Verkko-opetuksen seminaari 5.2.2014

Avoimessa yliopistossa vietettiin Runebergin päivää 5.2.2014 jakamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä verkko-opetuksesta. Artikkelissa on esitysten tiivistelmiä linkkeineen. Raimo Parikka

Kiitos kaikille esiintyjille ja osanottajille ! Tilaisuudessa oli  runsas 50 osallistujaa.  Kaukaisin etäosallistuja oli mukana Singaporesta AC:n välityksellä.  Julkaisemme tämän koosteen lisäksi osan esityksistä erillisinä artikkeleina.

 

 

 

Ryhmien ja ryhmittelyiden käyttö verkkokursseilla – esimerkkinä Erityispedagogiikka
Lehtori Juhani Lehto ja www-suunnittelija Hanne Heickell

Aiemmin erityispedagogiikan opettaja joutui kirjautumaan Moodlessa usealle eri kurssille ja päivittämään erikseen niitä kaikkia. Suositussa oppiaineessa samaa jaksoa suorittaa rinnakkain usea eri ryhmä:  lähiopiskelijat, verkkokurssilaiset ja mahdollisesti myös eri yhteistyöoppilaitosten monimuoto-opiskelijat. Nyt kursseja on yhdistetty ja isojakin opiskelijamääriä opiskelee samalla kurssipohjalla.
Saman jakson erilaisten suoritustapojen yhdistämistä samaksi kurssiksi on esitelty erillisestä artikkelissa.

Yhteisöllisyys, ryhmäytyminen ja vuorovaikutus verkkokurssilla
Lehtori Pirkko Raudaskoskea haastatteli lehtori Saara Repo

Pirkko Raudaskoski on toiminut etä- ja verkko-opetuksen parissa jo lähes 15 vuotta. Nykyisin hän opettaa vain verkossa ja on erityisesti paneutunut oppimisen ohjaamiseen verkossa. Verkkokurssien ohjaaminen on hänestä innostavaa, sillä jokainen kurssi on erilainen. Aikuisopiskelijat tuovat kukin oman työ- ja elämänkokemuksensa mukaan opiskeluun. Pirkko jakoi omia kokemuksiaan työskentelytavoistaan.

Ennakkotehtävässä ennen opiskelun alkua ei vaadita lähteiden käyttöä, vaan omien arkikokemusten ja ennakkokäsitysten esilletuomista annetusta aiheesta. Ennakkotehtävän avulla voi mm. suunnitella miten opiskelijat kannattaa jakaa verkkokeskusteluihin ja ryhmiin.

Ryhmäjaon perustaksi etsitään opiskelijoita yhdistäviä tekijöitä. Sellainen voi löytyä koulutustaustasta tai työkokemuksesta, elämäntilanteesta, asuinpaikasta tai vaikka harrastuksista. Yhteinen tekijä murtaa jäätä verkkokeskusteluissa ja auttaa ryhmäytymisessä.

Ensimmäisessä verkkokeskustelussa luodaan pohjaa kurssin etenemiselle, luodaan verkostoa, keskustellaan yhteistyön tavoista ja aktiivisuudesta, sovitaan pelisäännöistä  ja toimintatavoista ja asetetaan tietty taso keskustelulle.

Kurssilla vuorottelevat yksilö- ja ryhmätehtävät. Ryhmille annetaan tehtäväksi yhteinen tuotos, mutta jo ennalta on valittu ryhmille tehtävän taustamateriaalit. Taustamateriaalista annetaan kullekin ryhmän jäsenelle oma tehtävä, joka voi liittyä tietyn näkökulman, teorian, aikakauden tms. näkökulman tuomiseen ko. aiheeseen. Jokaisella on siis oma panos tuotavana koko ryhmän tuotokseen.

Opettajan työ painottuu kurssin etukäteissuunnitteluun eli tehtävien ja ohjeiden suunnitteluun ja verkkokurssin ilmapiirin luomiseen opiskelun alussa. Kun ryhmät käynnistyvät, niin Pirkko Raudaskoski kertoi oppineensa olemaan liikaa puuttumatta niiden toimintaan. Hän sanoo, ettei ryhmää pidä tehdä “riippuvaiseksi opettajasta”.

Yksittäisen osallistujan aktiivisuus koko verkkokurssilla voi korottaa hänen arvosanaansa. Tähän vaaditaan sellaista roolia, joka vie koko ryhmän oppimista laadullisesti eteenpäin. Yksittäisen opiskelijan ohjauksessa Pirkko Raudaskoski on havainnut, että opettajan kannustus  ja saatu palaute voi selvästi innostaa opiskelijaa parempiin suorituksiin.

Pirkko Raudaskosken esittely omasta oppiaineestaan.

Moodlen kätevät toiminnot: Kirja, RSS-syöte ja Sanasto
koulutussuunnittelija Susanna Pitkänen
Kirja
RSS-syöte
Sanasto

Verkkokurssien visuaalisen ilmeen ja kuvituksen kehittäminen
koulutussuunnittelijat Susanna Pitkänen ja Birgitta Kivinen
Esitys perustui pidetyn työpajan aineistoon, jota on referoitu jo blogissa.

Sosiaalisen median käyttö opetuksessa
projektipäällikkö Jukka Koivisto
Esityksen materiaali on julkaistu erillisenä artikkelina.

Videotallenteen teko ja käyttö oppimateriaalina. Mitä opettajan tulisi ottaa huomioon tallenteen teossa?
verkkopedagogiikan asiantuntija Raimo Parikka
Raimo Parikan teesit ja esimerkit on julkaistu erillisenä artikkelina.

Lisäksi kuultiin nämä esitykset, joista lisämateriaali ehtii verkkoon myöhemmin:

AC luennon pitäminen, interaktiivisuus ja aktivointi luennon aikana
koulutussuunnittelija Birgitta Kivinen

Moodle lähiopetuksen tukena
Yliopisto-opettaja Eija Nurminen (sosiaalipolitiikka) ja yliopistonlehtori Jukka Tontti (sosiaalipsykologia) sekä www-suunnittelija Hanne Heickell.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *