Kolmannen TNC 2009-päivän sessio “Users and applications – Demanding applications“, muistiinpanot. Sessiossa oli vain kaksi esiintyjää.

* * *

Paul Boven, “Worldwide Networking for e-VLBI”

Boven esitteli JIVE-hanketta eli Joint Institute for VLBI in Europe. Kyseessä on radioastronomisen tutkimuksen yhteistyöhanke. VLBI eli Very Long Baseline Interferometry. Tarkoituksena on luoda valtava radioteleskooppi käyttäen teleskooppeja ympäri maailmaa samaan aikaan eri paikoissa.

Vaatii atomikellon tarkuudella toimivaa ajoistuista ja supertietokoneen laskentakapasiteettia.

Perinteisellä tavalla latenssi on 2 viikkoa, e-VLBI:llä 150 ms.

Miksi e-VLBI?

• Mahdollisuus nopeisiin muutoksiin
• Nopeat vasteet
• Data voidaan tarkistaa kun se saapuu, eikä vasta viikkojen päästä
• Suurempi kaista
• Logistiikka (datalevyt voivat myöhästyä, vahingoittua jne.)

Jotkut ilmiöt saattavat tapahtua varsin epäsäännöllisesti ja ne voivat kestää vain lyhyen aikaa.

Toiminta vaatii verkoilta ominaisuuksia:

e-VLBI:

• Kaistanleveys: > 1 Gb/s
• Pisimmät matkat maailman laajuisia: Worldwide
• Reaaliaikaisuus
• Pisin kesto 12 tuntia
• Vähäinen poakettien katoaminen voidaan hyväksyä

e-VLBI:ssä on saatu paremmat tulokset käyttäen UDP:tä ja yksityisiä yhteyksiä (‘private connections) kuten LP, VLAN, dark fiber.

Suomesta toiminnassa on mukana Metsähovin teleskooppi (TKK).

Verkkoja, joiden yli toimitaan, ovat mm. SURFNet ja GÉANT.

Ajoitus on toiminnan kannalta kriittistä, sillä kokonaisuudessa riittää tekijöitä, jotka aiheuttavat viiveitä tietoliikenteelle.

Tulevaisuudessa kaistan lisäys kasvattaa myös herkkyyttä. Suurempi määrä teleskooppeja parantaa kuvien tarkkuutta. Tavoitteena on saada kytkettyä toimintaan 32 teleskooppiasemaa.

(Esityksen slaideissa on varsin paljon teknisiä yksityiskohtia siitä miten e-VLBI on toteutettu).

* * *

Stefan Karapetkov, “Management of Large Scale Video Networks”

Karapetkov tulee Polycom:sta (yritys toimii myös Pohjoismaissa)

Tilanne:

• Yliopistojen luennot luentosalieista
• On ryhdytty ottamaan käyttöön multi-screen telepresence-järjestelmiä
• Soft clienttien käyttöä suunnitellaan yliopistoissa
• Video verkon monimutkaisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen
• Hallinta tulee olemaan keskeinen kysymys, kun videoita jaetaan koulutusinstituutioiden välillä

Polycomin visio seuraavan sukupolven visuaalisesta viestinnästä:

• Yleisö voi olla ketä tahansa; yksilöitä, tiimejä, tuhansia ihmisiä
• Milloin tahansa
• Missä tahansa
• Millä tahansa päätelaitteella

Kaistanleveyden käytöstä:

Kuvan laadun parantuessa (CIF -> SD -> HD) kasvaa myös kaistan tarve. 1920 x 1080 -kuvalla vaaditaan jo lähes 6 Mbps kaistaa.

Varsinaiseen kuvanlaatuun vaikuttavat useammat seikat kuten resoluution ja sekunnissa esitettavien freimien määrä. Pelkkä resoluution kasvattaminen ei aina kasvata kuvanlaatua ellei samalla kasvata freimien määrää sekunnissa.

Hallintaan Polycomn tarjoaa keskitettyä hallintasovellusta.

Karapetkovin esittämiä johtopäätöksiä:

• Henkilökohtainen tai työasemakohtainen video kasvattaa kiinnostustaan yliopistomaailmassa
• Kiinteä integrointi tilakohtaisiin videojärjestelmiin on olennaista ROI:n (return of investment) kannalta
• Hyvään hallintaan tarvitaan hallintatyökalut
• Integraatio IT-ympäristöön tekee videot helpommaksi käyttää

Esitykseen liittyy myös paperi, jossa asiasta tarkemmin.

Kolmannen konferenssipäivän plenaryn muistiinpanoja.

* * *

William Johnston (ESnet), “The Evolution of Research and Education Networks and their Essential Role in Modern Science“.

ENnet eli Energy Sciences Network on yhdysvaltalainen pääasiassa tutkimuksen tarpeisiin perustettu projekti. Sen tarkoituksena on mm. tukea suurten tietomäärien jakelua, hajautettua laskentaa sekä tiedon hallintaa ja käsittelyä.

ESnet on myös optisen verkon infrastruktuuri ja suuren mittakaavan IP-verkko. Verkossa liikutellaan suuria määriä dataa lähinnä Yhdysvalloissa ja mutta myös Eurooppaan. Sovelluskohteita ovat mm. LHC, ilmastotutkimus, RHIC (raskasionikiihdytin) jne.

Viime vuoden budjetti oli noin 30 miljoonaa dollaria.

Verkossa liikkuvan datan määrä on varsin voimakkaassa kasvussa.

Verkon monitoroinnissa käytetään hyväksi PerfSONAR-yhteisön tuottamaa teknologiaa.

Tuelvaisuuden kapasiteetin tarpeen ennakointi ei ole helppoa, mutta jotain siitä voidaan tietää. Historiallisesti tiedeyhtisön tuottamien datapakettien koko (size of data sets) on kohtuullinen indikaattori. Tällä hetkellä näyttää siltä, että voimakkaimmissa ilmastonmuutosdatan osalta. Nyt datapakettien koko kasvaa voimakkaammin kuin kokonaiskapasiteetti.

ESnet joutunee siirtymään 100 Gb/s kuituihin, jos enää ei pärjätä 10 Gb/s kuitujen kapasiteettiä lisäämällä.

Johtopäätöksiä: Yhdysvaltalaiset ja pan-eurooppalaiset verkot ovat kohtuullisessa kunnossa ja riittävät vastaamaan seuraavien kahden vuoden tarpeita. Useita kehitystoimia kapastieetin lisäämiseksi vuosia 2013-15 varten tarvitaan. Uuden sukupolven teknologiaa pitäisi saada otettua käyttöön vuosina 2015-17.

ESnetin teknisistä yksityiskohdista kiinnostuneiden kannattaa vilkaista edellä olevan linkin takaa löytyvä esitys.

* * *

Stefan Rahmstorf (Potsdam University),  “Climate Change – State of the Science”

Rahmstorf on myös hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n jäsen. Esitys tarkasteli ilmastonmuutosta tieteen näkökulmasta.

Aluksi perusesitys siitä, mistä asiassa on kysymys eli Auringon Maahan säteilemän lämmittävästä vaikutuktuksesta ja siitä miten hyvin Maa säteilee osan säteilystä takaisin.

Hiilidioksidipitoisuudet pitkässä kontekstissa;

• Maan ilmankehän hiilidioksidipitoisuus on viime vuosikymmneninä karannut satojen tuhansien vuosien vaihteluvälistä moninkertaiseksi.
• Jäätiköt ovat supistuneet voimakkaasti

Osa ilmakehään päästetystä hiilidioksidista on imeytynyt meriin eli sitä ei ilmakehässä enää ole.  Meret ovat kuiten happamoitumassa, mikä uhkaa merien ekosysteemejä. Tämä on vaarallista ilman ilmastonmuutostakin.

Ilmastonmuutos ei ole uusi asia, sillä Arrhenius arvioi jo vuonna 1896 4-6 asteen lämpötilan nousun.

Tähän mennessä ihmisen aiheuttamat päästöt Rahmstorfin ryhmän mukaan ovat nostaneet lämpötilaa 0,7-0,9 astetta. NASA:lla on dataa (1880-2008) lämpötilan noususta ja mittausten mukaan vuoden 1900 jälkeen lämpötila on noussut 0,8 astetta.

Artiksen jääpeitteen koko on supistunut voimakkaasti viime aikoina ja nopeammin mitä IPCC:n aikaisemmat mallit ovat ennustaneet.

Lämpötilan viimeaikainen noususta on arvioitu kehitystä seuraavaksi 100 vuodeksi. Mikäli päästöjä onnistutaan rajoittamaan lämpötilan nousu jää n. 2 asteeseen, mutta suurilla päästömäärillä lämpötilan nousu saattaa olla lähes 7 astetta.

Lämpötilan nousu on voimakkaita pohjoisella pallon puolistolla ja myös siellä, missä on Maan albedon kannalta kriittiset alueet kuten Arktiksella ja Himalajalla.

Lisääntyvät lämpöaallot aiheuttavat myös kuolemantapauksia. Kesällä 2003 Euroopan lämpöaallon arvioidaan aiheuttaen 35 000 uhria.

Lämpötilan noustessa eteläinen Eurooppa kuivuu voimakkaasti ja se taas aiheuttaa herkkyyttä maastopaloille.

Maan merenpinnan nousu uhkaa useita valtioita. Satellittidatan mukaan meren vedenpinnan nousu on nopeampaa kuin on odotettu.

Parina viime vuonna nousua ei ole tapahtunut, mutta pitemmällä aikavälillä (1990-luvun alusta) tarkasteltuna trendi on selvä.

Grönlannissa on sulan veden järviä jäätiköllä ja vedet niistä ovat virtaamassa mereen. Sulaminen uhkaa aiheuttaa jopa 7 metrin vedenpinnan nousun globaalisti.

Jos asiaa tarkastelee historiallisesti, niin viimeisimpänä jääkauden maksimissa veden pinta oli jopa 100 cm alempana ja oli n. 5 astetta kylmempää. Eocene-kaudella (40 miljoonaa vuotta sitten) vedenpinta oli n. 70 cm korkeammalla ja läpötila 4 astetta korkeampi.

Viimeisimmät merenpinnan nousun arviot vaihtelevat 50 – 140 cm vuoteen 2100 mennessä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös voimakkaita sääolojen muutoksia kuten cyklonien esiintymisen lisääntymistä. Määrän lisääntyminen näyttää korreloivan valtamerien lämpenemisen kanssa. Samalla voimakkaimmat cyklonit ovat vahvistuneet edelleen.

Ilmastonmuutos näyttää olevan myös palautumaton (irreversiibeli) prosessi. Kun hiilidioksidi on päässyt ilmakehtään, se poistuu sieltä hitaasti. Kun ilmasto on päässyt lämpenemään, se ei enäänäyttäisi palautuvan (Solomon et. al., PNAS 2009).

Mitä pitäisi tehdä, että lämpötilan nousu saadaan rajoitettua kahteen asteeseen? Joulukuussa pidetään asiaan paneutuvaa sopimusta Kööpenhaminassa.

Päästöjä pitää rajoittaa, mutta voimme päästää hiilidioksidia ilmakehään 700 Gt vuoteen 2050 mennessä. Nykyisellä menolla olemme käyttäneet tämän liikkumavaran vuoteen 2020 mennessä. Aika on siis loppumassa.

Päästöjen kasvun pysähtymisen pitää tapahtua hyvin pian.

Uusiutuvan energiantuotannossa on mahdollista rakentaa Euroopan laajuinen verkko (lähteitä: www.windatlas.dk, IES, EEA).

(Lisätietoja: www.ozean-klima.de)

Sessio: Implications & Benefits of Connectivity Beyond Europe. Muistiinpanoja tästä.

* * *

Florencio I. Utreras, “ALICE2: Optical Networking and Research Communities”

Globaali projekti, jossa mukana organisaatioita eri maanosista kuten latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Online-yhteys yhtäaikaa 18 paikkaan eri maanosissa.

ALICE-projekti alkoi 2003 ja kesti vuoteen 2008. Yhteensä 12 500 000 euron investointi.

Tulokset:

• CLARA
• RedCLARA-verkon luominen
• 9 kansallisen tutkimus ja koulutusverkon rakentaminen
• 13 maata liittynyt
• 150 insinööriä ja teknikkoa koulutettu
• Yli 9 miljoonan euron EU-rahoitus kehitysprojekteille

Latinalainen Amerikka kytketty Espanjaan ja paikallisia verkkoja.

Ongelmia

• Telekommunikaatiopalveluiden korkea hinta (mm. telecom-monopolit hinnoitella hinnat korkeaksi, hinnoissa jopa 10 kertaisia eroja)
• Kansallisten policyjen puute (joissakin maissa investointiaste suhteessa BKT:hen hyvin alhainen, valtiot eivät tue NREN-toimintaa)

Alice2:lle 12 miljoonan budjetti EU:lta, 6 miljoonaa latinalaisen Amerikan NREN:ltä. Alkoi joulukuussa 2008 ja jatkuu 2012 asti.

• Päivitetään infrastruktuuri
• Kestävyys
• MDG-orientoituneet sovellukset
• Inkluusio

ALICE2:ssa partnereita 23, 5 Euroopasta, 18 latinalaisesta Amerikasta.

Päivittäminen alhaisin kustannuksin. RedCLARA2, josta on tarkoitus tehdä yhteistyöverkosto tutkimukselle ja koulutukselle latinalaisen Amerikan ja Euroopan välillä.

ALICE2:ssa etsitään myös synergiaa muiden projektien kanssa.

Projekteissa rakennetaan siis fyysistä tietoliikenneverkkoa.

Lisätietoja:

• http://alice2.redclara.net
• http://www.redclara.net

Sessiossa nähtiin myös toimivat videoneuvotteluyhteydet hankkeeseen osallistuvien välillä (Mexico, Malaga, Madrid jne.). Yhteensä 18 paikkakuntaa oli yhteydessä kerralla ja valtaosa niistä latinalaisesta Amerikasta. Session slaidit jaettiin saman järjestelmän avulla latinalaisen Amerikan osallistujille.

* * *

F.F. Tusubira (UbuntuNet Alliance), “Creating the Human and Infrastructure Research and Education Networks in Africa”

Afrikkalaiset yliopistot käyttävät 1,2 miljoonaa dollaria alle 700Mbps yhteyksiin kuukaudessa. Tutkijoilla tarve saada kunnolliset yhteydet.

CORENA-projekti. Ajatuksena saada afrikkalaisista tutkimus ja kioulutusindstituutioista kaikki potentiaali irti. Uutta valokuitua on tarkoitus vetää, joka muuttaisi nykyistä tilannetta.

UbuntuNet Alliancessa mukana itäisen ja eteläisen Afrikan maita. Joissakin maissa vasta rakennetaan NREN-kluvioita.

Kun verkkoa rakennetaan, niin on tärkeää huomata, että Afrikka on iso maanosa.

mahdollisuuksia: tietoisuus koulutukseen investoimisen tarpeesta lisääntyy, telecom-sektori kehittyy ja avautuu, kansallisiin kuituverkkoihin investoidaan, useita merialueille vedettäviä optisen kuidun projekteja käynnistymässä.

Merialueille vedettäviä optisiin kuituihin perustuvia vberkkoprojekteja ja sekä itä- että länsirannikolla. Esimerkiksi Kapkaupungista Lontooseen.

Haasteita:

• Osaamisen puute
• Koulutusverkkojen hyötyjen ja erilaisten roolien puutteellinen ymmärtäminen
• Säädösten ja policyjen puute
• Hyötyjen osoittaminen NREN:lle
• Kilpailu ja kirsikoiden poimiminen palvelutarjoajien taholta

Priorisoituja strategisia tarvoitteita on tehty vuodeen 2013 asti.

Tarvetta on alueen NRENien yhteistyölle ja ammattitaidon jakamiselle. Samalla yliopistoja pitäisi ppystyä ohjaamaan tekemisen parantamisessa. Kapasiteetin puute on edelleen haaste.

Kaikki hyötyvät, jos Afrikka otetaan mukaan  eli kaapelin vetäminen Afrikkaan on investointi.

Tällä hetkellä on esim. menossa SAT-3-hanke, jolla Johannesburg saadaan kytkettyä Lontooseen ja GÉANTiin.

Yksi hankkeessa mukana oleva yliopisto on KTH, Tukholma.

Itseasiassa yhteys oli auki myös Malawiin, UbuntuNet Allianceen.

* * *

Björn Pehrson, KTH, “Creative destruction, Leapfrogging and Tunneling through the Kuznets Curve”

Meren alle vedettävät kaapelit tulevat vähentämään Afrikan riippuvuutta satelliittiyhteyksistä ja tarjoamaan teknologiahypyn.  Kenties se johtaa tunnelointiin Kuznetsin käyrän yli.

FEAST on osa Lighthouse ohjelmaa. AUC-EC yhteistyön sisällä.

FEAST-AfricaConnect. Afrikasta on verkkoihin kunnolla kytketty Välimeren alue ja Etelä-Afrikka (kapasiteettia ei kuitenkaan ole paljoa).

VSATista ja SAT-3:sta Open Accessiin.

Meren alla olevat (OpenAccess) kaapelit ovat tulossa:

• SEACOM itäranniko)
• TEAMS (Mombasa-Fujairah)
• EASSy (itärannikko)

Poliittisesti Kigali-protokolla on portinvartijoita vastaan.

FEAST on 15 miljoonan euron projekti, EU:n osa 12 miljoonaa euroa.

Huolenaiheita projektissa:

• NRENien valmiudet
• Politiikat ja säädösympäristö
• Käyttökelpoisen infrastruktuurin saatavuua

Tarvitaan lisää yleistä tietoisuutta itse asiasta ja muutosta viestintämarkkinoille. Koulutusta ja tutkimusta tarvitaan lisää. FEAST-projektista onm jaettu erilloinen materiaali.

* * *

Yksi johtopäätös tästä sessiosta voisi olla se, että yhä edelleen on verkkoa maailmassa vetämättä ja se mitä vedetään tänään on optista kuitua. Verkon rakentamista tarvitaan yhä edelleen tutkimus- ja koulutusinstituutioiden yhdistämiseksi ympäri maailmaa.

Päivän toinen sessio teemalla Users and applications Climate change and disaster forecasting 2. Muistiinpanoja siitä.

* * *

Stefano Nativi, “Towards an e-Infrastructure for Civil Protections”

Väestönsuojelun vaatimaa infrastruktuuria.

Motivaationa ympäristöpäästösten tekeminen ja useista erilaisista näkökulmista saatavan tiedon integrointi. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi väestönsuojelu, ympäristötietojärjestelmät jne.

Tietoyhteiskunta-aloitteita alueella on useita ja ne koskettavat niin päätöksentekojärjestelmää kuin erilaisia Earth System-osa-aluteita. Lisäksi on huomioitava teknologinen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet.

Tiedon mallintamista ja yhteistoimintaa erilaisten järjestelmien järjestelmien (systems of system) välillä. Lähestymiskulma System of Systems-kuvioon:

Pohjalla: grid/web compunting infrastructure, sen päällä geospatial infrastructure ja sen päällä GMES (ESS) infrastructure.  Jälkimmäisin on eräs global monitoring system.  Päällimmäisenä ovat siten risk management ja erilaiset tieteeelliset osa-alueet, kuten vaikkapa hydrologia. Jokaisella arkkitehtuurin tasolla on runsaasti toimijoita ja standardeja.

GMES=Global Monitoring for Environment Security

GMES-CP -infrastruktuurin kokeilu, joka perustui EU:n FP6 rahoitukseen.

CYCLOPS arkkitehtuurin framework; reaaliakainen tai lähes reaaliaikainen pääsy erilaisiin järjestelmän tuottamiin tietoihin ja palveluihin. Näiden sisällä voidaan tunnistaa useita liittymiä erilaisiin standaredihin ja järjestelmiin.

INSPIRE-arkkitehtuuri, joissain määrin SOA-tyylinen lähestyminen palveluihin. Käytössä ISO 19119 geograafisten systeemien taksonomia.

Kyseessä oli EU-rahoitteinen tutkimusprojekti (FP6), jossa on tehty prototyyppi geospatiaalisesta informaatiosta. Esimerkissä käytössä säätiedot. Grid-infrastruktuurista saa skaalautuvuutta tietojen käsittelyyn. Jatkotutkimuksia varten on tehty ehdotus myös EU:n FP7:aan.

Lisätietoja: http://www.cyclops-project.eu, G-OWS Working Group.

* * *

Heidi Alvarez, “Hurricane Mitigation Enabled By Global CyberBridges Graduate Research”

IHRC, International Hurricane Research Center

IHRC:n tehtävänä on mm. määritellä hurrikaanien uhkaa taloudelle, kehittää malleja ennakoida tuhoja ja ongelmia, antaa teknistä apua. Keskus tekee myös sosiaalista tutkimusta ja itse hurrikaaneihin liittyvää tieteellistä tutkimusta.

Hurrikaani Katrina casena:

• Yksittäiset mittausyksikölt liittuivat maastossa autolla ja tuottivat mittausdataa.
• Myrskyn reitin ennakointia tietojen perustella

Global CyberBridges, projekti, infrastruktuuri koulutukseen, harjoitteluun ja mentorointiin. Opiskelijat mukana projektissa.

Hurrikaanien mallintaminen vaatii laskutehoa ja esimerkiksi säätietojen käyttöä’.

Projektin motivaationa ovatg esimerkiksi hurrikaanien tuottamat suuret taloudelliset vaikutukset ja tuhot. Projektissa tehdään globaalisti yhteistyötä, joka luo infrastruktuuriin läpinäkyvyyttä eri suuntiin.

Hankkeessa tuotetaan hajautettu ohjelmisto hurrikaanien vaikutusten laskemiseen, jota voidaan ajaa erilaisissa ympäristöissä.Hajautuksella pyritään mm. nopeuttamaan laskentaa.

Käyttöliittymäkerros web-portaalina. Siihen voidaan tuottaa high res-valokuvia.

Mallinnuksen onglmissa myös kyse siitä, että kapasiteetin yli- aja aliarviointia voiodaan välttää.  Mallinnusta tehdään incrementaalisesti.

Käytölssä 8-128 noden palvelimia.

Verkkomainen toteutus tuo tullessaan:

• Skaalautuvuus.
• Laajennettava
• Porttaukset eri alustoille eivät ole ongelmattomia

Ssysteemiin on tehty myös myös Wii:lle käyttöliittymä.

Yhteenvetoa Global CyberBridges-hankkeesta:

• Sään ennustaminen, grid-computing
• Visualisointi, e-Learning-alusta, joka perustuu SAGE:een

* * *

Andrew Howard (ANU, Australia), “Using human networks to respond to global disease events”

Liittyy pandemian leviämiseen. Tutkimus ja koulutusyhteisöillä on mahdollisuus vastata globaalien tautien leviämiseen liittyviin haasteisiin.

Erilaisia pandemioita on maailmanhistoriassa esiintynyt toisinaan. Influenssa on yksi tällainen. Influenssa on löydetty jo ennen ajanlaskun alkua. Sittemmin erilaiset influenssakannat ovat aiheuttaneet pandemioita ja miljoonien ihmisten kuoleman (aasian influenssa, espanjan tauti, hong kong influenssa jne.).

Pandemiat etenevät vaiheissa.

• Nykyinen (A)H1N1 (sikainfluenssa). On kehittynyt jo viidenteen vaiheeseensa.
• SARS, yllätti nopeudellaan

Pandemoita varten informaatiojärjestelmä, jolla voi esimerkiksi konsultoida etänä sairaaloihin tai vaikka paikkoihin, jotka ovat karanteenissa.

Casessa (SARS) vastattiin karanteeniin asetettujen sairaaloiden tietotarpeisiin nostamalla SARSgrid muutamassa päivässä ja asentamalla se sairaaloihin.

Annettiin etänä diagnostiikkaan liittyvää tulea esim. röntgenkuvien analysoinnissa.

Globaali yhteistyö ratkaiseen ongelmia.  Pystetty verkko on demonstroitu mm. WHO:lle.

Lintuinfluenssa H5N1: Käytettiin EINetiä; yhteinendesktop, videoneuvottelut, sähköpostilistat

Aasian, Australian ja Yhdysvaltojen välillä on laajoja tutkimusverkkoja

Vuoden 204 jälkeen on tullut uusia kommunikaatiovälineitä, mutta vanha sähköpostilista on edelleen tarpeellinen. Grid-ympäristöt, EUAsia grid. Gridiin pääsy oli merkittävää Taiwanin SARS-torjunnassa.

Yksilöt: Jokaista tarvitaan pandemiatilanteessa

EUAsia Grid http://www.euasiagrid.org

• Yhteistyöverkosto
• Ihmisten verkostoissa voimme ratkoa globaaleja ongelmia

* * *

Tässä sessiossa oli varsin yleisluontoisia puheenvuoroja, joissa esiteltiin projekteja ja periaatteellisia näkökulmia. Globaaleilla verkoistoilla voi tehdä konkreettisia asioita. Ja joskus on pakko.

(Lennosta osin muistiinpanoina kirjoitettu postaus tämäkin. Edelleen tarkemmin asiasta kiinnostuneiden kannattaa tsekata linkkien takaa löytyvät esitykset)

Session teemana oli “Climate change and disaster forecasting 1“.

Chris Chiesa:”Real-time Global-Hazard Situational Awareness”

PDC:n (Pacific Disaster Center) toimii Tyynen valtameren alueella ja kerää niin policy-tietoa kuin luonnontieteellistäkin tietoa erilaisista tapahtumista. Keskus toimii Hawaijilla.

Keskuksen eräs tehtävä on rakentaa siltaa tiedeyhteisön ja päättäjien välille. Näiden kahden yhteisön välillä on eronsa niin yleisön, varmuuden ja todennäköisyyksien, sanastojen ja yhteyksien osalta. Siinä missä tiedeyhteisön yleisä on peer review-pohjalla, päättäjien yleisö on nk. suuri yleisö. Tiedeyhteisön sanasto on monimutkainen, päättäjien yksinkertainen jne.

PDC:llä teknologiaa luonnotieteellisen seurantaan, visualisointi ja paikannusjärjestelmiä, tieteellistä mallintamista ja viestintäjärjestelmiä. Tutkimusvälineet tukevat tiedon hankintaa. Viestintävälineet tukevat päättäjiä, tuhoalueiden toiminnan johtamista ja humanitäärisen avun perille saamista.

Haasteita: Päättäjien on vaikea ottaa koppia, prosessoida ja toimia olemassa olevan onnettomuusdatan varassa; tieto hajanaista, varoituksia on hankala integroida, tilannekuvan puutteet, riskin ymmärtämiselle ei ole kontekstia, tiedon levittämisen haasteet. Aika on kaikki kaikessa. Joskus tavallinenkin informaatio voi olla mahdotonta ymmärtää (esimerkiksi vaikkapa thaiksi kirjoitettu ohje onnettomuuden varalta)

PDC:n tapa lähestyä asiaa: automatisoi ja yksinkertaista, integroi, ymmärrä riski. Tietoja kerätään laajalta alueelta eri maista ja paikkakunnilta.

Karttapohjaiset tavat esittää asiaa, kuten esimerkiksi jonkun luonnonilmiön intensiteetti jollakin alueilla ja sen muuttuminen ajan funktiona. Karttoihin voi lisätä myös tietoja yhteiskunnallisesta infrastruktuurista (auttaa yhdessä ymmärtämään helposti mitä väestöä esimerkiksi taifuuni uhkaa ja tästä voi päätellä esimerkiksi uhan alla olevan väestön määrän yms.).

• Seurattavat asiat: Trooppiset myrkyt, tulipalot, maanjärjestykset, tsunamit, tulivcuoren purkaukset, tulvat.
• Riskin arvioinnin kohteet: Väestö, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö, kriittiset kohteet

Trooppiset myrskyt (tietolähteitä jne.):

• NOAA, NWS
• JTWC
• Seurataan 6 tunnin intervallilla

Maanjäristykset:

• Nykyään paikkka, magnitudi, syvyys ja aika viimeiseltä 48 tunnilta (Richter > 2,0) (USGS/NEIC)
• Data päivitetään puolen tunnin välein
• Datasta saadaan esimerkiksi merialueilla piirrettyä rintaman etenemisen ja vyöhykkeiden kuva ajan funktiona

Maastopalot

• Paikka, kesto jne.
• Esimerkiksi australiasta hyvinkin yksityiskohtainen esitys maastopalojen paikasta ja yleisyydestä

Muuta

• GLIDE (Global Identifier Number), ADRC lähteenä. Uniikki id kaikille tuhotilanteille, päivitetään usean organisaation voimin

Pandemian seuranta:

• H5N1
• H1N1
• Karttapohjaiset esiintymistilastot

Yhteenveto toiminnasta:

• Integroi, yksinkertaista ja nopeuta prosesseja
• Ymmärrä vaarat ja riskit
• Varoitusten levittäminen
• Päätöksiin pitäisi pystyä viimeisimmän tiedon perusteella.

Tietoja voi käyttää myös silloin, kun esimerkiksi tankkeri vuotaa mittavasti öljyä, siihen miten öljyn oletetaan leviävän.

Tietojen julkisuus? Kaikki tiedot ovat jollain tavalla saatavilla julkisesti. Jotkut tiedot tosin salasanan takana.

* * *

Manuel J. Castro-Díaz (Universidad de Málaga), “Virtual tsunamis: real applications”

Esityksessä keskityttiin Tsunamien numeeriseen mallintamiseen, simulointiin ja sen vaatimaan laskentaan. EDANYA-tutkimusryhmää vetää professori Antonio Valle Sánchez.

Tsunamin kuvaus. Miten tsunami etenee lähestyessään rannikkoa. Avomerellä aallot ovat pitkiä ja nopeita, mutta eivät kovinkaan korkeita. Rantaan saapuessaan nopeus hidastuu, mutta aallon amplitudi kasvaa merkittävästi. Tsunameja voi syntyä maanjäristyksistä johtuen, tulivuoren pourkausten seurauksena, suurten sedimenttimäärien romahtaessa mereen, meteorien iskeytyessä mereen.

Matemaattinen malli. Ryhmä on mallintanunt veden pinnan muutoksia erilaisten pohjarakenteiden ja sedimenttien tilanteessa. Slaideissa ilmiesesti on esitetty Eulerin yhtälöihin perustuva kaavat (esim. Two-layer Savage-Hutter -vesimalli). Peruskaavat on kuitenkin kirjoitettu uudelleen ja löydetty vasin yksinkertainen muotoilu, jota vastaava mallia on testattu. Kaavan ja bitin murskausta siis.

Kaava on mallinnettu myös videolle asti.  Alboran- saarelta, Välimereltä on saatu luonnon dataa esimerkiksi merenpohjan muodoista.

Hysea-webalustaa käytetään eri mallien jakeluun ja visualistointiin suoraan kaavasta jne. Näyttää esimerkiksi aaltojen simulaatioita 3d-kuvina.

* * *

José Luis Goberna Caride, “Spanish National Crisis Management System (RENEM)”

-> Ei pidetty.

Kolmas sessio ja edelleen postaus on lennosta kirjoitettua.

Toisen päivän ensimmäinen puhuja oli Bill St. Arnaud (CANARIE Inc.), joka puhui otsikolla “How universities and NRENs can be global leaders in helping to reduce global warming“.

Aluksi kerrattiin ilmastonmuutoksen uhkaa ja erityisesti niitä muutoksia, jotka yhdysvaltalaisessa politiikassa on tapahtumassa nykyisen presidentin hallinnon toimesta. St. Arnaud korosti, että kyseessä todellinen uhka yhteiskunnalle ja esimerkiksi MIT on muuttanut arviotaan tulevasta ilmaston lämpenemisestä. Ilmakehän lämpeneminen on jo nyt vaarallisella tasolla.

Haaste: kuinka rajoittaa hiilidioksidipäästöt 26 tonnista per henkilö 1-2 tonniin per henkilö.

Haasteen vaatimukset tarkoittava radikaaleja muutoksia.

ICT:n osuus on 2-3 % GHG (kasvihuonekaasu) päästöistä. ICT ottaa 8-9.4 % osuuden USA:n sähkön kulutuksesta ja 8 % globaalista sähkön kulutuksesta. Tulevaisuuden laajakaista-internetin oletetaan yksistään käyttävän 5 % kaikesta sähköistä. Tyypillinen yhdysvaltalainen yliopisto tuottaa 200 000 – 500 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa ja siitä 100 000 – 300 000 menee verkkopalveluihin.

Hiilidioksidin tuottamista mitataan tulevaisuudessa tarkemmin.

Vähähiilisen energiantuotannon markkinat ovat vuonna 2050 yhteensä 500 miljardia dollaria.

Nykyiset hiilijalanjäljen pienentämispyrkimykset ovat keskittyneet parantamaan yksittäisten laitteiden ja prosessien energiatehokkuutta. Kuitenkin ICT:ssä tehokkuuden kasvattaminen voi tarkoittaa samalla myös suurempaa energian kulutusta.

Hiilineutraalin strategian vaatimus uusiutuvia energianmuotoja hyödyntämällä on olennaista. Tehokkuuden kasvattaminen hiilineutraalilla strategialla vähentäöä päästöjä. Energian tuotannossa tuulivoima ja aurinkovima ovat todennäköisimmät ratkaistu, ei ydinvoima.

Paikallisen energian hankkiminen on kallista, siirtokustannukset usein suuria ja siksi vaatimukset vihreän energian rakentamisesta kaupunkeihin kasvaa. ICT:n infran ei kuitenkaan tarvitse sijaita kaupungeissa, joissa on muutenkin energiatarpreita. Uusiutuvan energian tuotanto on usein kaukana kaupungeista.

Esimerkkejä: Esimerkiksi Googlen palvelinkeskukset. Ne eivät sijaitse suurissa kaupungeissa, vaan alueilla, jonne voi rakentaa esimerkiksi tuulivoimaa lähelle. Nordic HPC:n uudelleensijoittaminen Islantiin. Kanadassa “hiilineutraali” datakeskukset yhdistetään toisiinsa optisella verkolla.

Vaatii verkoilta:

– suuria määriä dataa siirretään suurempia matkoja

– Optista verkkoa tarvitaan

CANARIE Green-IT Pilot

– 3-4 miljoonaa $ vihreään IT-infran kokeiluun

– teknologian testi

– business casen testaaminen

Kansainvälinen yhteistyi; Irlanti, Espanja, Kalifornia, Australia, Brittiläinen Kolumbia, Ottawa, Quegec, Nova Scotia. Tiedonsiirtoa näiden paikkakuntien välillä.

Uusiutuvien energiamuotojen epävarmuuden turvaamiseksi tarvitaan varajärjestelmiä.

PROMPT on tutkimusophjelma, jossa tutkitaan virtuaalisia verkkoja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Tulevaisuudesta:  esimerkiksi optisten verkkojen käyttö yhdessä tuuli- ja aurinkoenergian kanssa vaativat tutkimusta.

GENI: topologia, jota optimoidaan sijainnin mukaan ja optimointiin voidaan liittää myös uusiutuvan energian sijaintipaikat.

Poliittiset lähestymistavat:

• hiilidioksidiverot (poliittiset hankalia)
• päästökauppa (käytännöllisiä suurille päästöjen tuottajille)
• hiilineutraliteetti, joka on sädäetty lailla (kasvattaa suosiotaan)
• saattaa olla myös muita keinoja…

Ne voisivat olla esimerkiksi palkitseminen hiilineutrtaliteetistä verottamisen sijaan. Esimerkiksi ICT-palveluilla tai muilla vastaavilla. Esimerkiksi ilmaiset internetyhteydet julksissa paikoissa, joilla hoidetaan samalla last mile-ongelmaa (niitä kun ei kannata hoitaa optisilla kuidoilla ainakaa vielä).

Virtulaisointi ja dematerialisointi voivat tuottaa 10 % kokonaispäästöjen vähennyksen. Virtualisointi on avain moneen asiaan kuten vaikkapa elokuvien jakeleminen verkossa, virtuaaliset applikaatiot jne.

Kuluttajan kontrolloivat 60 % päästöistä. Muut kuten tuotanto jne. 40 %.

Blogit

• http://green-broadband.blogspot.com
• http://free-fiber-to-the-home.blogspot.com

Hän korotsi myös sitä, ettei mikään energiantuotantomuoto ole täysin päästövapaata.

* * *

Professori Paul Watson (Newcastle University): “Cloud Computing for e-Science”

Nykyiset ongelmat:

• Applikaatioiden siilot
• Kapasiteetin suunnittelu
• Pääoman kulutus

Busineksella on kuitenkin omat dynaamiset vaatimuksensa : kapasiteetti joko yliarvioidaan tai aliarvioidaan, joista kummastakin on ongelmalliset seurauksensa.

Animoto on palveluntarjoja esimerkiksi slaideille, kuville jne. Palvelun käytön voimakas kasvu sa muos kapasiteettitarpeen kasvamaan rajusti.

Mitä on  cloud computing?
“.. a broad array of web-based services aimed at allowing users to obtain a wide range of functional capabilities on a ‘pay-as-you-go’ basis that previously required tremendous hardware/software investments and professional skills to acquire”
– Irving Wladawsky-Berger, Chairman Emeritus, IBM Academy of Technology

• Siihen sisältyy illuusio äärettömästä määrästä on-demand resursseja
• Ei käyttäjien up-front-sitoutumista
• Resursseista maksetaan lyhyen aikavälin käytön mukaan, kun tarvitaan

Esimerkiksi Amazon Web Services.

Cloud-palveluiden jatkumo:

• Software as a service:  Saas (esim. Google, Micrsosoft jne.)
• Platform as a service: PaaS (esim. Google App Engine, Windows Azure, Amazon)
• Infrastructure as a service: IaaS (esim. Windows Azure .net services, Amazon EC3 ja S3)

Mitä syvemmälle mennään, sitä suuremmaksi monimutkaisuus ja joustavuus kasvaa. (slaideissa linkki)

UK:ssa Carmen-projekti. Tutkimushaaste kytkeytyy aivotutkimukseen, jolla on monia tieteenoaloja koskettavia pulmia (biologia, lääketiede, tietojenkäsittely jne.)

Käytetty aivoihin asennettuja elektrodeja.

Tutkimusen tietojenkäsittelyn  haasteet:

• tuottaa teratavuittain dataa ( >100 TB)
• Analysointi
• Automaatio ja workflow
• Tietojen jakaminen voi tapahtua vai käyttäjähallinnan alla

North East Regional e-Science Centre

– 25 tutkimusprojektia monessa domainissa

– eräitä avaintarpeita: varastointi, analysointi, automatisointi, jakaminen

eScience-keskus (kts. slidet)

• Webin päällä, toimii kaikkialla (SaaS)
• Kontolloitu jakaminen, yhteistyö (Yhteisölliset palvelut)
• Dynaaminen resurssien jakaminen (cloud computing)

Arkkitehtuuri on rakennettu niin, että palvelut ovat kaikki verkossa. Workflowt rakennetaan verkossa. Analyysien tulokset saadaan verkkopalveluilta. Kommunikointi verkossa.

Kokeilussa on Microsoft Azure Cloud esimerkiksi kemiallisissa analyyseissa. Microsoftin tutkimuskeskus mukana hankkeessa.

Milloin pilvieä ei voi käyttää:

• Suuriin datan siirtoihin (aika ja hinta)
• Perinteiseenb suurta suorituskykyä vaativaan laskentaan
• Luottamuksellisen tiedon käsittelyyn (tätä on ajateltava tarkkaan esimerkiksi silloin, jos vaikkapa lääketieteellisiä tietoja tallennetaan jonnekin pilveen toiselle puolelle maapalloa)
• Korkean saavutettavuuden palveluihin (high availability)

Seuraaviin teemoihin kiinnitettiin myös huomiota:

• Yksityiset pilvet (Arjuna Agility, sopimukset pilvien välillä)
• Yksityisten ja julkisten pilvien federointi (sopimukset pilvien välille) (FlexiScale)
• Julkiset pilvet

Yhteenvetoa:

• Cloud computing luo uusia mahdollisuuksia; taloudellisuus, palvelun dynaamiset muutokset, ei sovi kaikkeen, federointi tulevaisuudessa
• Voi muuttaa eSciencen kokonaan; vähentää aikaa ideasta totetukseen, demo e-Science Centeristä on olemassa
• Monimutkaisuutta ei pidä aliarvioida; skaalutiuvien systeemien rakentaminen on edelleen työlästä, monimutkaisuuden vähentäminen on olennaista.

* * *

Kommentti:  Erityisen mielenkiintoinen puheenvuoro, jos ajattelee esimerkiksi YST:n tulevaisuuden arkkitehtuureja ja palveluiden toteutusta. CARMEN-projektiin ja e-Science Centeriin kannattaa tutustua.

TERENAn TNC2009-konferenssin ensimmäisen päivän toinen ja samalla viimeinen sessio kuuluu teemaan Virtual people.

Teksti on lennosta referoivaa eli osin puutteellista. Jos joku haluaa tutustua asiaan paremmin, kannattaa katsoa esitykset terena.org:sta tai alla olevista linkeistä.

* * *

Ensimmäisenä puhui Internet2:n Kenneth Klingenstein otsikolla “Middleware, Ten Years In: Vapority into Reality into Virtuality“. Hänä puhui ajasta ennen middlewaren aikaa. Silloin tiedettiin jotain autentikoinnista ja auktorisoinnista, elämä oli varsin sovelluskohtaista. Hakemistot muuttivat näkymää, mukaan kuvaan tuki autentikointi. Federointi muutti kuitenkin kaiken.  Middlewaresta tuli sen verran tärkeää, että suuret vendorit halusivat huolehtia siitä ja muodostivat niistä myös busineksen lock-in-tuotteita.

Eräitä menestyksen eväitä.

• Yksityisyys ja turvallisuus voidaan hoitaa yhtäaikaa
• Fokus schemaan
• Yhteinen työ SAML:n ympärillä

Eräitä virheitä:

• Hakemistojen hakemistot
• end-to-end end-user PKI
• Diagnostiikka

Tulevaisuus

• Federaatioiden kasvattaminen vaattii palveluista päättämistä, liiketoimintamalleja, governance-rakenteiden kehittämistä ja markkinapaikkaa.
• Interfederaatiot (yli vertikaalisten sektoreiden jne.)
• Konfederaatiot
• Soup (institutionaalisia ryhmiä segmenttien yli, eri tarkoituksia varten perustettuja ryhmiä)

Klingenstein esitteli myös joukon attribuuttiekosysteemin käyttötapauksia sekä attribuutien käytön avainkysymyksiä kuten metdatan käyttö, auktorisoinnin lähteet tai vaikkapa skeemojen hallinnan.

uApprove (http://www.switch.ch/aai/support/tools/uApprove.html) on yksi lähestymistapa yksityisyyden hallintaan (privacy management) ja toinen on InfoCard/Higgins.

Lopulta olennainen kysymys on internet-identiteetti. Miten se voidaan esimerkiksi eri palveluille tehdä ja miten käyttäjät voivat niitä hallita?

Klingenstein korosti myös näkökulmaa, jossa nykyiset opiskelijat ovat tulevaisuuden kuluttuajia. Tekemisessä pitää olla myös realismia.

* * *

Jeff W. Boote (Internet2) ja Cándido Rodríguez Montes (RedIRIS/red.e) otsikolla “Authorizing Dynamic Networks for VOs“.

DICE on epämuodollinen partneruus CANARIEn, ESnetin, GEANTin, Internet2:n ja USLHCnetin ympärillä. Perustuu mm. perfSONAR-yhteistyöhön. perfSONAR on arkkitehtuuri ja kokoelma protokollia, jotka hyödyntävät standardoitua SOA:aa ja WS:ää. Sillä on useita yhteensopivia implementaatioita (Java, Perl).

perfSONAR-arkkitehtuuri koostuu verkon mittauksen middlewaresta, joka on integroitavissa mm. verkon mittaustyökaluihin.

Kyse on verkon toiminnan mittauksen työkaluista ja niiden arkkitehtuurista, joihin voidaan liittää erilaisia komponentteja.  Esimerkiksi voidaan selvittää topologiaa ja muita informaatiopalveluista tai vaikkapa verkon autentikointipalveluita. Projektissa on tuotettu modulaarisia ja integroituvia työkaluja verkon hallintaan.

Aiheeseen liittyviä lyhenteitä ovat: AAI, DCN, SAML ECP, ShibuPortal.

* * *

David W Chadwick otsikolla “Attribute Aggregation in Federated Identity Management”

Verkkopalveluiden käyttäjillä on tyypillisesti useita erilaisia attribuutteja eri palvelun tarjoajilta. Käyttäjä tunnetaan yleensä eri id:llä, jotka saadaan eri IdP.stä. Vain käyttäjä itse tietää mitä nämä id:t ovat. Käyttäjä voisi toivoa uszeita id-tietoja yhdelle SP:lle, mutta miten SP saadaan tietoiseksi erilaisista ID-tiedoista ja attribuuteista.

Yksi vaihtoehto on käyttää Linking Serviceä (LS), johon kirjautumalla käyttäjä voi valita millä IdP:llä hän haluaa autentikoitua.  LS yhdistää attribuutit, jotka on saatu kirjautumalla LS:n välityksellä eri IdP:hen. Käyttäjä voli näyttäytyä myös nicknamella LS:ssä.

Käyttäjä voi hallita LS:ssä palveluita, joiden IdP-tietoja käytetään. Poistaa ja lisätä niitä sekä määritellä palvelussa attribuuttien julkaispolitiikkaa.  LS:ää voi hyödyntää myös provisioinnissa. Käyttäjän kannalta olemnnainen asia on se, että hän itse voi hallinnoida attribuutteja jatkuvasti eli päättää mitä tietoja hänestä itsestään millekin palvelulle LS:n välityksellä välitetään. Yksityisyyden suojaan on kiinnitetty huomiota eli SP tietää vain sen, mitä käyttäjä haluaa kertoa.

Käyttää teknologisesti hyväkseen SAML2:sta sekä OASIS ja Liberty Alliancen standardeja.

Tarkemmin LS:stä kerrotaan toukokuun IEEE Computer Magazinessa.

* * *

Lopuksi nähtiin vielä perfSONAR:iin liittyvä demo.

* * *

Session puheenvuoroista kaksi ensimmäistä olivat varsin paljon syvällisempää verkkoteknologiaa ja viimeisin varsin mielenkiintoinen käyttäjien atteribuuttien jakelun ja jakelun toteutustavan kannalta.

Kirjoittelen suoraan tähän blogiin TERENAn TNC2009-konferenssin raporttia, mikäli se on eri tilanteissa paikan päältä mahdollista. Jos teksti tuntuu luonnokselta, se voi olla sitä, koska kirjoittaminen tapahtuu lähes lennosta.

TERENAn Networking Conferencen ensikertalaiselle tapahtuma on monella tavalla mielenkiintoinen. Avajaisissa, jossa on paikalla useita satoja osallistujia on myös useta satoja läppäreitä ja taustahäly on kuin suoraan Aleksandriasta. Yksi tapahtuman erikoisuus on se, että paikalliseen bussiin, joka kulkee Malagan keskustan ja yliopiston väliä, on viritetty eduroam, jolla pääsee verkkoon.

Virallisten TERENAn ja järjestäjien edustajien avauspuheenvuorojen jälkeen Euroopan komission Konstantinos Glinos puhui e-Science termin alla siitä, miten ICT voi muuttaa tiedemaailmaa esimerkiksi siten, että tuo useille tieteen aloille lisäarvoa ja kustannustehokkuutta. Kyse ei ole pelkästään siitä, että tulee uusia välineitä, vaan myös siitä miten virtuaalinen yhteistyö luo uusia toimintatapoja.

Johtoasema eScience-sektorilla vaatii jatkuvasti lisää panoksia. Samalla myös tieteelliset prosessit kohtavat uusia haasteita kuten valtavan kokoisia simulointeja ja toisaalta suurta verkkokapasiteetin tarvetta. Palveluiden laatutaso joutuu lisääntyvien vaatimusten edessä kopville. ICT:n eräs haaste on siinä, että hardwarea tarvitaan nopeasti lisää.

Yksi vastaus on GÉANT, maailman suurin koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkko. Siihen liittyy myös em. verkon federoiminen nk. NRENinen kanssa.

Koulutuksen ja tutkimuksen verkkojen jatkokehityksen  periaatteista EU:n näkökulmasta:

• Julkisen palvelun missio eurooppalaisella tasolla
• Teknologinen johtoasema
• Palvelukeskeisyys
• Globaali näkökulma

Glinos korosti, että GÉANT on käännepiste e-infrastruktuurin kehittämisessä.

Malagan yliopiston Jorge Cortell puhui otsikolla Augemented Reality in the Operating Room aluksi erilaisten virtuaalitodellisuustoteutusten historiasta. Varsinainen aihe oli kuitenkin virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality) käyttämisestä terveydenhuollossa.

Esimerkiksi kyse voi olla esimerkiksi sydämen tai muiden ruumiinosien toiminnan 3d-mallinnuksesta ja mallien käsittelystä eri kulmissa. Esityksen yhteydessä yleisö pisti silmilleen sinipunaiset pahvilasit kuin 3d-elokuvissa ikään ja Cortell pyöritteli kolmiulotteista kuvaa koiran luurangosta ja sisäelimistä.

Teknologiaa voi käyttää myös leikkaussalissa. Jos voi käyttää leikkaussalissa 3d-malleja, voidaan mahdollisesti vähentää leikkausoperaatioissa tehtäviä muutoksia kehoon. Toteutuksessa on useampia haasteita, sillä mallien ja 3d-teknologian käytössä on merkitystä sillä, missä asennossa malleja pitää ja katselee. Myös kehoon ja malliin kiinnitettyjen ankkuripisteiden paikoilla on merkitystä, ne voivat olla malleihin nähden erilaisia. Siis esimerkiksi biologisista tai mekaanisista syistä eri ihmisillä esimerkiksi sisäelimet voivat olla erimutoisia.

Mitä hyötyä ideasta on:

• Vähemmän kipua
• Vähemmän lääkitystä
• Pienemmät riskit
• Pienemmän kustannuset
• Nopea ja helppo

Teknologiaa on kehitetty useammassa projektissa eri puolilla maailmaa, joten tietoverkoilla on ollut suuri merkitys tekemiselle.

Cortell otti lopuksi myös hieman kantaa: “Support free software and interoperable, standard formats. Support science. Support FREEDOM. SHARE.”

* * *

Ohjelmaa tarkemmin tarkastellessa näyttää siltä, että virtuaaliset verkot ovat varsin kuuma puheenaihe, mutta myös ilmastonmuutos ja verkkojen hyödyntäminen erilaisissa globaaleissa haasteissa.