Opetuksen, verkko-opetuksen ja opetusteknologian trendejä

Osallistuin opetuksen ja opetusteknologian Bett Show 2018 tapahtumaan Lontoossa 24.-26.1.2018.

Havaintoja ja  pohdintoja tapahtuman herättämistä ajatuksista ja tarjonnasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvaa on käytetty mielestäni erinomaisessa artikkelissa: Is Education 4.0 an imperative for success of 4th Industrial Revolution?

Digiajan lapset ovat jo aloittamassa yliopistoissa
Peruskoulut, lukiot ja ammatillinen opetus ovat paikoin jo hyvin digiajassa, joten joka vuosi kiihtyy sellaisten nuorten sisäänotto yliopistoon, jotka ovat jo tottuneet hyvin digitaaliseen, vuorovaikutteiseen ja visuaaliseen opetukseen erilaisilla päätelaitteilla. BYOD = Bring Your Own Device. Oppilaitoksille tämä on paitsi pedagoginen haaste niin myös haaste laittaa kaikki infra kuntoon niin tilojen, verkon kestokyvyn, sähkönsaannin kuin ohjelmistojenkin suhteen.
Opettajat opettavat opettajia
Tämä toimintamalli tuntuisi toimivan opetusteknologiassa. Tällaisia verkostoja ovat luoneet Microsoft Education, Google for Education ja Suomessa OKM:n tukema kuntien digitutortoiminta. Askel pidemmälle niin oppilaatkin perehdyttävät paitsi toisiaan, niin myös opettajia. Esim. Imperial collegen videopalveluiden (PanOpto) käyttöönotto. Henkilöstökoulutusta ja opetusteknologista tukea voisi ajatella myös tästä näkökulmasta.

Internet of Things (IoT) ja tekoäly (AI) tuovat uusia mahdollisuuksia opetukseen
Tulevaisuutta voi yrittää jäsentää myös uuden älykkään tekniikan, sensorien ja ohjelmistojen verkottumisen kautta. Kytkeytyykö infra (sähkö- ja tietoverkot), tilat, teknologia, laitteet, sovellukset, toimintatavat, käyttöliittymät ja esineet pitkässä juoksussa saumattomasti yhteen ja keskustelevatko ne keskenään datan analysoinnin ja tekoälykkyyden kautta? Vai yritetäänkö rakentaa systeemejä vanhentumassa olevien osien päälle, paikata peittoa? Kokonaisvaltaisen systeemin eri osien “kypsyys” seuraavaan tenologiaan on erivauhdissa. “Smart Campus” suunnitelmat ovat jo Glasgown yliopistossa ja University of Northamptonissa piirrustuslaudalla. Mutta tämä kaikki edellyttää myös pedagogista uudistamista sekä opetuksessa että oppimisessa. ABL = Active Blended Learning mallissa ei enää isoja luentosaleja tarvita.

Chatbot opastaa ja neuvoo, mutta voi myös kysellä
Artificial Interelligence eli AI:n käyttö näkyy jo esim. tukipalveluiden ja opiskelijaneuvonnan chatboteissa, jotka voidaan opettaa vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Keskustelun ensivaiheiden jälkeen ihmisneuvoja littyy chattiin vasta jos cahtbot ei onnistu löytämään asiakkaan kysymykseen ratkaisua tietokannoista ja aiemmista vastauksista. Georgia Tech on kehittänyt opetusassarin “Jill Watsonin”, johon opiskelijat ovat ihastuneet. Australian Deankin yliopisto kehittää kampuksen “henkeä” Genietä.

Ja mikä kiinnostavinta Chatbot tekniikan voi kääntää ympäri keräämään opiskelijapalautetta älykkäällä teemahaastattelulla. Lisää tekoälyn käyttömahdollisuuksista  opetuksessa.

Maailma kuvina ja liikkeenä ei vain tekstinä
Visuaalisuus, multimedia ja etenkin videonkäyttö kaikessa mahdollisessa kasvaa kohisten. Tämä voi johtaa kohta rajattomien datanettiliittymien rajoittamiseen. Mutta kun AI:ta yhdistetäään sisällön luiokitteluun niin opettaja voi jatkossa löytää helpommin oman alansa relevantteja tallenteita vaikka flipped classroom opetukseensa. Videosisältöä verrataan opetussuunnitelmiin tai kurssikuvauksiin ja rouhitaan massasta soveltuvimmat ehdotukset. esim. boclips.com  “kuratoi” videoita opetukseen.

Opetusvideot aktiiviseen käyttöön
Videomateriaalit ja niiden tekeminen ja julkaisu on integroitavissa oppimisalustaan (Moodle, Blackboard jne). Tällöin sekä opettajat että opiskelijat voivat tehdä ja käyttää videota tehtävissä aika saumattomasti ja ne ovat arvioitavissa. Lisäksi lähes jokainen videojulkaisu- ja jakelualusta pitää sisällään jo paljon interaktiivisuutta videon käytössä, sen käyttö ei enää ole vain passiivista katselua. Videot voidaan “kuorruttaa” esim. annotoinnilla, kommentti- tai keskustelupalstalla, arvioinneilla, kirjanmerkeillä, omilla muistiinpanoilla, videoon liittyvillä tehtävillä, yms. Näitä ominaisuuksia löytyy vaikka Kalturalta out-of-the-box tai vaikkapa Annotolta, joka  julistaa tekevänsä videon käytöstä sosiaalista. Ja mikä mukavinta nämä työkalut tarjoavat kohtuu hyvät raportointi työkalut seurata sitä mikä sisältö on käytettyä ja kuinka opiskelijat sitä käyttävät.

Kalturan esitelijä
Keely Battle

 

 

 

 

VEO eli Video enhanced observations tarjoaa työkalut esim. opetusnäytteiden tai työharjoittelun videointiin ja videoiden analysointiin.

Sympaattinen hanke oli kansainvälisyyskasvatusta tukeva empatico.org, jossa opettajat voivat etsiä “kummiluokan” maailmanlaajuisesta verkostosta ja pitää heidän kanssaan empatiaa ja ymmärrystä kasvattavia opetustuokioita. Systeemi auttaa aikataluttamaan videoyhteydet ja testaamaan laitteet.

Microsoft, Google ja Apple rynnivät opetusmarkkinoilla
Microsoft oli tapahtuman pääsponsori (itse tapahtumahan on ilmainen ja saavuttaa n. 45 000 kävijää). MS Education paketti tuntuu kuitenkin aika työläältä hahmottaa, siihen on paketoitu paljon ominaisuuksia eri ohjelmista ja ne on integroitu keskenään esim. luodaan ensin Class ja liitetään sinne sitten ClassOneNote jne. Suomalaisissa kouluissa on kumminkin enenevässä määrin käytössä rinnakkain jopa molemmat MSE tai Google for Education. Applen iPadien myötä myös heillä on vankka jalansija. Jokainen tarjoaa opetukseen omia  tuotteitaan. Skooler.com on kehittänyt Microsoftin paketin päälle LSM:n, joka lisännee käytettävyyttä. MS tuotekehittelyäkin pitäisi ehtiä seurata, sillä esim SfB ja OfficeMix, Sway, Teams ym. ovat sen osia. O365 opetuksessa ryhmä toimii aktiivisesti Facebookissa.

Education Finland näkyi messuilla
Suomalaisen opetusteknologian vientiponnistelut järjestettiin viime vuonna uudelleen ja OKM:ssä on nyt Education Finland yksikkö. Se oli organisoinut tapahtumaan Suomi osaston. Siellä olivat näytillä mm. Kokoa, Cuppla (BYOD hallinta), Seppo (pelillinen oppiminen ulkona), Ubiikki (sisällön tuotanto), Gridi (arviointi) ym. Suomalaiset kohisivat myös Villestä joka luuraa jossain Turussa. Claned ei ollut Suomi osastolla vaan jo suoraan tapahtuman ytimessa Microsoftin lavoilla sen partnerina. Sillä on kansainvälisesti tunnustettu oppimisalusta, jossa on paljon  oppimisanalytiikkaa, tekoälyä ja personointia.   Muita esillä isosti olleita maita olivat mm. Kiina, Etelä-Korea ja Israel.

STEM matemaattis- luonnontieteellinen opetus
STEM ja ohjelmoinnin opetus, robotit, sensorit  oli todella näyttävästi esillä. Tutustumiseni niihin jäi hyvin pintapuoliseksi, mutta sain kuvaa siitä missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Samoin kaikenlainen Virtual Reality (VR) ja Augmented Reality (AR) puski päälle ja erilaisia laseja, ohjelmia ja sisältöjä olisi ollut tarjolla. Legonörteillekin olisi ollut oma osastonsa.

Ja paljon paljon muuta
Portfoliotyökaluja, arviointityökaluja, kodin ja koulun yhteistyötä, opintohallintoa, opiskelijoille erilaisia appseja ja muistiinpanotekniikoita (Notetalker) jne. jne.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *