Neljännellä kurssikerralla tututstuimme piste- ja ruutuaineistoihin. Käytimme aineistonamme pistetietoja pääkaupunkiseudun asukkaista. Ensimmäiseksi teimme harjoituksena rasteriteemakartan pääkaupunkiseudun väestöntiheydestä 500x500m ruutuina. Itsenäisharjoituksenamme oli tehdä samanlainen kartta omavalintaisesta aiheesta kokeilemalla eri ruutukokoja ja miettiä, mikä niistä olisi paras. En kuunnellut ohjeita tarpeeksi tarkkaan ja valitsin ensiksi ruutukooksi 100x100m ruudut. Meitä oli juuri varoitettu alle 200m ruuduista, sillä MapInfolla kestäisi todella kauan käsitellä niin suuri määrä ruutuja. Niin siis kävi minunkin kartalleni ja jouduin aloittamaan alusta. Tein oman karttani pääkaupunkiseudun miesten absoluuttisista määristä. Ongelmanani on ollut useasti tämän kurssin aikana se, etten ole keskittynyt tarpeeksi luokitteluun ja olen huomannut puutteet vasta kirjoittaessani blogia. Näin kävi myös tämän kartan kohdalla. Kartan viimeinen luokka, 33-268 miestä, on aivan liian suuri. On aika iso ero onko alueella 33 vai 268 miestä. Jos ylin luokka olisi ollut edes 100-268 miestä, olisi karttani ollut huomattavasti informatiivisempi. Luokkia olisi voinut olla myös kolmen sijasta neljä, jolloin alueiden erot olisivat kuvautuneet paremmin. Karttani inspiraation lähteenä toimi läheinen ystäväni, jolle kartasta voisi olla hyötyä. Olisi siis mieluisampaa jos kartasta erottuisi ”hot spotit” potentiaalisten miesehdokkaiden suhteen. Maija Potinkara oli tehnyt blogissaan kartan naisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Hänen kartassaan viimeisin luokka on 960-1280 naista, joten hänen kartassaan erot kuvautuvat selkeämmin. Jos kartoissamme olisi samat luokittelut, olisi hauska verrata niitä ja näin miesten ja naisten jakautumisen eroja pääkaupunkiseudulla.

Koska karttani kuvaa miesten absoluuttisia määriä, näyttäisi siltä että pääkaupunkiseudun miehet asuvat enimmäkseen Helsingissä. Tietysti jos haluaa tietää missä päin pääkaupunkiseutua on absoluuttisesti eniten miehiä, toimisi tämän kaltainen kartta hyvin. Kuitenkin luultavasti jokainen tietää Helsingin olevan väkimäärältään pääkaupunkiseudun suurin alue, joten voisi päätellä siellä olevan myös eniten miehiä. Karttaa katsoessa saa kuitenkin sellaisen kuvan, että Helsinkiä ympäröivissä kunnissa miehiä olisi todella vähän. Tälläinen kartta olisikin mielekkäämpi kuvata vain yhden kaupungin alueelta, jolloin alueen sisäiset erot näkyisivät kartalla. Jos tekisin kartan uudelleen rajaisin alueeksi pelkän Helsingin. Kartasta voisi tehdä myös sellaisen version, joka kuvaa miesten suhteellisia määriä pääkaupunkiseudulla. Maija Potinkara oli tehnyt myös tällaisen kartan ja kirjoittaa blogissaan: ”Kartan heikkous on se, että käytännössä kaikki suurimman luokan eli 75-100% alueet ovat haja-asutusaluetta, jossa kenties asuu yksi nainen tai kolme naista ja yksi mies. Kartasta ei siis todellisuudessa erotu alueita, joissa naisten määrä olisi jotenkin poikkeuksellinen”.

Innostuin itse vähän ruututeemakartoista, sillä niillä voi tuottaa niin paljon tarkempaa tietoa, kun aikasemmat tekemämme koropleettikartat eri maiden tai kuntien välisistä eroista. Ruutuaineiston ongelma on mielestäni kartan sekavuus. Minun on vaikea hahmottaa karttani alueita, sillä tunnen pääkaupunkiseutua suhteellisen vähän. Suurimpien teiden ja paikannimien lisääminen karttaan auttaisi hahmottamista, mutta saattaisi tehdä varsinkin pieniruutuisesta kartasta hyvin sekavan. Antti Autio on julkaissut blogissaan oman karttansa, johon on lisännyt myös tiet. Ruudun ovat isommat, 1000x1000m, joten kartta on selkeä ja silti informatiivinen. Omaan karttaani olisin lisännyt mielelläni myös tiet ja paikannimistöä.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun miesten määrä

Koska kartan teon ja tämän tekstin kirjoittamisen välissä on aivan liian monta viikkoa, on minulta ehtinyt unohtua karttani ruutujen koot. Muistelin ruutujeni olevan 500x500m, kun turhauduin pienempien ruutujen latautumisen odottamiseen, mutta vertailessani karttaani muiden karttoihin uskon niiden olevan pienempiä. Mitä tästä opin; kirjoita tekstit heti, kun mahdollista kurssikerran jälkeen. Minulle kävi myös toinen moka karttaani tehdessä. Kurssikerralla, minulla oli kovin kiire lähteä ja jätin kartan hieman kesken. Kuitenkin, kun palasin kartan pariin, oli koko kartta kadonnut, gridiä lukuunottamatta. Sain kuitenkin karttani pelastettua melko helposti alkupaniikin laannuttua. Toinen oppimani asia; tee kartta samalla kertaa loppuun asti ja tarkista kaiken olevan oikein, varsinkin luokittelun, ennen kartan tallennusta.

Lähteet:

Potinkara, M. (2015), Maijan PAK-blogi. PAK4: Ruututeemakarttoja ja söpöjä värejä

<https://blogs.helsinki.fi/maijpoti/> Luettu 11.3.2015

Autio, A. (2015), Antin paikkatietoblogi. Kurssikerta 4

<https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/> Luettu 11.3.2015