Blogini on nyt valmis! Kiitos kurssista ja pahoittelut myöhästymisestä.

Kuudennella kurssikerralla saimme tehtäväksemme etsiä aineistoa seuraavaa kurssikertaa varten. Tästä innostuinkin heti ja lähdin seikkailemaan erilaisten YK:n alaisten järjestöjen sivuille tilastoja etsien. Onnekseni päädyin UNHCR:n, eli YK:n pakolaisjärjestön sivuille, josta löytyikin heti minulle sopiva tietokanta. Kurssin tiedoitus-blogissa ohjeistettiin, että alueita olisi kartassa hyvä olla 20-30 jotta vertailu olisi mielekästä. Minulla oli kuitenkin selkeä visio siitä, miten haluan tämän tehtävän tehdä ja valitsin alueeksi koko maailman.

Ensimmäisessä kartassani (Kuva 1.) esitetään maailman pakolaiset lähtömaan ja turvapaikan perusteella. Punaiset pisteet ovat maasta lähteneet pakolaiset ja siniset pisteet kuvaavat pakolaisia turvapaikassaan. Jokainen piste vastaa 200 henkilöä. Pitkän pähkäilyn ja kokeilun jälkeen päädyin esittämään aineistoni pisteillä. Mielestäni pisteet kuvaavat aineistoa hyvin. Joidenkin maiden kohdalla, jossa pisteitä on hyvin vähän, on vaikeaa sanoa ilman lähempää tarkastelua, onko pisteet punaisia vai sinisiä. Esimerkkinä Brasilia, jossa kuitenkin lähempää tarkasteltuna näyttäisi olevan sinisiä pisteitä enemmän.

Maailman mittakaavassa kartta näyttää hyvin alueet ja niiden väliset erot. Varsinkin kartasta huomaa, kuinka maasta muutto ja pakolaisuus kuormittaa usein kaikista eniten naapurivaltioita. Esimerkkinä Afganistan, jossa vuosikymmeniä jatkunut sota ja epävakaa tilanne on ajanut yli 2,5 miljoonaa ihmistä pois kotimaastaan. Pakistanissa asuvia pakolaisia on yli 1,6 miljoonaa, joista 1,5 miljoonaa afgaaneja. Vuodesta 2002 UNHCR on auttanut 3,8 miljoonaa Pakistanissa ollutta afgaania palaamaan kotimaahansa. (UNHCR) Suuri pakolaisten määrä kuormittaa jo valmiiksi köyhän ja epävakaan Pakistanin tilannetta. Jo viidennettä vuotta jatkuva Syyrian sota on ajanut yli neljä miljoonaa ihmistä on pois maasta. Heistä noin 3,8 miljoonaa on mennyt naapurimaihin Libanoniin, Jordaniaan, Irakiin ja Turkkiin. Eurooppaan sotaa on paennut noin 220 000 syyrialaista. (Yle Uutiset, 2015) Vuoden 2013 loppupuolella maailmassa oli 16,7 miljoonaa pakolaista, joka on 1,2 miljoonaa ihmistä enemmän, kun vuoden 2012 lopussa. 86% maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa, joka on 16% enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. (UNHCR) Maailman pakolaistilanne onkin nyt hyvin ajankohtainen ja vuonna 2013 pakolaisia oli 51,2 miljoonaa, joka on suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Vaikka karttani esittää toisissa maissa asuvia pakolaisia, täytyy muistaa, että maailman pakolaisista suurin osa, 33,3 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia. (UNHCR) Heidän hätänsä on yhtä suuri, ellei jopa suurempi, kuin ulkomaille paenneiden pakolaisten. Halusinkin siis tehdä karttani ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta.

Kuva 1. Maailman pakolaiset

Koska tein karttani valmiiseen karttapohjaan, oli tehtävä vielä yksi kartta. Kuulin tämän vasta kurssikerran aikana ja koska olin käyttänyt paljon aikaa edellisen kartan tekoon tuli minulle hieman kiire etsimään uutta aineistoa. Aineistoa Afrikasta löysin WHO:n (World Health Organisation) ja UNECA:n (United Nations Economic Comission for Africa) sivuilta. Maailman pakolaisjärjestön tilastojen löytäminen oli helppoa, vaan ei ollut näiden tilastojen löytäminen. Kiireessä etsien minulle sopivaa ja kuitenkin mielenkiintoista aineistoa, unohdin tallentaa linkit löytämästäni aineistosta, joten tarkkaa lähdettä minulla ei ole. Aineistosta löytyi kuitenkin niiden keräämien järjestöjen nimet, mutta itse sivuista minulla ei ole enään tietoa. Monta kertaa yrittäneenä kaivaa niitä jostain YK:n eri sivujen syövereistä jouduin luovuttamaan ja hyväksymään tappioni.

Kartassani (Kuva 2.) on kaksi muuttujaa, HIV-tartunnan saaneet vuonna 2009 ja Afrikan maiden yli 15-vuotiaiden koulutusprosentti vuonna 2012. Tällä kertaa muistin keskittyä tarpeeksi luokitteluun ja kerrankin tekstiä kirjoittaessani voin sanoa, että se on mielestäni onnistunut! Kuten kartassa näkyy, on Afrikassa surullisen vähän maita, joissa koulutusprosentti olisi yli 74%. Näissä maissa tosin HIV-tartunnan saaneiden määrä näyttää pieneltä, lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa, jossa HIV-positiivisia on enemmän kuin missään muussa maassa maailmassa. Vuonna 2013 maailmassa oli 35 miljoonaa HIV-positiivista, näistä 6,3 miljoonaa Etelä-Afrikassa. (WHO) Taulukossa (Taulukko 1.), joka on kuva kaappaus WHO:n sivuilta, näkyy miten suurin osa maailman HIV-positiivista asuu Afrikassa.     Mitään aivan erityistä ja huomattavaa korrelaatiota en kartassani huomaa HIV-tartuntojen määrän ja koulutuksen välillä, vaan se näyttää olevan enemmän maa kohtaista.

Karttani olisi saattanut olla informatiivisempi, jos myös HIV-tartuntojen määrät olisi kuvattu prosenttina väestöstä. Tässä kartassa tulee tietysti esiin juuri absoluuttiset määrät, mitkä ovat merkittäviä, mutta eivät samalla tavalla verrattavissa koulutusasteeseen, kun suhteelliset luvut. Olisi mielenkiintoista tietää onko esimerkiksi Nigeriassa, joka on väkiluvultaan yksi Afrikan suurimpia maita, HIV-positiivisten suhteellinen määrä suuri verrattuna muihin Afrikan maihin.

Kuva 2. Afrikan maiden yli 15-vuotiaiden koulutusaste vuonna 2012 sekä HIV-tartunnan saaneiden määrä vuonna 2009

Taulukko 1. HIV-positiivisten määrä maanosittain vuonna 2013 (WHO)

Tämä kurssikerta toi roimasti lisää rohkeutta MapInfon käyttämiseen ja muistutti mieleen paljon edellisten kurssikertojen asioita. Huomasin myös, kuinka vaikeaa käyttöön soveltuvan tilastotiedon löytäminen saattaa ollakkaan. Positiivisesti yllätyin UNHCR:n tilastoista ja niiden helposta käytöstä. Muut YK:n alaiset järjestöt voisivat hieman parantaa tilastointiaan, tai ainakin niiden saatavuutta…. MapInfo ahdistus ei ole kadonnut kurssin aikana, mutta vähentynyt huomattavasti! Olo ei ole enään niin epätoivoinen kuin alussa. Tarvitsen vielä hieman petrausta tarkkaavaisuudessa, etten hukkaa aineistoni lähteitä.. Tämä kurssikerta oli kuitenkin todella mielenkiintoinen ja odotan jo hieman seuraavia haasteita! Niin kuin kovin moni, lainaan minäkin nyt Toni Ruikkalan blogista seuraavan hyvin omia fiiliksiäni kuvaavan lauseen: “Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen kurssiin ja sillä opittuihin asioihin, mutta jos nyt tämä MapInfo riittäisi tältä kertaa.”

Lähteet:

Taulukko http://apps.who.int/gho/data/view.main.22100WHO?lang=en, Luettu 18.3.2015

UNHCR  http://www.unhcr.org.uk/about-us/key-facts-and-figures.html, Luettu 18.3.2015

http://www.unhcr.org/54cf9bc29.html, Luettu 18.3.2015

http://www.unhcr.org/pages/49e487016.html, Luettu 18.3.2015

M. Hentunen, Yle Uutiset, 14.03.2015 http://yle.fi/uutiset/syyriasta_tuli_ennenkokematon_pakolaisongelma/7863023?ref=leiki-uu Luettu 18.3.2015

T. Ruikkala, Ruikkalan PAK-blogi 2015, Kurssikerta 7-Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> Luettu 18.3.2015

Kuudes kurssikerta aloitettiin ulkoilulla, joka oli ihan piristävää perjantai aamuna. Lähdimme ryhmissä paikantamaan GPS-laitteilla valitsemiamme kohteita. Oma ryhmäni paikansi Kumpulan kampuksen ympäristössä olevia lipputankoja. Tehtävän suoritettuamme kirjasimme tuloksemme MapInfoon ja lisäsimme ne kartalle.

Kurssikerran tehtävänä oli tehdä kolme karttaa maanjäristyksista, astrobleemeista ja tulivuorista, joiden aineistot saimme netistä. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja paljon innostavampi kuin Suomen kuntien vertailu. Tein kaksi karttaa maanjäristyksistä ja yhden tulivuorista. Ensimmäinen karttani (Kuva 1.) kuvaa yli 4 magnitudin maanjäristyksiä tänä vuonna 2015. Kuten Joonas Alanko kirjoittaa blogissaan, on 4 magnitudia hyvä raja, sillä yli neljän magnitudin järistystä ei voi luulla enää muuksi ja se synnyttää rakennutussa ympäristössä jo jonkinlaista vahinkoa. Joonas myös muistuttaa, että magnitudeja tarkasteltaessa täytyy muistaa niiden kasvavan logaritmisesti, eli yhden luokan ero on kymmenenkertainen itse järistyksessä. Itseäni ihmetytti kuinka monta järistystä jo tämän vuoden puolella on sattunut. Vaikka suuret maanjäristykset ovat harvinaisia, silti pienempiä kuitenkin jonkinlaista vahinkoa aiheuttavia sattuu usein.

Kuva 1. Yli 4 magnitudin maanjäristykset vuonna 2015 (Helmikuuhun asti)

Toisessa kartassa (Kuva 2.) tarkastellaan yli 7 magnitudin maanjäristyksiä kymmenen vuoden sisällä (2005-2015). Tästä huomaa, kuinka paljon vähemmän suuria ja tuhoisia maanjäristyksiä esiintyy. Taulukko 2. on kuvakaappaus Helsingin yliopiston seismologian laitoksen sivuilta. Siinä näkyy kuinka vähän yli 7 magnitudin järistyksiä esiintyy vuosittain. Yli 7 magnitudin järistykset ovat siis jo harvinaisia ja tuhoisia. Karttaa tarkastellessa huomaa suurimman osan suurista järistyksistä keskittyvän Tyynenmeren tulirenkaan alueelle. Mieleeni muistuu pari kartassakin olevaa tuhoisaa maanjäristystä, kuten Pakistan 2005, Haiti 2010, Kiina 2008 ja Japani 2011.

Kuva 2. Yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 2005-2015

Taulukko 2. Maanjäristysten keskimääräinen vuosittainen esiintymistiheys

Kolmannessa kartassa (Kuva 3.) on esitetty vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Suurin osa näistä tulivuorista on mannerlaattojen törmäys tai alityöntövyöhykkeillä olevia kerrostulivuoria. Maanjäristyksiä muistui mieleeni helposti, mutta tulivuorenpurkauksia ei niinkään. Toki muistan purkauksia joita olen oppinut opiskelemalla, mutta uutista tai muista tiedotusvälineistä kuulleista tulivuorenpurkauksista en muista kuin yhden, Eyjafjallajökullin purkauksen vuonna 2010, joka sekoitti koko Euroopan lentoliikenteen useiksi päiviksi ilmaan purkautuneen tuhkan aiheuttamana. Tulivuorenpurkauksia on nykyajan laitteilla huomattavasti helpompi tunnistaa, eivätkä ne koske niin laajoja alueita kuin maanjäristykset. Tämä saattaa olla syynä siihen, että maanjäristyksistä uutisoidaan enemmän, sillä ne aiheuttavat enemmän ihmisuhreja ja taloudellisia menetyksiä.

