KK7 – Viimeinen tehtävä

Kaksi vuotta sitten tähän aikaan alkoi PAK-kurssi. Näin kandiopintojen loppusuoralla on aika hoitaa tämä fuksivuoden kurssi loppuun.

Pengoin vanhoja kansioitani koulun tietokoneen tiedostoistani. Onneksi en ollut poistanut mitään, vaan kaikki oli tallella. Kansiosta PAK-kurssi 2017, löytyi toinen kansio: KK7. Se sisälsi kaikki materiaalit ja tiedostot, ja myös valmiit kartat.  Viimeisen kurssikerran kartta oli jo valmiina. En tiedä mikä päähänpistosi tai hetkellinen brain fart minulle oli tullut kaksi vuotta sitten kun en ikinä jakanut analyysiäni kurssiblogissani.

Klassinen fuksivuoden kartta se oli. GIS-taidot eivät olleet erityisen hienostuneet, ei että olisin mikään GIS-velho nykyään mutta edistystä on kyllä tapahtunut. Valitut aineistot ovat kiinnostavat ja niiden yhdistelmästä saa kiinnostavaa tietoa, mutta kuinka valitsin visuaalisesti esittää ne ei ehkä ollut fiksuin valinta.

Kartan tekemiseen käytin kolmea eri tiedostoa: Helsingin postinumero aluejakokarttaa ja näiden alueiden keskiarvoista asunnon pinta-alaa sekä alueiden asuntojen määrää. Näiden aineistojen avulla yritin valmistaa kartan, joka esittää asuntotiheyden ja asunnon pinta-alan, mutta sen sijaan että olisin laskennallisesti yhdistänyt tiedostot, päätin visualisesti yhdistää tiedostot. Päätin etsittää asuntojen keskimääräisen pinta-alan liilassa väriskaalassa ja eri pistetiheyksien avulla asuntojen määrän. Lopputulos ei ollut kaikista selkein, mutta idea kartan takana oli kuitenkin hyvä.

Vertaamalla aineistoja kartalla voisi nähdä kuinka eri alueella on eri määrä asuntoja ja kuinka niiden keskimääräinen pinta-ala vaihtelee aluettani. Tällaisten havaintojen pohjalta voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä ja pohtia asuntojen tilavuutta, määrää ja saatavuutta. Myös alueiden varallisuudesta ja asuntojen neliöhinnasta voi pohtia ja muiden aineistojen avulla

Niin kuin Jouko kirjoittaa blogissaan, tämä kurssi on ollut hyvä ensimmäinen kokeilu GIS:iä, tain niin kun hän itse sanoi ”PAK-kurssi on antanut ensinuuhkaisun paikkatiedon ja geoinformatiikan etsimisestä, analysoinnista ja luomisesta”. En voi muuta, kun olla samaa mieltä. Vaikkei GIS ole minun suosikkiaiheeni maantieteessä, tästä kurssita on ollut apua myöhemmissä opinnoissani.

Toivottavasi tällä viimeisellä PAK-blogi postauksella saisin vihdoin kurssin pussiin ja saisin sen pois kummittelemasta WebOodin Ilmoittautumiset-osasta. Kiitos kaikesta, erityisesti kärsivällisyydestäsi!

KK6 – kolme karttaa: maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit

Tämä kartta kuva pienien maanjäristyksien määrää. Kartalla näkyy merkattuna oransseilla pisteillä jokainen mitattu maanjäristys jonka voimakkuus on 0,1-2,0 Richterinasteikolla.
Kartta kuvaa meteoriittilöytöjä maapallolla. Jokainen tähti on havaittu astrobleemi.

Yllä näkyy minun kaksi ensimmäistä karttaa jossa kuvataan maanjäristyksiä ja meteoriitiniskuja.

Omasta mielestäni kartat eivät oikein sopisi tällaisena luokkaopetukseen ulkonäönsä takia. Luokkaopetuksessa mielestäni pitäisi käyttää selkeämpä karttoja. esimerkkinä ensimmäinenkartta, joka kuvaa maanjäristyksiä. Syy miksi maanjäristyksiä on kartalla vain Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on se että muualla ei ole yhtä tarkkoja mittausaineisoja. On myös tärkeää huomauttaa että PA ja Euroopan seismograafit eivät myöskään pysty havaitsemaan ja mittaamaan niin pieniä järistyksä kauempaa.


Yllä näkyy kaksi karttaa jotka kuvaavat samaa ilmiötä; Tyluvuoria USA:ssa. Syy miksi kartallani näkyy vain USA:n kartat on koska minulla oli hiukan ongelmia tiedoston ja sen saamisen kanssa. Alun perin oli tarkoitus että kaikki aktiiviset vulkaanit maapallolla näkyisi. Koko maailmankartan valitsin postata tänne blogiini vähän niin kuin indeksikartaksi ja senkintakia että USA:n alueet Tyynellämerellä ja Aasassa näkyisi.

Tässä yllä näkyy minusta kartta jota voisi erinomaisesti käyttää tuntiopetuksessa. Kartta, jolla näkyy eri ilmiöiden korrelaatio, mitä se merkitsee maaailman asukkaille yms. näkyy selkeästi kartalla. Kaikki tulivuoret ja maanjäristykset, mannerlaattojen muodot. Valtioiden rajat näkyvät, mutta ne ei mitenkään vallitse kuvaa. Suuira kaupunkeja on myös mrkattu kartalle. Tämä on hyvä asia, jota voi käyttää havainnollistamaan miten vaarallisia nämä hasardit voivat olla ihmiselle. Kartan olisi myös voinut piirtää erilleen, niin että olisi kolme karttaa. Yksi jossa vain näkuu maan muodot, mannerlaatat ja tulivuorenpurkaukset sekä maanjäristykset. Toinen kartta voisi olla tämä tausta kartta jossa näkyy hallinnollisia rajoaj sekä kaupungit tai vaikka vain inmisten asuintiheyden.

KK5 – bufferointi, Pornainen ja kaikenlaista pohdintaa

MapInfo on minulle vieläkin aika uusi ja ihmeelline asia, eräänlainen mysteeri. En ole vielä tajunnut miksi jotkut asiat toimivat niin helposti ja toisia asioita ei pysty millään tekemään tai sitten pitkien kiertoteiden kautta. Minulle tällä hetkellä keskeisimmät työkalut MapInfossa on Create Thematic Map ja eri tiedostojen yhdistäminen ja eri sarakkeiden laskeminen esimerkiski erillaiste keskiarvojen assamiseksi (katso eism. (MHQ/MNQ) kolmannelta kurssikerralta. Minulle vaikeita asioita MapInfossa on eri ilmiöiden piirtäminen. Silloin kuin käytiin asia läpi kurssilla, minun MapInfo crashasi enkä pystynyt seuraamaan opetusta kunnolla. Myös eri asioiden (objectien) muuttaminen ja niiden keskipisteien muuttaminen on hankalaa. Omasta mielestäni MapInfon kartat eivät ole niin visuaalisesti tyydyttäviä. Valmiit kartat kyllä ajaa asianasa, mutta eivät oiken ole tarpeeksi kauniita. Tarvitsisin apua tekemään kartoilleni kasvojenkohotuksen.

Puskurivyöhykkeillä ja puskurivyöhykeanalyyseillä on voi olla monta eri käyttöaluetta mutta keskeisimmät tuli esiin kurssikerralla.

MapInfoon vaikuttaa suuresti mitä aineistoja sinne tuo, ja mitä niillä erilaisilla  tiedostoilla voi tehdä. MapInfoa myös rajoittaa itse ohjelma. Koska ohjelma yrittää olla niin fiksu ja ennaltanäkevä, se voi tulkita aineistot vääärin. Useimmiten ohjelma kuitenkin tulkitsee asian oikein, mutta silloin kun tapahtuu vahinko se asia ei ole asetuksissa helposti muutettavissa.

KK4 – ruutukartat

Neljännellä kurssikerralla tehtiin ruutukarttjoa pääkaupunkiseudusta. Minä valitsin tehdä kartan jossa näkyy ruotsinkieliset pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 ja suomenkieliset pääkaupunkiseudulla 2013. Sinikeltainen kartta kuvaa ruotsinkielisiä alueella. Tiheimmät keskukset ruotsiapuhuvia on Helsingin-niemellä, Lauttasaaressa, Kauniaisissa, sekä espoon rannikolla ja lounaisella kuntarajalla.

Suomenkielisiä löytyy absoluuttisesti paljon enemmän PK-seudulta, vaikka kartat ei niin selkeästi sitä näytä. eron huomaa kyllä kuin tarkastelee ruutujen määrää sekä legendassa esiteltävää väriselitystä.

Suomenkieliset ovat levittäytyneet suuremmalle alueelle kuin ruotsia puhuvat. Espoossa tiivein asutus suomenkielisiä löytyy Espoon keskuksesta sekä kunnan lounaisimmasta kulmasta. Kauniaisissa asuu myös monia suomenkielisiä, vaikkei se kartassa näykkään yhtä selvästi kuin ruotsinkielisten osa kunnassa. Helsingissä jälleen Helsingin-niemi ja Lauttasaari asuu paljon suomenkielisiä, niinkuin ruotsinkielisiäkin, se toisen kartan mukaan. Mukana nytten uutena alueena on Haagat, Huopalahti, Munkkiniemi ja Meilahti. Vantaalla suurimmat asuinkeskittymät ovat Myyrmäki ja Tikkurila.

 

Kartan parantamiseksi olisi voinut yrittää saada ruutukartan eri värit relatiivisiksi. Absoluuttisten lukujen vertaaaminen kahdelta eri kartalta on hyvin haastavaa, ja huomasin itsekin miten vaikeaa se oli ja miten tein virheitä kartan analysonnin ensimmäisissä vaiheissa tämän asikan takia. Minusta ruutukartta on hyvä esittämistapa tavallisen koropleettkartan rinnalla. On hyvä saada nähdä informaatiota vähän eri rajauksilla kuin vaan hallinnollisten rajoijen mukaan.

Omasta mielestäni ruotsinkielisen kartta oli visuaalisesti onnistuneempi kuin suomenkielisten vain ja ainoastaan värivalinnan takia. Suomenkielisten kartassa kaksi korkeimman luokan vihreät värit ovat aivan liian lähekkäin. Värissä olisi voinut olla enemmän vaihtelua.

KK3 – Timantteja, öljyä ja taistelukenttiä

Timanttikaivoksia, taistelukenttiä, öljylähteitä ja niihin liittyvän datan avulla voidaan tehdä vaikka mitä!

Jos kohteista on tallennettu seuraavat muuttujat hyvän mielikuvituksen avulla voi saada aikaan vaikka mitä johtopäätöksiä.

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Konfliktejä voi seurata monella eri tavalla, mutta yksi tehokkaimmista tavoista tänäpäivänä on internetin kautta. Modernit konfliktit ovat yleensä hyvin serurattuja internetin kautta. “Tavalliset ihimiset” levittävät tietoa tapahtuneesta konfliktialueella, ennen kuin lehdistö pääsee paikalle. Tällöin konfliktitilanteesta leviää tietoa joka ei ole samalla tavalla filtteröityä, niin kuin joskus konfliktien aikana valtion tai sensuroidun lehdistön levittämä informaatio voi olla. Niin kuin Laaksonen toteaa blogissaan. Konflikteihin liittyy vahvasti sosiaalisen median käyttö. (Laaksonen 2017).

Timanttikaiviksiin ja öljykenttiin liittyvä dataa voi käyttää  myös konfliktejen tarkastelussa. Esimerkiksi niin kuin Kirstiin Koivu toteaa blogissaan; tarkastella löytövuosia ja porauksen alkamisvusia ja katsoa onko jokin konflinkti syntynyt alueelle. (Koivu 2017) Suuret luonnonvaat ja kävelevät yleensä käsi kädessä. Nöiden konfliktien läheisyyttä kaivoksen tai poarsalueelle voi myös tarkastella, sekä konfliktin laajuutta. Konfliktin kestoa, tai sen vakavuutta voi myös verrata kiisteltyn luonnonvaran tuottavuuteen.

Konfliktiteissä ei aina ole suoraan kyse luonnonvarojen tappelemisesta, vaan niihin liitty monesti enemmän. Konfliktin syynä voidaan pitää politiikka,, epätasa-arvo tai nationalismia.


KK3 – Tulvaindexikartta

Yllä on nähtävissä tulvaindexikartta suomesta. Alue on rajattu suurien valumarajojen mukaan, jotka eivät aivan seuraa Suomen hallinnollisisa rajaoja. Kartalla näkyy taustalla koropleettikartta jossa kuvataan tulvaindeksiä. Tulvaindeksi on keskiylivirtaamaan ja keskialivirtaaman suhde (MHQ/MNQ). Pylväsdiagrammina kartassa näkyy valuma-alueen järvisyys, jolla on tärkeä osa tulvien synnyssä.

Kartta on minusta ihan hyvä, mutta että sitä voisi käyttää mahdollisimman hyvin sen pitäisi olla isompi (kuva), tai sitten alkuperäisaineiston pienempi, eli enemmän yleistetty. Tällä hetkellä ranikkoalueet ovat aivan liian pienipiirteisiä mahdollistaaksseen hyvään karttatulkinnan.

Jos ihan maalikkona pitäisi karttaa tulkita, en ole varma jos ensimmäisellä vilkaisulla pystyisin sanomaan kartasta mitään muuta kuin että rannikkoalueilla ja lapissa tulvii enemmän kuin itäisessä järvisuomessa. Järvisuomessa on selvästi enemmään järviä kuin tulvaisilla rannikkoalueilla. Kartassa ei kerrota mikä tulvaindeksi on ja miten sitä tulkitaan. Kartan lukijana tulkitsen karttaa niin että tulvaindeksi kuvaa tulvaa, ja tummemmalla merkityt alueet ovat tulvaisempia kuin vaaleat alueet. Mutta mikä on tulvaindeksi ja mitä se oikaesti takoittaa?

Toinen kurssikerta — kartta Uudenmaan avioliitoista ja avioeroista

Teemakartassa jossa on kaksi layeriä päällekkäin kuvastaa Uudellamaalla liitytyistä avioliitosta ja sekä avioeroista kunnittain. Avioliitot näkyy kartalla teemakarttana joka on värillinen. Väriksi on valittu sininen ja skaala on tumma=paljon avioliittoja ja vaalea=vähän avioliittoja. Tarkat luokkarajat löytyvät kartan legendasta. Avioerot ovat piirretty kartalle myös teemakartan muodossa, avioliittokarttalayerin päälle. Avioetot näkyvät kartalla Viivoina, ja tiheät viivat kuvastavat monia avioeroja ja harvat viivat vain muutamaa. Huomaa että kartan kahdella eri luokalla (avioliitot ja avioerot) on eri luokitusvälit. Kartta olisi ehkkä tarkempi ja hempommin luettava jos luokat olisivat samankooiset ja saman arvoiset.

 

KArtalla näkyy että Helsingissä, Espooss, Vantaalla, Lohjall, Huvinkäällä, Järvenpääsä ja Porvoossa on eniten avioliittoja. Näissä samoissa kunnissa, Nurmijärven ja Tuusulan kanssa, on myös eniten avioeroja Uudenmaan alueella.

 

 

Ensimmäinen kartta- Lounais-Suomen kesämökkikunnat

Ensimäisessä kartassani näkyy kesämökkien määrä eri kunnissa Lounais-Suomessa. Saaristossa ja ranikolla mökkeily kesäaikaan suosittua. Ahvenaanmaan kunnissa on paljon vähemmän kesämökkejä kuin esimerkiksi Turussa tai Paraisissa. Tämänsyy on todennäköisimmin Ahvemanmaan kotiseutuoikeus (ruots. hembyggdsrätt).

Kartassa näkyy myös kesäkaupunki Hankoo, jossa on yllättävän vähän kesämökkejä. Ympäröivä Raaseporin kunta on kuitenkin hyvin kesämökkitiivis kunta.

 

http://www.regeringen.ax/aland-omvarlden/alandsk-hembygdsratt