Lehtometsä

 

 

 

 

 

 

 

Lehtometsä tarjoaa tuoreen kangasmetsän tavoin varjoisan ja viileän kasvupaikan. Maalajina lehtometsässä on multa ja sen kasvillisuus on rehevää ja lajisto runsasta. Puusto koostuu useimmiten erilaisista lehtipuista, mutta se voi olla myös kuusivaltaista sekametsää. Aivan etelässä jalot lehtipuut ovat lehdoissa yleisiä. Lehtometsästä löytyy selvä pensaskerros. Kenttäkerroksessa on paljon erilaisia ruohovartisia kasveja. Sammalet peittävät vain pientä osaa pohjakerroksesta ja paljasta maata on näkyvissä lehtien alla. Ruohovartiset kasvit voittavat sammalet kilpailussa valosta. Lisäksi runsas lehti- ja karikekerros maassa estää yhtenäisen sammalmaton kehittymisen pohjakerrokseen. Sammallajisto on lehtometsissä kuitenkin monipuolinen.

Tunnusomaisia lajeja: isomyyränsammal, erilaiset lehväsammalet, metsäliekosammal, lehtoruusukesammal ja lehtipuiden rungoilla kasvava tikanhiippasammal.

Tavataan myös: metsäkerrossammalta, palmusammalta ja seinäsammalta.

ISOMYYRÄNSAMMAL, VÅGIG SÅGMOSSA, ATRICHUM UNDULATUM

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Isomyyränsammal kasvaa yleensä 3-5 cm korkeaksi. Versot ovat pystykasvuisia ja vain harvoin haarovia. Lehtien koko suurenee, kun mennään vartta ylöspäin. Latvuksessa lehdet ovat jopa 1 cm mittaisia ja aaltopoimuisia. Isomyyränsammal muistuttaa hieman karhunsammalia mutta sammal on väriltään vaaleamman vihreä ja sen ohuet lehdet käpristyvät kokoon sammalen ollessa kuiva.
Kasvupaikka: Isomyyränsammal kasvaa lehtometsissä. Se viihtyy ravinteisilla ja kosteilla kasvupaikoilla.
Levinneisyys: Yleinen ja runsas etelässä.

RYHMÄ: LEHVÄSAMMALET, STJÄRNMOSSOR, MNIACEAE

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Lehväsammalet kasvavat 2-15 cm korkeiksi. Sammalten kasvutapa on maanmyötäinen tai pysty. Itiö- ja sukusolupesäkkeelliset versot ovat aina pystykasvuisia. Sammalella on harvoin sivuhaaroja. Kokoonsa nähden niillä on isot pyöreähkön soikeat tai pitkänomaiset lehdet. Lehdet ovat melko ohuet ja läpikuultavat.
Kasvupaikka: Lehväsammalet viihtyvät varjoisassa ja kosteassa ympäristössä, kuten korvessa, lehdossa ja lähteikössä.
Levinneisyys: Esiintyy koko Suomessa
Lisätiedot: Lehväsammalia on Suomessa 20 eri lajia.

LEHTORUUSUKESAMMAL, ROSMOSSA, RHODOBRYUM ROSEUM

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Lehtoruusukesammal kasvaa 1-3 cm korkeaksi. Sammalen kasvutapa on samanlainen kuin palmusammalella, se lisääntyy maanalaisista rönsyistä ja kasvaa usein muiden sammalten seassa. Sammalen varren päässä on kimppu suuria jopa 1 cm pitkiä lehtiä, jotka muodostavat ruusukkeen. Muuten lehdet ovat varrella hyvin pieniä. Lehväsammalten koirasyksilöt ovat hieman samannäköisiä, näistä lehtoruusukesammalen erottaa siitä, ettei lehtoruusukesammalella ole ruusukkeen keskellä ”napaa”.
Kasvupaikka: Viihtyy kostealla ja varjoisalla maalla lehdossa, korvessa ja tuoreessa kangasmetsässä. Kasvaa usein sinivuokon kanssa samoissa paikoissa.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen ja runsas. Yleisin Etelä-Suomessa.

PALMUSAMMAL, PALMMOSSA, CLIMACIUM DENDROIDES

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Palmusammal kasvaa 5-12 cm korkeaksi. Sammalen pitkän varren päässä on ”puumaisesti haaroittunut latvus”. Tumma pääverso kulkee maata pitkin ja ”palmut” nousevat maasta ylös muodostaen kuin metsän pienoiskoossa. Palmusammalen lehdet ovat hieman ulospäin siirottavia ja tuovat mieleen pienen pölyhuiskan.
Kasvupaikka: Palmusammal kasvaa ravinteikkaissa metsissä kuten lehdossa, korvessa, mutta myös lähteikössä. Joskus sitä tapaa melko kuivallakin niityllä ja kalliolla.
Levinneisyys: Sammal on koko Suomessa yleinen ja runsas, mutta esiintyy runsaimpana Etelä-Hämeessä sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa.
Lisätiedot: Palmusammal näyttää pieneltä palmupuulta, mistä se on saanut nimensä. Sammal on hyötynyt aikoinaan metsälaidunnuksesta ja kaskeamisesta, mutta vähentynyt näiden loputtua.

TIKANHIIPPASAMMAL, TRÄDHÄTTEMOSSA, ORTHOTRICHUM SPECIOSUM

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Tikanhiippasammal kasvaa 2-3 cm korkeaksi ja muodostaa n. 5 cm halkaisijaltaan olevia tuppaita puun rungolle. Sammalen paras tuntomerkki on yleensä runsaana esiintyvät kellertävät itiöpesäkkeet. Pesäkkeiden varsi on lyhyt ja siksi itiöpesäkkeet jäävät lähelle sammalmättään pintaa.
Kasvupaikka: Tikanhiippasammalta esiintyy lehtipuiden kuten haavan, pajujen ja pihlajan rungoilla lehdossa sekä tuoreella kankaalla.
Levinneisyys: Koko Suomessa yleinen.