Kuva 3. Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret

Karttojemme piti olla opetuskäyttöön sopivia. Näiden karttojen avulla voisi havannoillistaa maanjäristysten ja tulivuorten esiintymistä ja verrata niitä mannerlaattojen sijaintiin (Kuva 4.), jolloin huomataan selkeä yhteys näiden välillä. Tyynenmeren tulirengas tulee kartoissa esille selkeästi ja olisi hyvä myös ottaa esille sen huomattava seismisyys. Jotta opetus ei jäisi pelkäksi pintaraapaisuksi, voisi asiaan syventyä eri näkökulmista. Samalla voitaisiin puhua siis laattatektoniikasta ja siitä, että maanjäristykset ovat täysin luonnollinen ilmiö. Pienten ja suurten maanjäristysten esiintymiserot voitaisiin tuoda myös esille. Mielestäni olisi myös tärkeää liittää nämä hasardit ihmismaantieteeseen ja verrata niitä asumiskeskittymiin ja tarkastella myös hasardien vaikutusta alueen väestöön. Tämä toisi myös yhteiskunnallisen näkökulman asiaan. Mannerlaattojen saumakohtia kuvaavan kartan lisäksi voisi opetukseen liittää asumistiheyttä tai suurimpia kapunkeja kuvaavan kartan esimerkkinä Kuva 5. Varsinkin nuoremmat oppilaat saattavat ihmetellä, miksi juuri Tyynenmeren tulirenkaan alueella asuu niin paljon ihmisiä, vaikka siellä on tuhoisia maanjäristyksiä ja paljon tulivuoria. Havainnollistavien karttojen avulla voitaisiin näyttää, että varsinkin Aasiassa ihmisiä asuu todella paljon juuri samoilla alueilla, jotka kartoissani näyttävät tulivuoret ja suuret maanjäristykset. Tämän kautta voitaisiin puhua tulivuorten rinteiden hedelmällisestä viljelysmaasta ja väestön köyhyydestä. Mielestäni olisi myös tärkeää ottaa esille maanjäristysten vaikutus väestöön. Köyhillä alueilla uhriluvut ovat yleensä korkeita ja taloudelliset vahingot pieniä, kun taas vauraammilla alueilla uhreja on vähän ja taloudelliset vahingot ovat todella suuria. Näin voitaisiin puhua siis myös alueellisista eroista ja kuinka ne vaikuttavat väestöön ja hasardien aiheuttamaan tuhoon.

Kuva 4. Mannerlaatat ja seismiset alueet

Kuva 5. Maailman väestöntiheys

 Lähteet:

A. Joonas, Alanko’s blog, PAK kerta 6

<https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/> Luettu 17.3.2015

Taulukko 2. <http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/magnitudi.html>

Kuva 5.<https://earthhabitat.files.wordpress.com/2010/02/temperaturenopopulationdensity2000.jpg>

Kuva 4. <https://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch9en/conc9en/plate_tectonics.html>

Maanjäristystietokanta <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

Tulivuoritietokanta <http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database>

Viidennellä kurssikerralla jatkoimme Pornaisten parissa, johon olimme jo hieman tutustuneet edellisellä kurssikerralla. Muistaakseni meitä myös varoiteltiin silloin tästä tulevasta kurssikerrasta ja ohjeistettiin ottamaan mukaan paljon kärsivällisyyttä. Lupaavaa…  Kurssikerran teemana ja tehtävänä oli bufferointi eli puskurointi. Buffereiden avulla pystyy siis tarkastelemaan esimerkiksi, kuinka paljon ihmisiä tietyn pisteen ympärillä vaikkapa kilometrin säteellä asuu. Tämän avulla yritykset voisivat tarkastella mihin perustaa uusi toimipiste, eli missä heidän tavoitettavuus olisi kaikista parhain. Bufferointia voisi hyödyntää myös erilaisten katastrofien vaikutusalueiden ja sen sisällä asuvien ihmisten arviointiin. Kovin hyödyllistä, moni käyttöistä ja käytännönläheistä siis!

Suurimman osan kurssikerrasta teimme meille määrättyjä itsenäistehtäviä. Ohjeena oli koittaa pärjätä mahdollisimman pitkään omillaan ja olla käyttämättä moodlesta löytyviä parempia ohjeita. Kurssikerran tarkoituksena oli siis syventää meidän MapInfo osaamistamme ja kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Kuten arvata saattaa, tällainen aiheutti myös melkoista päänsärkyä. Itse siirryin melko nopeasti näiden parempien luuranko-ohjeiden lukemiseen, sillä tehtävät tuntuivat haastavilta. Aluksi meni turhauttavan paljon aikaa siihen, että toitotin itselleni, että tehtävät ovat vaikeita, enkä osaa. Kaikkiin en saanutkaan vastausta, mutta suurimpaan osaan kyllä! Kaikkea en saanut kurssin aikana tehtyä, mutta palasin tehtävien pariin sitten myöhemmin. MapInfon käyttäminen saa melko usein (lähes aina) turhautumaan. Enkä vieläkään sanoisi pitäväni ohjelmasta, mutta se fiilis on mahtava, kun olet ollut monta kertaa aikeissa antaa periksi jonkun tehtävän kanssa ja sitten saatkin sen tehtyä! Ei kannata siis luovuttaa, vaikka välillä siltä tuntuukin!

Tehtävien vastaukset:

Lentokentät:

Malmi

2 km säteellä asuvat 56 879

1 km säteellä asuvat 8 545

Helsinki-Vantaa

Alle 2 km päässä kiitoradoista asuvat 10 804

Meluvyöhykkeellä asuvat (väh. 55dB) 11 587

Lentomelun haittaamat asukkaat Tikkurilassa (väh 60 dB) jos saapuva liikenne käännettäisiin 11 927

Asemat:

Alle 500 m päässä lähimmästä juna-asemasta asuvat 80 551

Alle 500 m päässä lähimmästä juna-asemasta asuvien osuus kaikista alueen asukkaista 17,0 %

Alle 500 metrin päässä lähimmästä juna-asemasta asuvien työikäisten osuus 72,0 %

Taajamat:

Taajamassa asuvien osuus 97,0 %

Alueet, jonka asukkaista yli 10% ulkomaalaisia  28 kpl

Alueet, jonka asukkaista yli 20% ulkomaalaisia  11 kpl

Alueet, jonka asukkaista yli 30% ulkomaalaisia  6 kpl

Koulu:

Yhtenäiskoulun tulevan vuoden ekaluokkalaisten määrä 14

Yhtenäiskoulun seuraavan vuoden yläasteikäiset 62

Yhtenäiskoulun kouluikäisten osuus alueen asukkaista 8,3 %

Yhtenäiskoulun muunkieliset kouluikäiset n. 9 henkilöä

Tehtävät opettivat kyllä uutta, mutta uskon jo unohtaneeni suurimman osan niistä opetuksista. Harmikseni ehdin aina unohtaa suurimman osan edellisellä kurssikerralla oppimistani asioista, ennen seuraavaa kurssikertaa. Tällä hetkellä helpoimmalta MapInfossa tuntuu erilaisten teemakarttojen teko, sillä olemme tehneet niitä paljon. Vaikeuksia tuottaa vielä joidenkin asioiden ymmärtäminen, eli saatan osata tehdä jotain, koska muistan miten se tehtiin, mutta en täysin ymmärrä miksi ja miten asia toimii juuri niin. Itsenäisen harjoittelun avulla tämäkin helpottuisi, sillä itse opin parhaiten kokeilemalla ja tekemällä. Opin siis parhaiten virheiden kautta. Olisi tietysti mukava oppia asioita myös ilman virheitä, mutta virheet jäävät hyvin mieleen ja silloin muistaa miksi kannattaa tehdä joku asia niin, eikä näin. Täytyy myöntää, että tämä PAK-kurssi on opettanut myös paljon hermojen hallintaa ja kärsivällisyyttä… Pauliina Hongisto mainitsee blogissaan MapInfon ominaisuuksien hyvän soveltuvuuden käytännönläheisiin asioihin, joista voisi olla paljon hyötyä juuri yrityksille, kunnille tai organisaatioille, kun he suunnittelevat toimintaansa.

Lähteet:

Hongisto, P. (2015), PAK à la Pauliina, Kurssikerta 5: Bufferointia ja muuta mukavaa

<https://blogs.helsinki.fi/pauliinh/2015/02/28/kurssikerta-5-bufferointia-ja-muuta-mukavaa/> Luettu 11.3.2015