg, O. (2015). Päällekkäiset koropleettikartat. Oskarin PAK-blogi.<https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/2015/01/23/paallekkaiset-koropleettikartat/> Luettu 31.1.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *