Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tehdään tutkimusta vuosien 1945-1955 välillä syntyneiden kokemuksista ja näkemyksistä rahapelaamisesta. Rahapelaamisella tarkoitamme toimintaa, jossa rahapanoksella voi voittaa raha- tai tavarapalkintoja. Esimerkkejä rahapelaamisesta ovat esimerkiksi vakioveikkaus, lotto, urheiluvedonlyönti, raha-automaattipelit, pajatso, arvat, kasinopelit, hevospelit, bingo, korttipelit ja ystävien, työkavereiden ja sukulaisten välinen vedonlyönti.

Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa projektissa ”Suurten ikäluokkien (ongelma)rahapelaaminen: ikääntyminen, luokkaerot ja historiallinen muutos” keskitytään ensimmäistä kertaa Suomessa suurten ikäluokkien rahapelaamiseen. Valtiotieteiden maisterit Riitta Matilainen ja Maria Heiskanen tarkastelevat tutkimuksessaan rahapelaamista ja ongelmapelaamisen ehkäisyä ikääntyvien ryhmissä. Tavoitteena on myös tutkia suurten ikäluokkien edustajien kokemusten kautta heidän rahapelitavoissaan ja suomalaisessa rahapelikulttuurissa tapahtunutta muutosta. Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ongelmallista rahapelaamista ja tuoda esille suojaavia käytäntöjä.

Suurten ikäluokkien eläköityessä ja ikääntyessä rahapelaamisen riskit muuttuvat

Suuret ikäluokat ovat uudenlaisessa elämänvaiheessa eläköitymisen ja ikääntymisen myötä. Suurten ikäluokkien edustajilla on ollut enemmän rahaa kulutukseen kuin vanhemmillaan, mutta eläkkeelle jäädessä tulot laskevat. Tämä tutkimus tuottaa juuri tälle hetkelle tärkeää tietoa siitä, miten suuret ikäluokat kuluttavat rahapeleihin ja ovatko he nyt ikääntyessään suuremmassa riskissä ongelmapelaamisen kehittymisen suhteen kuin aiemmin. Tutkimus tarkastelee rahapelaamista myös luokka-aspektin kautta ja pureutuu eläkeikäisten eriarvoisuuden kasvuun ja sen mahdollisiin vaikutuksiin rahapelikäyttäytymiseen.

Suuret ikäluokat ovat sukupolvi, joka on kokonsa ja kulttuurisen erityisyytensä vuoksi ollut lukuisten tutkimusten kohteena. Suuriksi ikäluokiksi lasketaan usein vuosien 1945–1950 välillä syntyneet vuosikerrat, mutta laajempaan suurten ikäluokkien ryhmään voidaan katsoa kuuluvan myös 1950-luvun alkupuolella syntyneitä ikäpolvia.

Suuret ikäluokat ovat kokeneet suuria suomalaisen yhteiskunnan muutoksia, kuten sosiaalisen nousun, keskiluokkaistumisen, sukupuolten välisen tasa-arvoistumisen ja muuton maalta kaupunkeihin. Sama sukupolvi myös muutti ja avasi suomalaista päihdekulttuuria. Samaan aikaan rahapelimahdollisuudet ovat lisääntyneet ja pelaamisesta on tullut osa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita sekä rahoituselementtinä että viihteen muotona, kertoo Matilainen.

Tutkimushanke toteutetaan Helsingin yliopistolla politiikan ja talouden tutkimuksen sekä sosiaalitieteiden laitoksilla 1.4.2016 alkaen. Tutkimusaineisto kerätään ryhmähaastatteluilla. Tulokset raportoidaan kahdessa vertaisarvioidussa artikkelissa koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä sekä tieteellisinä esitelminä eri konferensseissa.

Lisätiedot:

Riitta Matilainen ja  Maria Heiskanen

riitta.matilainen@helsinki.fi     

maria.heiskanen@helsinki.fi