Kuiva kangasmetsä

 

 

 

 

 

 

 

Kuivat kangasmetsät ovat valoisia, kuivia ja kesähelteillä kuumia kasvupaikkoja. Niiden yleisin puulaji on mänty. Kuivien kankaiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää, esim. hiekkaa, ja satanut vesi imeytyy nopeasti syvälle maaperään kasvillisuuden ulottumattomiin. Tätä metsätyyppiä esiintyy myös kallioisilla paikoilla. Kasvupaikan kuivuus on erityinen haaste kasvilajistolle. Kenttäkerroksessa esiintyy erilaisia kuivuutta kestäviä varpuja kuten kanervaa. Pohjakerroksessa kasvaa sammalten ohella jäkäliä. Jäkälät ovat erityisesti sopeutuneet kasvamaan valoisilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Kuivilla kankailla esiintyy melko vähän eri sammallajeja.

Tunnusomaisia lajeja: kangas- ja kivikynsisammal, nuokkuvarstasammal sekä seinäsammal.

Tavataan myös: metsäkerrossammalta.

KANGASKYNSISAMMAL, VÅGIG KVASTMOSSA, DICRANUM POLYSETUM

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Kangaskynsisammal on kookas sammal joka voi kasvaa jopa 15 cm korkeaksi ja muodostaa laajoja kasvustoja. Versot ovat pystykasvuisia ja niukasti haarovia. Jos katsoo oikein tarkkaan, kangaskynsisammalen lehdissä voi nähdä aaltomaista poimutusta. Sammalen lehdet siirottavat lähes 90 asteen kulmassa varteen nähden ulospäin. Kangaskynsisammalen varrella on valkoista huopaa.
Kasvupaikka: Kangaskynsisammalta kasvaa tuoreessa ja kuivassa kangasmetsässä sekä korvessa.
Levinneisyys: Yleinen sammal koko Suomessa, mutta esiintyy runsaimpana etelässä.

KIVIKYNSISAMMAL, KVASTMOSSA, DICRANUM SCOPARIUM

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Kivikynsisammal on kangaskynsisammalta pienikokoisempi ja kasvaa harvoin edes 10 cm korkeaksi. Se muistuttaa kasvutavaltaan kangaskynsisammalta mutta se ei muodosta laajoja kasvustoja, vaan esiintyy tiiviinä turkkimaisina laikkuina siellä täällä. Kivikynsisammalen lehdet ovat usein erisuuntiin siirottavia ja niiden pituus jää alle 1 cm. Lehdet eivät ole aaltopoimuisia eikä sammalen varrella ole huovastoa.
Kasvupaikka: Kivikynsisammal suosii valoisia kasvupaikkoja ja on kuivissa kangasmetsissä yleisimmin esiintyvä kynsisammallaji. Kivikynsisammal on metsiemme yleisimpiä sammalia. Sammalta on myös rämeellä ja korvessa kuivilla mättäillä ja kannoilla. Sitä kasvaa yleisesti puiden tyvillä ja kivien päällä, mistä se on saanut nimensäkin.
Levinneisyys: Kivikynsisammal esiintyy koko Suomessa runsaana.

NUOKKUVARSTASAMMAL, NICKMOSSA, POHLIA NUTANS

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Nuokkuvarstasammal on pienikokoinen, vain 1-4 cm korkea. Sen versot ovat pystykasvuisia ja lähes haarattomia. Vihreä sammalverso on hyvin matala ja vaatimattoman näköinen eikä se herätä huomiota. Sammalen tunnistaa helpoiten nuokkuvista itiöpesäkkeistä. Itiöpesäkkeet ovat nuokkuvarstasammalella yleisiä.
Kasvupaikka: Nuokkuvarstasammal on yleinen sammal, joka ilmestyy ensimmäisenä paljastuneelle maalle esim. metsäpalon jälkeen. Sammalta esiintyy kuivassa kangasmetsässä, suolla, hakkuuaukoissa, palaneella metsämaalla, kivillä, kannoilla, tallatuilla poluilla ja kallioilla.
Levinneisyys: Nuokkuvarstasammal on koko Suomessa erittäin yleinen ja runsas.

SEINÄSAMMAL, VÄGGMOSSA, PLEUROZIUM SCHREBERI

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Seinäsammal voi kasvaa jopa 20 cm korkeaksi, mutta useimmiten sen pituus jää n. 10 cm. Seinäsammalella sivuhaaroja on melko säännöllisesti molemmin puolin vartta. Sammalen lehdet kasvavat hyvin varren myötäisesti. Punertava varsi on hyvä tuntomerkki seinäsammalelle.
Kasvupaikka: Seinäsammalta löytää monilta kasvupaikoilta ja sitä esiintyy erityisesti karulla maalla, kivillä ja kallioilla. Vain lehdossa sammal kasvaa harvoin. Seinäsammal on yleisin ja runsain sammal tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä. Seinäsammal on metsäsammalistamme parhaiten sopeutunut erilaisille kasvupaikoille.
Levinneisyys: Esiintyy koko Suomessa runsaana.
Lisätiedot: Seinäsammalta on ennen käytetty seinän välissä eristeenä, mistä se on saanut nimensä.