Ruusuisia koesuunnitelmia

Kevään edetessä kauppoihin alkoi ilmestyä ruusukimppuja ja niitä ostettiin kotiin koristamaan kahvipöytiä äitienpäivänä. Kevään edettyä kesään onniteltiin valmistuneita ja monissa juhlissa maljakot täyttyivät ruusuista. Myös BioAnti -projektikokouksissa oltiin ruusuisissa tunnelmissa, mutta kukkien ulkoisen kauneuden sijaan keskityimme siihen, mitä kauneuteen kätkeytyy. Ruusut olivat keskustelumme kohteena, koska niiden viljelyssä syntyy kasvijätettä eli biomassaa, joka on meille biojalostuksen kehittäjille mielenkiintoinen raaka-aine esimerkiksi antimikrobisten yhdisteiden tuottamiseksi vaikkapa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Ruusujen tuotannossa syntyvän ”jätebiomassan” kiinnostavuutta lisää se, että ruusuja tuotetaan ihmisiä ilostuttamaan valtavia määriä vuosittain sekä kimpuissa että yksittäin. Esimerkiksi pelkästään Suomeen tuodaan vuosittain 50-70 miljoonaa yksittäistä ruusua (www.yle.fi 1.6.2018) ja Suomessa kasvatetaan 1-2 miljoonaa ruusua vuodessa. Tämän lisäksi puutarhat tuottavat kotipuutarhureille ruusupensaiden taimia.

Ruusujen viljelyssä jätettä syntyy hoitoleikkauksessa, jolloin ruusuista poistetaan sivuversoja ja nuppuja. Tätä nuppuja ja sivuversoja sisältävää biomassaa voisi tieteellisiin tutkimuksiin perustuen käyttää antimikrobisen uutteen raaka-aineena, sillä tutkimuksissa on osoitettu, että eri ruusulajien nupuista valmistetut uutteet ovat antimikrobisia ja ruusunnuppu-uute voi hidastaa merkittävästi esimerkiksi bakteerien E. coli ja S. typhimurium kasvua. Ruusunnuppu-uute sisältää antosyaaneja, jotka mahdollistavat tekstiilien värjäyksen. Tämä tekee ruusun kasvatuksessa syntyvästä biomassajätteestä BioAnti -projektin tutkijoille erittäin mielenkiintoisen raaka-aineen.

Kevään kokousten ruusuiset tunnelmat ovat nyt konkretisoituneet koesuunnitelmiksi ja ensimmäiset ruusubiomassajakeet on vastaanotettu laboratorioon. Kun lomien jälkeen jatkamme projektin parissa, alkavat myös ruusunnuppujen uuttokokeet ja uutteen sisältämien mielenkiintoisten yhdisteiden talteenottoprosessin kehittäminen. Tavoitteenamme on uute, jonka tuottaminen on mahdollisimman ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta ja jolla on mahdollisuus sekä värjätä tekstiilejä että tuoda tekstiileihin antimikrobisia ominaisuuksia. Syksyn mittaan VTT:n ja LUT-yliopiston labroissa on siis tiedossa ruusuntuoksua ja kauniin värisiä uuttoliuoksia.

Mari Kallioinen-Mänttäri
Professor, Head of the Department of Separation Science
LUT University

Kuva: Mari Kallioinen-Mänttäri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *