6. kurssikerta

Kurssikerta 6 aloitettiin GPS-paikantimen käytön opettelemisella, keräämällä laitteella koordinaattitietoja eri kohteista kuten vaikkapa lipputangoista Kumpulan kampuksen lähialueilla. Tai oikeastaan kurssikerta oli tarkoitus aloittaa tällä, mutta minun onnistui nukkua pommiin ensimmäistä kertaa yliopistourani aikana. Saapuessani luokkaan, noin tunnin myöhässä, muut kurssilaiset olivat jo sisätiloissa lisäilemässä keräämien aineistoja Exceliin. GPS-paikantimen käytön väliin jääminen harmittaa, mutta en nyt kuitenkaan jäänyt paitsi mistään erityisen tärkeästä. Elias Marttusen blogia lukiessani ja tehtävänantoa silmäiltyäni sain kyllä varsin hyvän kuvan siitä, mitä kurssikerran alussa oli tehty. Kun kaikki kerätyt aineistot oli lopulta viety Exceliin, tuotiin ne MapInfoon kartan tekoa varten. MapInfosta löytyikin hyödyllinen työkalu, jolla aineisto saatiin valmiille pohjakartalle näkyviin pisteinä koordinaattien perusteella.

Seuraavaksi harjoittelimme pisteaineiston geokoodausta, joka tarkoittaa kurssikerran Powerpoint-esityksen pohjalta ”ominaisuustiedon perusteella tapahtuvaa kohteiden paikantamista kartalle”. Tarkoituksena oli paikantaa Helsingin pelikoneiden sijainnit valmiille Helsingin pohjakartalle, joka sisälsi muun muassa kaikki tiet. Ensin pelikoiden tietoja, kuten osoitteita, sisältävä Excel-tiedosto tuotiin MapInfoon, ja sitten erään paikkatieto-ohjelmamme toiminnon (Geocode) avulla pelikoneille paikannettiin sijainnit kartalla osoitteiden, ja tarvittaessa postinumeron perusteella. Sen jälkeen aloitettiin itsenäistehtävän suorittaminen. Tehtävä oli tuottaa yhteensä kolme karttaa, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi opetuskäytössä. Aineistona kartoille oli pistemäistä tietoa maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriittien putoamispaikoista. Tarkoituksena oli harjoitella pistemäisen aineiston etsimistä internetistä, löydetyn datan muokkaamista sopivaan muotoon ja aineiston tuomista kartalle.

Ensimmäinen kartoistani kuvaa yli 6.0 magnitudin maanjäristyksiä vuodesta 1964 eteenpäin ja tulivuorenpurkauksia samalta ajanjaksolta. Siitä nähdään hyvin, kuinka maanjäristykset ja tulivuoret jakautuvat maailmankartalle. Nämä kaksi ilmiötä esiintyvät lisäksi usein samoilla alueilla. Opetuksessa tämän kartan rinnalla kannattaisi esitellä kartta, joka esittää maapallon mannerlaattoja ja niiden saumakohtia. Näin oppilaat ymmärtäisivät näiden asioiden välisen yhteyden.

Kuva 1. Maanjäristykset (yli 6.0 magnitudi) ja tulivuoren purkaukset vuodesta 1964 eteenpäin.

Kuva 1. Maanjäristykset (yli 6.0 magnitudi) ja tulivuoren purkaukset vuodesta 1964 eteenpäin.

Seuraava karttani kuvaa yli 8.0 magnitudin maanjäristyksiä viimeisen 20 vuoden ajalta. Sillä voitaisiin näyttää oppilaille, millä alueilla voi esiintyä hyvinkin voimakkaita maanjäristyksiä. 20 vuotta on kuitenkin vähän liian lyhyt aika voimakkaimpien maanjäristysten sijaintipaikkojen kartoittamiseen, sillä yli 8.0 magnitudin järistyksiä sattuu vain harvoin.

Kuva 2. Yli 8.0 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1995 lähtien.

Kuva 2. Yli 8.0 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1995 lähtien.

Viimeinen kartoistani esittää meteoriittien putoamispaikkoja vuosina 2011 ja 2012. Tämä kartta on hiukan epäonnistunut jo värityksenkin suhteen. Lisäksi aikajana on liian lyhyt, jotta kartasta voitaisiin tehdä järkeviä päätelmiä. Meteoriitithan putoavat täysin sattumanvaraisiin paikkoihin, mutta yleensä niistä löydetään vain mantereelle pudonneet yksilöt. Siksi löytöpaikat sijaitsevat usein paikoissa, joissa on laajoja manneralueita.

Kuva 3. Meteoriittien putoamispaikat vuosina 2011 ja 2012.

Kuva 3. Meteoriittien putoamispaikat vuosina 2011 ja 2012.

Kurssikerralla opittiin taas uusia MapInfon käyttötapoja eli esimerkiksi, kuinka tuottaa pistemuotoista aineistoa kartalle. Itsenäisharjoitus ei ollut kovin vaikea, mutta hyvä välillä niinkin. Aineistona meillä oli vain kolmenlaisia hasardeja, mutta toki karttoja voitaisiin ja kannattaisikin tehdä myös muista ilmiöistä. Esimerkiksi Tekniikka&Talous –lehden verkkosivuilla esitellään kartta maapallon seismisesti aktiivisista alueista sekä ydinvoimaloiden sijainneista. Siitä nähdään muun muassa se, että ydinvoimaloita on rakennettu myös hyvin maanjäristysherkille alueille kuten Japaniin.

Kuva 4. Maapallon seismiset alueet ja ydinvoimalat (Simo Sahla, Tekniikka&Talous 2011).

Lähteet

Maanjäristykset: http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Marttunen, E. (2015). 6.Kurssikerta. eliasmar’s blog. <https://blogs.helsinki.fi/eliasmar/2015/02/24/6-kurssikerta/> Luettu 25.2.2015

Meteoriittien putoamispaikat: https://www.google.com/fusiontables/DataSource?docid=1vHSvjNgCIl6kRhFXPHhvESnnYx_ShToJWtWdjm8#rows:id=1

Pietarila, P. (2011). Ydinvoimalat ja mannerlaatat kartalla – Viidennes ydinvoimaloista toimii järistysherkillä alueilla. <http://www.tekniikkatalous.fi/energia/japani/ydinvoimalat+ja+mannerlaatat+kartalla++viidennes+ydinvoimaloista+toimii+jaristysherkilla+alueilla/a593724> Luettu 25.2.2015

Tulivuoret: http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *