Lähteikkö

 

 

 

 

 

 

 

Lähteikössä pohjavettä tulee maan pinnalle. Vesi ei ole samanlaista kuin järvissä, vaan maakerrosten läpi suodattunutta, puhdasta ja kirkasta vettä. Vesi on kasvupaikalla ympäri vuoden viileää. Maaperästä kumpuava vesi sisältää paljon kasveille tärkeitä mineraaleja, joten ravinteisuus on lähteissä melko runsasta. Niiden ympäristössä viihtyy aivan omanlainen sammallajistonsa.

Tunnusomaisia lajeja: lähdesammalet, hetehiirensammal, hetevarstasammal ja rassisammal. Hetehiirensammal ja hetevarstasammal esiintyvät runsaimpina pohjoissuomalaisissa lähteissä.

Tavataan myös: isonäkinsammalta ja keuhkosammalta. Lisäksi esiintyy muitakin vesisammalia, joita kasvaa usein lähdealtaassa eli ”silmässä”.

HETEHIIRENSAMMAL, BANDBRYUM, BRYUM WEIGELII

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Hetehiirensammal on latvastaan punertava 5-10 cm korkea sammal. Se muodostaa pohjoisessa punaisina erottuvia yhtenäsiä sammalmattoja lähteiden läheisyyteen. Etelässä sammal kasvaa pienempinä laikkuina.
Elinympäristö: Hetehiirensammalta kasvaa lähteikössä ja letolla.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen, mutta yleisin pohjoisessa.

HETEVARSTASAMMAL, BÄCKNICKMOSSA, POHLIA WAHLENBERGII

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Hetevarstasammal muodostaa 1-10 cm korkeita tiiviitä vaalean kellertäviä mättäitä. Sammalen varsi on eteenkin alhaalta punainen.
Elinympäristö: Hetevarstasammal esiintyy lähteiköissä, joen ja järven rannoilla sekä ojissa.
Levinneisyys: Sammalta on koko Suomessa, mutta se esiintyy vain pohjoisessa yleisenä.

ISONÄKINSAMMAL, (STOR) NÄCKMOSSA, FONTINALIS ANTIPYRETICA

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Isonäkinsammal on väritykseltään tumma ja jopa 50 cm pitkäksi kasvava sammal. Sen lehdet muistuttavat pieniä veneitä, joissa on terävä köli.
Elinympäristö: Isonäkinsammal kasvaa vedessä upoksissa tai aivan vesirajassa kiinnittyneenä kiviin tai puuhun. Lähteiden ja sisävesien lisäksi sammalta esiintyy myös murtovedessä.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen vesisammal.
Lisätiedot: Järvien pohjien laajat kasvustot ovat tärkeitä pohjaeläinten elinympäristöjä. Isonäkinsammal on pilaantumista parhaiten sietäviä vesisammalia.’

KEUHKOSAMMAL, LUNGMOSSA, MARCHANTIA POLYMORPHA

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Keuhkosammal on sekovarrellinen maksasammal. Se kasvaa hyvin maanmyötäisesti. Sammalen itiöpesäke muistuttaa sateenvarjoa.
Elinympäristö: Keuhkosammalta kasvaa lähteikössä, soilla, rannoilla, ojanvarsilla ja sitä voi löytää myös puutarhasta.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen
Lisätiedot: Sammalen uskottiin auttavan keuhkosairauksiin, josta se on saanut nimensä

RYHMÄ: LÄHDESAMMALET, KÄLLMOSSOR, PHILONOTIS

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Lähdesammalet ovat 10–12 cm korkeita ja vaalean-kullanvihreän värisiä. Sammalen lehdet ovat leveitä, lyhyitä ja suomumaisia. Lähdesammalten varsi on punainen.
Elinympäristö: Lähdesammalia esiintyy lähteissä ja vesistöjen rannoilla.
Levinneisyys: Koko Suomessa
Lisätiedot: Suomessa on kuusi lähdesammallajia