Itsenäinenkin työskentelijä tarvitsee tukea

Kokonais- ja välitavoitteet, opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen, tehtävien listaus ja sopivan päivärytmin löytäminen, opintojen ja muun elämän tasapainottaminen – päämäärätietoisuus, vapaus ja vastuu. Kuulostaako tutulta? Jos vastasit kyllä, olet luultavasti sisällä itsenäisen työskentelyn maailmassa.

Opiskelijan omaa vastuuta painotetaan yliopistossa ihan syystä. Kyky huolehtia itsestään ja elämästään on olennainen kehitystehtävä nuoren aikuisen elämässä ja kuuluu luonnollisesti myös opintoihin. Itse sain tästä aiheesta tärkeän opetuksen toisen opiskeluvuoden keväänä, kun vuosikurssille yhteiset perusopinnot päättyivät. Siinä vaiheessa olisi jo pitänyt lopettaa ajelehtiminen, mutta tajusin sen kunnolla vasta vuotta myöhemmin. Tuloksena 20 opintopisteen lukuvuosi.

Itsenäisyys on siis jokaiselle opiskelijalle tärkeä ominaisuus. Sen painottaminen ei saisi kuitenkaan tarkoittaa yksin tai ilman tukea jättämistä. Itsenäisyyteen vedoten ei voi perustella opiskelijapalveluiden leikkaamista tai tutkielmien ohjaajien työtaakan lisäämistä hallinnollisilla tehtävillä.

Jatko-opiskelijallekin työyhteisö on merkittävä tuen lähde, ja erityisesti juuri ohjaajien rooli on keskeinen uutta tutkintoa aloittavalle. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä vain osa väitöskirjatutkijoista pääsee tuosta yhteisöstä hyötymään. Näen ympärilläni sekä innostuneita, tutkimusryhmässä työskenteleviä tohtorikoulutettavia että kokonaan ilman ohjaajan (ja rahallista) tukea jääneitä yksin puurtajia. Luulenpa, että motivaatio haihtuu jokaiselta itsenäiseltäkin työskentelijältä ennemmin tai myöhemmin, jos ympärillä ei ole kannattelevaa turvaverkkoa. Ketä muka hyödyttää, että lahjakkaat ja motivoituneet tieteentekijät eivät saa tukea työlleen?

Ja ovathan hyvät yhteistyötaidot sekä kyky linkittää oma tutkimus muiden työhön sitä paitsi olennainen osa tieteentekijän ammattitaitoa. Verkostoituminenkin on mielekkäämpää, jos ei tarvitse aloittaa aivan tyhjästä. Nämä seikat eivät kumoa itsenäisen työskentelytavan tärkeyttä, mutta muistuttavat, ettei se ole itseisarvo. Laadukkaan tutkimuksen avulla tapahtuva pyrkimys kohti totuutta sen sijaan on, ja siihen jokainen tarvitsee tukea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *