Tuore kangasmetsä

 

 

 

 

 

 

 

Tuore kangasmetsä on usein synkkää ja viileää kuusikkoa. Sen maaperä pidättää kuivaa kangasmetsää paremmin kosteutta ja tämän takia vettä on kasvillisuudelle paremmin saatavilla. Kuusien varjostuksen takia vettä haihtuu myös kasvillisuudesta vähemmän. Kenttäkerrokselle tyypillinen varpu on mustikka. Tuoreissa kangasmetsissä on sammallajeja kuivia kankaita enemmän ja ne muodostavat yhtenäisen maton metsän pohjalle.

Tunnusomaisia lajeja: metsäkerrossammal, isokynsisammal ja sulkasammal.

Tavataan myös: kangas- ja kivikynsisammalta, korpikarhunsammalta, seinäsammalta ja metsäliekosammalta.

METSÄKERROSSAMMAL, HUSMOSSA, HYLOCOMIUM SPLENDENS

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Metsäkerrossammal kasvaa noin 10 cm korkeaksi ja muodostaa laajoja peittoja metsän pohjalle. Sillä on hieno höyhenmäinen rakenne. Metsäkerrossammal kasvattaa uuden kerroksen joka vuosi vanhan päälle. Tästä seuraa sammalelle tyypillinen tyynymäisen pehmeä ulkoasu. Metsäkerrossammalen lehdet ovat hyvin pieniä ja ne ovat varrenmyötäisiä.
Kasvupaikka: Metsäkerrossammalta kasvaa kuivahkolla ja tuoreella kankaalla, lehdossa, korvessa, rämeellä ja keskiravinteisilla nevoilla. Sammal on toiseksi yleisin metsäsammal Suomessa.
Levinneisyys: Esiintyy koko Suomessa runsaana.
Lisätiedot: Sammal kasvaa usein seinäsammalen ja kynsisammalten kanssa yhdessä. Sammal on saanut nimensä kerroksellisesta kasvutavastaan.

ISOKYNSISAMMAL, KVASTMOSSA, DICRANUM MAJUS

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Isokynsisammal muodostaa noin 10 cm korkeita, puhtaan vihreän värisiä, pystyjä kasvustoja. Versot eivät juuri haaro kuten eivät muillakaan kynsisammalilla. Sammalen lehdet ovat yli 1 cm mittaisia, kissankynsimäisen kaarevia. Kivi- ja kangaskynsisammalista eroten kaikki lehdet osoittavat sammalella samaan suuntaan.
Kasvupaikka: Isokynsisammal viihtyy tuoreessa kangasmetsässä, korvessa, rämeellä ja soistuvissa paikoissa. Se kasvaa kynsisammallajeista ravinteikkaimmilla paikoilla.
Levinneisyys: Esiintyy koko Suomessa runsaana, mutta viihtyy parhaiten etelässä.
Lisätiedot: Ruotsissa isokynsisammalta kutsutaan isoluutasammaleksi, koska versot näyttävät vanhan luudan tavoin kääntyneet samaan suuntaan.

SULKASAMMAL, KAMMOSSA, PTILIUM CRISTA-CASTRENSIS

 

 

 

 

 

 

 

Tuntomerkit: Sulkasammal kasvaa 3-10 cm korkeaksi ja muodostaa kellanvihreitä kasvustoja. Sammal on kuin pieni sulka. Sen sivuhaarat ovat tiheässä ja ne lyhenevät verson kärkeä kohti. Sivuhaarat ovat säännöllisesti molemmin puolin vartta. Jos sammalta katsoo tarkkaan, voi nähdä miten sen lehdet ovat hieman kiharasti kääntyneitä ja verson kärki on koukulla.
Kasvupaikka: Sulkasammal kasvaa tuoreessa kangasmetsässä, korvessa ja rämeellä.
Levinneisyys: Esiintyy koko Suomessa runsaana
Lisätiedot: Sammal on saanut nimensä sulkamaisesta ulkomuodostaan. Se on herkkä suoralle auringon valolle ja häviää esim. jos metsä hakataan.