DNA:n eristys eläinsoluista

BioPopin aikaisemmin julkaistussa työohjeessa DNA:ta eristettiin banaanista tai muista kasvisoluista. DNA:ta voi vastaavalla tavalla eristää myös omista soluista, esimerkiksi posken epiteelikudoksesta. Maksasoluista DNA:ta saa varmasti irti niin paljon, että se erottuu todella selvästi!

DNA:n rakenne

DNA:n rakenne

BioPopin viikon työohjeessa DNA:n eritysohje on optimoitu eläinsoluille. Maksan sijasta työssä voi käyttää myös esimerkiksi jauhelihaa, munuaisia tai muuta eläinkudosta.

Lataa työohje pdf-muodossa tästä.

Lataa työohje muokattavassa docx-muodossa tästä.

Tutki jakautuvia soluja

Jakautuvien solujen mikroskooppinäytteistä voi opiskella myös perinnöllisyyden perusperiaatteita. Esimerkiksi sipulin juuren kärjen soluissa on paljon jakautuvia soluja, joissa kromosomit ovat selvästi näkyvissä.

Työohjeessa käytetään valmiita preparaatteja, joissa on värjätty kromosomit. Jos teet preparaatit itse, muista, että monet kromosomeja värjäävät väriaineet ovat syöpävaarallisia.

Lataa työohje tästä pdf-muodossa.

Lataa työohje tästä muokattavassa docx-muodossa.

BioPopin kokeelliset työt ja aktiviteetit

Tästä löydät kaikki kokeelliset työt ja aktiviteetit, joita voidaan tehdä BioPopin kouluvierailuilla (päivitetty 11.2.2016). Tutustu vierailuihin ja varaa aika itsellesi!

Kaikki materiaalit on julkaistu Creative Commons Nimeä – Jaa Samoin -lisensseillä.

Activities in English

Aktiviteter på svenska

Aihepiiri Työn nimi Työn kesto Sopivuus Kurssit (LOPS2016)
Biokemia ja bioteknologia Maidon juoksuttaminen juustoksi ja laktoosin pilkkominen entsyymien avulla 60–75 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Ke5, Bi3, Bi5
Biokemia ja bioteknologia Entsyymeillä tehoa pyykinpesuun 60–90 min Yläkoulu, Lukio Yläkoulu, Ke5, Bi3, Bi5
Biokemia ja bioteknologia Katalaasientsyymin toiminta 45–60 min Yläkoulu, Lukio Yläkoulu, Ke5, Bi1, Bi3, Bi4, Bi5
Biokemia ja bioteknologia Katkaisuentsyymien toiminnan tutkiminen 120–180 min Lukio Bi5
Biokemia ja bioteknologia Väriaineiden erottelu elektroforeesilla 60–120  min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Ke1, Ke2, Ke3, Bi5
Ekologia Luontoretki Viikin Arboretumiin 60–180 min Alakoulu, Yläkoulu, Lukio Alakoulu, Yläkoulu, Bi2
Ekologia Veden laadun tutkiminen 60–90 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi2
Evoluutiobiologia Eläinkunnan pääjaksot 30 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi1
Eläinfysiologia ja anatomia  Jyrsijän preparointi ** 60–75 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi1, Bi4
Eläinfysiologia ja anatomia  Torakan preparointi ** 60–75 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi1, Bi4
Eläinfysiologia ja anatomia  Lieron preparointi ** 60–75 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi1, Bi4
Eläinfysiologia ja anatomia Ruoansulatuksen entsyymien tutkiminen  60–90 min  Yläkoulu, lukio  Yläkoulu, Bi3, Bi4
Kasvibiologia Kukan rakenteen tutkiminen 30 min Alakoulu, yläkoulu Alakoulu, yläkoulu
Kasvibiologia Monenlaisia siemeniä 30 min Alakoulu, yläkoulu Alakoulu, yläkoulu
Mikrobiologia Gram-värjäys * (katso huomautus) 60–75 min Lukio Bi3, Bi5
Mikrobiologia Mikrobien katalaasiaktiivisuus * (katso huomautus) 30 min Lukio Bi3, Bi5
Mikrobiologia Mikrobien amylaasiaktiivisuus * (katso huomautus) 30 min Lukio Bi3, Bi5
Mikrobiologia Mikrobien oksidaasiaktiivisuus * (katso huomautus) 30 min Lukio Bi3, Bi5
Perinnöllisyys DNA-malli karkista 30–45 min Lukio Bi1, Bi3
Perinnöllisyys DNA:n eristäminen eläinsoluista 45–60 min Alakoulu, yläkoulu, lukio Alakoulu, yläkoulu, Bi1, Bi3, Bi4
Perinnöllisyys DNA:n eristäminen kasvisoluista 45–60 min Alakoulu, yläkoulu, lukio Alakoulu, yläkoulu, Bi1, Bi3, Bi4
Solubiologia Kasvisolujen plasmolyysi 60 min Lukio Bi1, Bi3
Solubiologia Jakautuvien solujen kromosomit 30–45 min Yläkoulu, lukio Yläkoulu, Bi3
    * = Vaatii mikrobiologian opetuslaboratorion, ole yhteydessä ajasta BioPopin koordinaattoriin.
    ** = Tarkista eläinten saatavuus BioPopin koordinaattorilta varauksen yhteydessä.

Rakenna DNA-malli karkista

DNA:ta voi mallintaa myös hieman makeammalla tavalla! Yksinkertaisen DNA-mallin voi rakentaa kaupasta löytyvien välineiden avulla: tarvitset vain nauhamaista karkkia tai metrilakua, neljää eri väristä karkkia ja hammastikkuja.

Karkki-DNA-malli sopii sekä yläkouluun että lukioon. Jos haluat lisähaastetta rakentamiseen, voit rakentaa malliin oikean geenin, joka alkaa aloituskodonilla ja loppuu lopetuskodoniin. Millaista proteiinia ”geenisi” koodaa?

Karkista rakennettu DNA-malli

Karkista rakennettu DNA-malli

Lataa työohje pdf-muodossa tästä.

Lataa työohje muokattavassa docx-muodossa tästä.

Mahalaukun ja haiman toiminnan tutkiminen

Ruoansulatusta käsitellessä puhutaan usein siitä, missä ruoansulatuskanavan osassa ruoka-aineet pilkkoutuvat ja imeytyvät. Myös entsyymit ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa ruoansulatuksessa. Esimerkiksi syljessä on tärkkelystä pilkkovaa amylaasia, mahassa proteiineja pilkkovaa pepsiiniä ja haimanesteessä monia ruoka-aineita hajottavia entsyymejä.

Liitteenä olevassa työohjeessa tutkitaan mahanesteen ja haiman vaikutusta ruoka-aineiden hajoamiseen. Haiman toimintaa voi tutkia esimerkiksi käyttämällä apteekista saatavia pankreatiinikapseleita, jotka sisältävät haiman valmistamia ruoansulatusentsyymejä.

Lataa työohje tästä pdf-muodossa.

Lataa työohje tästä muokattavassa docx-muodossa.

Katkaisuentsyymien tutkiminen

Lukion biologian viidennellä kurssilla puhutaan usein bioteknologisista menetelmistä. Tässä yhteydessä käsitellään myös katkaisuentsyymejä. Mutta oletko ajatellut, että katkaisuentsyymien toimintaa voisi tutkia helposti myös kokeellisesti? Työ vaatii katkaisuentsyymien lisäksi agaroosigeelielektroforeesilaitteiston – jos koulultasi ei löydy sellaista, voit tulla tekemään työn BioPopin tiedeluokkaan!

Kokonaisuudessaan työssä kestää noin 120 minuuttia. Värjäytyneen geelin voi tulkita seuraavalla oppitunnilla.

Lataa työohje tästä pdf-muodossa.

Lataa työohje tästä muokattavassa docx-muodossa.

Veden viljeltävät mikrobit

Luonnosta löytyviä mikrobeja voi tutkia suhteellisen helposti myös koulussa. Esimerkiksi pintavesissä on aina jonkin verran mikrobeja, jotka kasvavat myös kiinteällä kasvualustalla. On kuitenkin huomioitava, että kaikkia veden sisältämiä mikrobeja ei voi viljellä, sillä ne eivät välttämättä kasva työssä käytettävällä kasvualustalla.

Työn on kehittänyt Helsingin yliopistossa yliopistonlehtori Pauliina Lankinen. Voit ladata työohjeen pdf-muodossa täältä: Veden viljeltävät mikrobit

Katalaasientsyymitöitä

Entsyymitoiminnan tutkiminen on helppoa! Erilaisia solujen entsyymejä voidaan tutkia esimerkiksi vetyperoksidin avulla. Useimmissa eliöissä vetyperoksidia syntyy jonkin verran soluhengityksen sivutuotteena. Se on kuitenkin haitallista soluille ja siitä pitää päästä nopeasti eroon. Tämän vuoksi soluissa on katalaasientsyymiä, jonka tehtävänä on hajottaa muodostunut vetyperoksidi nopeasti.

Katalaasientsyymityö voidaan yhdistää esimerkiksi monien elinten preparoinnin yhteyteen. Jos preparoitte esimerkiksi rottaa, voitte ottaa näytteitä preparoinnin aikana ja testata niistä katalaasiaktiivisuutta. Kontrollinäytteinä voi käyttää idätetyn herneen kuorta (ei katalaasiaktiivisuutta) ja herneen ydintä (katalaasiaktiivinen).

Tarvittaessa katalaasityöhön voi yhdistää myös hienojakoisuuden ja lämpötilan vaikutuksen tutkimista. Katalaasityöohje sopii esimerkiksi peruskoulussa ihmisbiologian yhteyteen tai lukion 3., 4. tai 5. kurssille (LOPS 2016). Materiaalia voi jakaa Creative Commons-lisenssillä ja voit muokata sitä omiin tarpeisiisi sopivaksi!

 

Lataa työohje docx-tiedostona tästä.

Lataa työohje tulostettavana pdf-tiedostona tästä.

 

BioPopin blogi jää joulutauolle. Lisää opetusvinkkejä ja työohjeita luvassa jälleen tammikuussa!

Jyrsijän preparointi

Erilaisten eläinten preparoinnilla auttaa etenkin ihmisbiologian yhteydessä hahmottamaan anatomiaa ja asioiden välisiä riippuvuussuhteita. Ihmisen ja eläinten rakennetta käsiteltäessä kokonaiskuvan muodostuminen voi olla haastavaa. Kokonaisten eläinten tutkiminen ja preparoiminen auttaa oppimaan biologiaa, kehittää käytännön työskentelytaitoja ja innostaa biologian opiskelua kohtaan.

BioPopin jyrsijän preparointi -työohjeessa on yhdistetty anatomia ja evoluutiobiologia. Miten jyrsijän hampaat ovat kehittyneet? Entä millaisia sopeumia jyrsijöiden suolistossa on? Miten ja miksi jyrsijät eroavat ihmisestä?

Työohjeessa on preparoinnista myös havainnollisia kuvia opetuskäyttöön. Työ sopii esimerkiksi peruskoulussa ihmis- tai evoluutiobiologian yhteyteen tai lukiossa ihmisbiologian kurssille. Materiaalia voi jakaa Creative Commons-lisenssillä ja voit muokata sitä omiin tarpeisiisi sopivaksi!

Lataa työohje docx-tiedostona tästä.

Lataa työohje tulostettavana pdf-tiedostona tästä.

Kasvisolujen plasmolyysi – tutkimuksellinen työ

Solujen tutkiminen mikroskoopilla on hauskaa ja havainnollista! Mikroskooppien käyttämiseen voidaan yhdistää myös tutkimuksellista työskentelyä. Oheisessa työohjeessa tutkitaan osmoosia kasvisoluissa. Työ sopii erityisesti lukion biologian toiselle kurssille (OPS2003, 3. kurssi OPS2015) tai yläkouluun solubiologian yhteyteen.

Työssä on tutkittavana tislattua vettä sekä 2% ja 5% suolaliuos. Tehtävänä on selvittää punasipulin solujen avulla, mitä liuosta koeputket sisältävät. Tutkimusstrategian opiskelijat saavat päättää itse ja he joutuvat tekemään itse johtopäätökset ja raportoimaan saamansa tulokset. Lopuksi kannattaa keskustella työn tuloksista yhdessä.

Työ sopii laajennettuna myös lukion kurssin tutkimukseksi tai tutkimukselliseksi oppilastyöksi. Työohje on jaettu Creative Commons-lisenssillä ja voit muokata sitä omiin tarpeisiisi sopivaksi!

Punasipulin soluja kuvattuna mikroskoopilla.

Punasipulin soluja kuvattuna mikroskoopilla.

Lataa työohje docx-muodossa.

Lataa työohje tulostettavassa pdf-muodossa.