Vuosi akatemiassa – mitä jäi käteen?

Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun istahdin ensimmäisen kerran työtuolilleni teologisen tiedekunnan tutkijatilassa. Ennen työpisteeni löytämistä olin pyörinyt eksyneenä ympäri parinkymmenen hengen konttoria, soittanut Yliopistopalveluihin ja kysellyt kovaan ääneen apua ymmärtämättä tilan hiljaisuusvaatimusta (jota yleensä vaalitaan ihailtavalla tarmokkuudella kahvihuoneen ilmoitustaululla; ethän hakkaa näppäimistöä!). Kahteen ensimmäiseen päivään en keksinyt – enkä kehdannut kysyä – mistä omaan nurkkaukseeni saa valot, joten työskentelin hämärässä tai pöytälampun valossa. En muista, milloin paikka alkoi tuntua kotoisalta, viimeistään kuitenkin siinä vaiheessa, kun älysin tuoda sinne tohvelini. Tutkijan kuulemma tunnistaa parhaiten sisäkengistä. Tänään etsin taas sopivaa asentoa tässä hieman liian pienessä tuolissa ja pohdin, mitä kulunut vuosi on tuonut tullessaan. Lue loppuun