Viikkokatsaus 2: Suhteellisuudentajua

Kuluva viikko on antanut elämään tarpeellista perspektiiviä kahdella tavalla.

Omat huolet tuntuvat viime päivien uutisvirtaa seuratessa aika tarpeettomilta. Kaikkialla maailmassa tapahtuu jatkuvasti pahaa, mutta kun Facebookiin alkaa pompahdella ilmoituksia turvassa olevista kavereista ensin Barcelonassa ja sitten Turussa, kärsimys iskee tavallista lähemmäs. Elämä voi päättyä äkillisesti ja yllättäen emmekä osaa sen kulkua kokonaan ennakoida. Ja silti, surun jälkeen arjen on taas jatkuttava.

——————————————————————————————————————–

Suhteellisuudentajua on antanut myös maisemanvaihdos ja muutaman päivän tauko jatko-opintojen ajattelemisesta. Aloitin intensiivisen työskentelyn heti kesätöiden päätyttyä ja melko pian huomasin olevani varsin stressaantunut. Olen myös taipuvainen tekemään asioista monimutkaisempia kuin ne ovat, joten työskentelyn aloittaminen on kieltämättä tuntunut välillä hankalalta. Aikaisemmin sovittu loppuviikon reissu Puolaan tuli siis tarpeeseen. Lomailun jälkeen on yleensä ollut helpompaa löytää astetta terveempi suhtautuminen opiskeluasioihin.

Yliopisto heräilee vähän kerrassaan uuteen lukuvuoteen. On ollut mukava tallustella tyhjiä käytäviä ja istua tyystin hiljaisessa kirjastossa ennen orientoivan viikon kaaosta. Ja kahvila Portaali on taas auki, mahtavaa!

Apurahahaut edistyvät vähän kerrassaan, mutta ainakin näin alkuvaiheessa hakemiseen kuluva aika on reilusti ylittänyt arvioni. Toinen alkusyksyn aikasyöppö lienee lähestyvä latinan tentti. Saa nähdä, mitä kaikkea Augustinuksella on sydämellään.

Lopuksi pari poimintaa tiedeuutisista, ensi viikkoon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *