Kolmannella kurssikerralla tarkoituksenamme oli tietojen käsittely MapInfossa. Olin itse sairaana tämän kurssikerran, joten tein harjoitukset itsenäisesti. Kynnys aloittaa harjoitusten tekemistä itsenäisesti oli suuri. Aloitin muutaman kerran ja totesin, etten osaa ja lykkäsin harjoituksia koko ajan pidemmälle. Kuitenkin, kun viimein harjoitukset oli pakko tehdä, osasin ja opin todella paljon.

Ensimmäinen tehtävä oli yhdistellä tietokantoja ja tuottaa uutta tietoa jo olemassa olevien tietojen avulla. Tietomme koskivat Afrikan väestön netinkäyttöä sekä timantti kaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijaintia ja niiden laajuuksia. Vaikka aluksi tehtävä tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, sain kuitenkin tiedot käsiteltyä. Itse tekeminen myös selvensi MapInfoa, kun oli pakko selvitä yksin! Tästä harjoituksesta ei tarvinnut tehdä blogiin omaa karttaansa, vaan tarkoituksena oli harjoitella seuraavaa tehtävää varten ja pohtia tämän aineiston käyttömahdollisuuksia. Aihe oli kuitenkin kiinnostava ja innostuin onnistumisistani ja yleisen MapInfo-ahdistusksen hälvenemisestä niin, että halusin tehdä aiheesta oman kartan. Aluksi vertailin kartassa timanttikaivosten määrää ja valtioiden Facebook-käyttäjien määrää prosentteina väestöstä. Timanttikaivokset kuvaavat kartassani varallisuutta, vaikka kaivosten tuotot jakaantuvat yleensä pienen yläluokkaisen porukan kesken. Kaivostyöläiset tekevät usein vaarallista työtä pienillä palkoilla ja huonoissa työolosuhteissa. Etelä-Afrikka mineraaleiltaan hyvin rikas maa ja timanttikaivosten lisäksi siellä on paljon erilaista kaivannaistoimintaa. Maan värikäs rotusortoisen historian jäljet näkyvät myös tänä päivänä ja etenkin juuri kaivostoiminnassa. Tilanne on kärjistynyt myös väkivaltaisuuksiin, kuten elokuussa 2012 jolloin 34 kaivosmiestä kuoli poliisin ampumiin luoteihin Luoteismaakunnassa. (HS 16.2.2014) Facebookin käyttäjätkin kuvaavat maan elintasoa ja tarkoituksenani olikin tarkastella, onko näillä kahdella muuttujalla vaikutusta toisiinsa. Kartan tehtyäni näytti siltä, että selvää vaikutusta ei ole, sillä vauraimissa maissa Pohjois-Afrikassa kuten Algeria ja Libya, timanttikaivoksia ei ole, mutta Facebookin käyttäjiä kyllä. Kuitenkin, kun lisäsin karttaan myös öljykentät, oli öljyn ja timanttien vaikutus Facebookin käyttöön selvästi näkyvissä. Kaikista kartan maista ei ollut tietoa, joten tätä tekstiä kirjoittaessani aloin miettimään, että olisi pitänyt laittaa oma väri niille maille, vaikka se olisikin saattanut vaikuttaa kartan visuaaliseen ilmeeseen. Käytin värejä tässä kartassa aika pelottomasti, mikä aluksi hirvitti. Mutta loppujen lopuksi räikeät värit erottuvat toisistaan ja tekevät kartasta melko selkeän. Kartasta erottuu siis selkeästi aivan pohjoisin sekä eteläisin Afrikka, niin Facebookinkäyttäjien, kun luonnonvarojenkin vuoksi. Valitettavasti unohdin ottaa talteen kartassani käyttämien tietojen vuosiluvut.

Kuva 1. Afrikan maiden Facebook-käyttäjät, timanttikaivokset ja öljykentät

Seuraavassa tehtävässä palasimmekin tutkimaan kotimaata ja valuma-alueita. Tämä aihe, ei ole itselle niin mieluinen, mutta oli hauska tehdä myös tällainen kartta. Tehtävänä oli siis verrata Suomen valuma-alueiden järvisyysprosenttia ja tulvaindeksiä. Tekstiä aiheesta on vaikeampi tuottaa tähän blogiin, kun aihe ei ole itselle niin kiinnostava. Kuitenkin kartassa on nähtävissä tulvien sijoittuminen rannikolle. Järvisillä alueilla tulvaindeksi on huomattavasti pienempi. Alueilla, joilla järvisyysprosentti on hyvin pieni, näkyy selvästi tulvaindeksin olevan suuri. Järvet siis ehkäisevät tulvia, koska ne varastoivat vettä. Olen karttaan tyytyväinen, vaikkakin pylväiden kanssa on välillä vaikea toimia, sillä ne vievät paljon tilaa ja on vaikea saada selkeää, siistiä ja silti hyvin eroja kuvaavia pylväitä. Pylväät myös usein peittävät alueet taakseen, niin kuin osaksi minunkin kartassani. Huomaan aina omat mokani luokittelussa vasta, kun alan kirjoittamaan tekstiä. Tässäkin kartassa viimeisin luokka, on todella suuri. Jos luokittelutapani olisi ollut erilainen olisivat erot näkyneet selkeämmin, kuten Julia oli tehnyt blogissaan (Julian blogi).

Kuva 2. Tulvariski ja järvisyys Suomen valuma-alueilla

Lähteet:

Helsingin Sanomat, Etelä-Afrikan kaivosteollisuus on häikäisevä ja synkkä  16.2.2014

(http://www.hs.fi/ulkomaat/a1392521059657) Luettu: 9.3.2015

J. Koskinen, Julian blogi, Kolmas kurssikerta, 2015

(https://blogs.helsinki.fi/juliakos/2015/02/02/kolmas-kurssikerta/) Luettu: 9.3.2015