Mitä ajatella psykologin raamattuluennoista?

Toronton yliopistossa työskentelevä psykologian professori Jordan B. Peterson julkaisi pari päivää sitten YouTubessa viimeisen jakson 12-osaisesta ”Raamatun kertomusten psykologinen merkitys” –luentosarjastaan. Sain kesällä vinkin Petersonin luennoista ja olen siitä lähtien seurannut niitä. Enkä tosiaankaan ole ainoa; luentojen pitopaikkana toiminut teatteri myytiin loppuun joka kerta ja professorin YouTube-kanavalla on yli 400 000 tilaajaa. Peterson keskittyy luennoissaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksiin maailman luomisesta aina Abrahamin elämään asti.

Muutaman sadan sanan blogiteksti antaa mahdollisuuden pureutua luentoihin vain pinnallisesti. Tässä kuitenkin päällimmäisiä ajatuksia:

kuva: Wikimedia Commons

Petersonin mukaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomusten merkitys piilee niiden myyttisyydessä; tekstit ovat pohjimmiltaan kertomusten muotoon puettuja, sukupolvelta toiselle kulkeneita syviä opetuksia ihmisyydestä. Niissä esiintyvät teemat ja hahmot ovat Petersonille eräänlaisia arkkityyppejä*, joiden ymmärtäminen on tärkeää nykyihmisellekin.

Yksi luennoilla toistuva teema on uhrausten merkitys. Esimerkiksi Abrahamin liitto Jumalan kanssa ja sen merkiksi annettu ympärileikkaus (1. Moos. 17:10–11) osoittavat Petersonin mukaan, kuinka tärkeä rooli luopumisella on psykologisesta näkökulmasta. Konkreettinen menetys (tai sen mahdollisuus) on tehokas tapa sitouttaa osaksi ryhmää ja estää vapaamatkustus sen sisällä.

Psykologian teorioiden ja näkökulmien käsitteleminen Raamatun tarinoiden yhteydessä on ehdottomasti tervetullutta ja olen katsonut videoita mielenkiinnolla. Alkukertomusten myyttisyys on pitkään tutkimuksessa tunnistettu seikka ja niiden psykologisen analysoinnin osalta Petersonin asiantuntemus on kiistatonta. Raamatuntutkimuksen näkökulmasta sen sijaan näen luennoissa myös ongelmia.

Raamatun vaikuttavuutta yhteiskunnassa on kyllä mahdollista tutkia tuntematta tekstin tarkkaa syntyhistoriaa tai alkuperäistä kontekstia, koska tällöin tutkimuskohteena ovat tekstistä tehdyt myöhemmät tulkinnat. On myös totta, että pelkästään nykyaikaisen käännöksenkin avulla voi tehdä analyysia. Tässä tapauksessa voi tosin liikkua lähinnä tekstin tasolla, siis kertomusten varsinaisessa sisällössä.

Mielestäni minkä tahansa monitieteellisen mallin soveltaminen Raamattuun vaatii kuitenkin vähintäänkin eksegeettistä perusosaamista. Ottamalla tekstin ja analysoimalla sitä ilman tutkimushistorian tai historiallis-kriittisten metodien tuntemusta tulkinta jää helposti ohueksi. Hyvä esimerkki tästä on muotohistoriallinen metodi, jonka puitteissa on tehty tarkkaa selvitystyötä siitä, minkälainen käyttötarkoitus milläkin tekstillä on syntykontekstissaan ollut. Peterson sivuuttaa näkökulman käytännössä kokonaan. Myös Raamatun tulkintahistorian kannalta on nähdäkseni väärin väittää Petersonin tavoin, että kertomuksista olisi sukupolvien ajan löydetty samat perustotuudet ja psykologiset merkitykset. Tulkinnat elävät ja muuttuvat jatkuvasti vastaamaan kulloisiakin tarpeita.

Jordan Peterson on kiistatta oman alansa asiantuntija, mutta raamattuluennoissaan hän valitettavasti sivuuttaa suureksi osaksi eksegetiikan saavutukset. Käsittääkseni luentosarjan aiheista on valmisteilla kirja. Psykologian ja raamatuntutkimuksen leikkauspinnoista kiinnostuneille suosittelisin silti ennemmin vaikkapa Society of Biblical Literaturen osastoa Psychology and Biblical Studies.

*etenkin Nooa.

Jälkikirjoitus. Peterson on ristiriitainen hahmo, joka on parhaiten tullut tunnetuksi poliittisen korrektiuden vastustajana. Professori julkaisi loppuvuodesta 2016 sarjan Kanadassa C-16 -nimellä kulkenutta lakiehdotusta kritisoivia luentoja. Pari kuukautta sitten voimaan tullut lakiehdotus pyrki takaamaan sukupuoli-identiteetin ihmisoikeutena ja kriminalisoimaan siihen kohdistuneen syrjinnän ja vihapuheen. Videoissa Peterson kieltäytyi esimerkiksi kutsumasta transsukupuolisia heidän itsensä preferoimilla tai sukupuolineutraaleilla pronomineilla sananvapauteen vedoten. Internetissä ärhäkkä ”Alt-right” -oikeisto on ottanut Petersonin suojatikseen ja antanut tälle sekä henkisen että rahallisen tukensa. Suomessakin kanadalaisprofessorin näkemyksiä on käytetty vihapuheen oikeuttajina esimerkiksi MV-lehden blogisivustolla. Henkilökohtaisesti en ymmärrä Petersonin näkökantaa ja pidän häntä suureksi osaksi vastuullisena sukupuolivähemmistöön kohdistuneesta hyökkäyksestä, jonka on arvostetusta asemasta käsin tehdyllä ulostulollaan aiheuttanut. En siis erityisemmin arvosta Petersonin poliittisia mielipiteitä, mutta tässä yhteydessä halusin keskittyä ainoastaan hänen Raamattu-luentosarjaansa.]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *