Kielet pääaineena, verkkopalvelut tulevaisuutena?

Kaikista yliopiston kieltenopiskelijoista ei tule kääntäjiä, opettajia tai tutkijoita. Uratulevaisuus voi kuitenkin vaikuttaa generalistista sekavalta, koska – no, mahdollisuuksia on monia, eikä niitä kovin monella kurssilla esitellä. Siksi julkaisemme ajoittain juttuja siitä, minkälaisiin tehtäviin ”yleisen linjan” alumnit ovat opiskelujensa jälkeen työllistyneet.

Viime joulun alla kävimme työelämävierailulla Franticilla. Frantic on suomalainen yritys, joka tuottaa digitaalisia palveluita, kuten verkkosivuja, intranet-kokonaisuuksia, verkkokauppoja, tsättibotteja ja niin edelleen.

Älä anna etuliitteen hämätä: digipalveluita tuotetaan edelleen pääasiassa ihmisiltä toisille, eikä esimerkiksi roboteille. Hyvän lopputuotteen on siis oltava huolella loppuasiakkaiden kanssa suunniteltu ja tiimisi kanssa ymmärrettäväksi ja koherentiksi kokonaisuudeksi hiottu.

 

Kieltenopiskelijan vahvuudet

Tässä kolme pointtia siitä, mitkä vieraan kielen opiskelijan erityisvahvuudet tällä alalla ovat. Kursiivilla vielä erityishyödyllisiä opintovinkkejä digitehtävien kannalta.

1. Se lopputuote – sehän on suurimmaksi osaksi tekstiä. Sinun hommaasi. Olet tekstiasiantuntija.

Tunnet pilkkujen paikat ja solmit kestävät sanaliitot. Osaat laatia nasevaa tekstiä vaatimusten perusteella. Valitset oikean tekstilajin kontekstin perusteella ja analysoit sujuvasti aikaisemmin tuotettua materiaalia.

Palveluita analysoitaessa tekstianalyysitaidoista on hyötyä. Tietämys korpuslingvistiikasta ja kieliteknologian perusteista on plussaa!

2. Ei kieltä ilman kulttuuria!

Tunnet monenkin maan tapoja, historiaa, kirjallisuutta ja mediaa. Tiedät siis, mikä ihmisiin missäkin vetoaa, ja toisaalta ymmärrät esimerkiksi ranskan teitittelyn salat.

Kulttuurintuntemus tarkoittaa menestystä niin kansainvälisten asiakkaiden ja työtovereiden kanssa toimittaessa kuin sisällöntuotannossakin.

3. Vuorovaikutustaidot hallussa.

Sujuvan vuorovaikutuksen perustana on se, että osaa asettua toisen asemaan. Ja sinähän osaat, koska osaat tulkita ja tulkata vieraskielistä puhetta.

Suunnittelu- ja analyysityössä selvitellään asiakastarpeita myös laadullisilla tutkimusmenetelmillä, esimerkiksi haastattelemalla.

Vierailulla meille esittäytyneet franticlaiset (franticaanit?) olivat opiskelleet pääaineenaan ranskaa, englantia, suomea tai yhteiskuntapolitiikkaa. He tekevät töitä muun muassa sisällöntuotannon ja projektinhallinnan parissa. Sujuvaa englannin kielen taitoa vaadittiin kaikilta, mutta esimerkiksi englanti valinnaisina opintoina ei ollut edellytys, jos kielitaitonsa saattoi todistaa muilla keinoin. Myös taito käyttää toimisto-ohjelmistoja jo ennen töihin tuloa on toimistotöissä plussaa.

 

Vinkkejä työelämätaitojen kartuttamiseen

  • Iso pyörä on jyrännyt HumIT-kurssit: yliopisto ei enää tarjoa esimerkiksi Office- tai Photoshop-kurssitusta. Kannattaa siis tutkailla netistä löytyviä MOOC (ts. massive open online course) -kursseja.
    Niitä voi käydä esimerkiksi ranskaksi: Portail de formations Office 365
  • Moni (ml. allekirjoittanut) on saanut kokemusta viestinnästä, markkinoinnista, kokousten pyörittämisestä ja hallinnosta järjestötoiminnan kautta. Esimerkiksi ainejärjestötoimintaan voi tulla matalalla kynnyksellä mukaan, vaikka jo seuraavaan kokoukseen! Uusien taitojen opettelu tuntuu huomattavasti merkityksellisemmältä, kun tekee itse päättämiään hommia kaverin kanssa :)

 

Tsemppiä kesätöiden hakuun toivottelee
Saara

Kärrynpyöriä kirahvipuvussa eli filologin fuksisyksy

Kun kuljin elokuussa 2015 kohti Helsingin tuomiokirkkoa, päässäni jylläsi sekalainen myräkkä ajatuksia. Iso osa niistä oli innokkaita: olin saanut haluamani opiskelupaikan ja mahassa kipristeli jännityksestä. Vaikka astelin Rautatientorin halki luottavaisin mielin, kipristely vaihtui silti välillä muljahteluksi: Mitä jos en saakaan kavereita? Mitä jos yliopisto-opiskelu rusentaa minut työmäärällään? Mitä jos kaikki vaan menee ihan pieleen? Ehdin luoda paniikissa kuvaa tulevaisuudestani yksin ja loppuun palaneena muutaman sekunnin, kunnes aurinko pilkahti taas ja odottavainen kipristely palasi. Joka askeleella tunsin sydämeni lyönnit selvemmin.

Syksy tapahtumia täynnä

Fuksisyksyäni voisi kuvailla vaikka miten, mutta tylsäksi sitä ei voi väittää.

Fuksiaisissa tulkittiin iskelmää.
Fuksiaisissa tulkittiin iskelmää.

Siitä ovat pitäneet huolen lukuisat tapahtumat niin koko yliopiston, humanistisen tiedekunnan kuin ainejärjestömmekin tasolla. Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen mm. heittänyt kärrynpyöriä kirahvipuvussa, laulanut juomalauluja pöydän alla parhaimpiini pukeutuneena, esittänyt avaruusalusta Ruttopuistossa, juhlinut käsiraudoissa (ei hätää, se oli vain halloween-asu), ollut mukana toteuttamassa Ranska-teemaista buffettia abiturienteille, käynyt vaihtokauppaa tulitikulla ja hamstrannut luvattoman paljon haalarimerkkejä. Elämä yliopisto-opiskelijana on avannut oven täysin uudenlaiseen kulttuuriin, jonka kaikista saloista en vieläkään ole selvillä.

Tapahtumista ja tilaisuuksista voisi kirjoittaa aivan oman esseensä, mutta parhaimmat hetket ovat olleet niitä, kun on vain yhtäkkiä tajunnut oikeasti olevansa osa tätä kaikkea, ja on siksi niin kovin onnellinen – vaikka laulaessaan Sata salamaa keuhkojen täydeltä.

Pieni, tiivis ja aktiivinen joukko

Vanhempi tieteenharjoittaja fuksimatkan koeajolla.
Vanhempi tieteenharjoittaja fuksimatkan koeajolla.

Jotakuta pienet piirit saattaisivat ahdistaa, mutta itse olen pitänyt pikkuisesta ranskisfuksi-jengistämme suunnattomasti. Kasvot ja nimet oppi parissa päivässä, ja ryhmähengestä tuli nopeasti vahva. Minusta suhteellisen pienessä ainejärjestö
ssä myös kynnys osallistua on matalampi, ja Bouffen kokousten ja tapahtumien kautta onkin ollut hauskaa päästä tutustumaan myös vanhempiin opiskelijoihin. Oma lukunsa ovat ne kaverit, joista on muodostunut erityisen läheisiä, eivätkä koulupäiväni (tai perjantai-iltani) olisi yhtä riemukkaita ilman heitä.

Uskallusta ja oivallusta opinnoista

Ai niin, melkein unohdin… Entä se itse opiskelu? Tämä syksy on avannut useita lukkoja ranskan taidoissani, ja minä, joka en eläessäni ole ollut Ranskassa kolmea viikkoa kauempaa, ymmärrän kaiken, mistä luennoilla puhutaan. Välillä ajatuksenjuoksu jäätyy totaalisesti, ja tuloksena on tönkkö selostus Punahilkan juonesta, mutta useamman kerran olen jutellut ranskaksi täyttä päätä sitä itse huomaamatta. Teksti ja konteksti -läksyt ovat aiheuttamastaan päänvaivasta huolimatta tehneet ihmeitä kirjoitustaidolle, ja olen myös oppinut tekemään muistiinpanoja sekä päässyt sisään kääntäjälinjalle!

Kuten sanottu, fuksisyksy on ollut ihka oikea seikkailu. Olen saanut kokea ja oppia niin paljon, ja niin paljon on vielä kokematta. Odotan vappua kauhunsekaisella innolla… Kun Tuomiokirkon portailla vietetyn jännittyneen puolituntisen jälkeen astuimme ensimmäistä kertaa sisään Metsätaloon, joku sanoi: ”Kuvitelkaa, että jonain päivänä me kuljetaan näillä käytävillä kavereiden kanssa, ja kaikki on meille ihan tuttua!” Nyt muistelen noita sanoja hymyillen.

Julia, ranskalaisen filologian fuksi vuosimallia 2015

Vaihdossa Pariisissa

Pont des Artsin rakkauslukot ovat vaihtuneet katutaiteeseen. Pigalle (Quartier Pigalle) on pariisilainen kaupunginosa, joka on kuuluisa kapakoistaan ja Punaisten lyhtyjen alueistaan.
Pont des Artsin rakkauslukot ovat vaihtuneet katutaiteeseen. Pigalle (Quartier Pigalle) on pariisilainen kaupunginosa, joka on kuuluisa kapakoistaan ja Punaisten lyhtyjen alueistaan.

Päätin lähteä tenttiviikon kunniaksi tervehtimään Erasmus-vaihdokkejamme Pariisiin. Noora ja Maija ovat nyt opiskelleet pari kuukautta Ranskan loisteliaassa pääkaupungissa, ja he aikovat viettää vaihdossa koko lukuvuoden.

Pariisissa on hulppeat 17 yliopistoa. Ranskalaisella filologialla on Erasmus-vaihtosopimus kahteen: Paris III:een (Université Sorbonne Nouvelle) sekä Paris V:een (Université Paris Descartes). Ranskaan voi hakea vaihtoon jo toiseksi opiskeluvuodeksi, jolloin vaihtohaku tapahtuu heti fuksivuoden keväällä. Näin Noorakin teki, sillä hän halusi opettajaopintojensa vuoksi päästä käytännön kieliharjoitteluun niin pian kuin mahdollista.

Noora Maija
Toisen vuoden opiskelija Neljännen vuoden opiskelija
Sivuaineet suomen kieli ja pedagogiset: tähtää ranskan- ja äidinkielen opettajaksi Kääntäjälinjalla
Vaihtoyliopisto Paris V Vaihtoyliopisto Paris III
Yliopisto-opiskelu Ranskassa

Yleisesti ottaen opiskelijoiden keski-ikä on ranskalaisissa yliopistoissa alhaisempi kuin Suomessa esimerkiksi siksi, että pääsykokeilla haetaan vain harvaan yliopistoon.

Noora kertoo kurssityöskentelystä:

—Tunneilla työskentely painottuu lähinnä keskusteluun, ja käytännössä kaikki tunnit ovat luentoja. Erona Suomeen on se, että ns. kirjallisia töitä on todella vähän, joita tarvisi tehdä tunnilla tai kotona. Sen sijaan lukemista on paljon. Saamme aina pitkän tieteellisen artikkelin, tai useampia, luettavaksi ja mietittäväksi seuraavaa luentoa varten. Opiskelija joutuu myös olemaan erittäin oma-aloitteinen kaiken suhteen ja kärsivällisyyttä vaaditaan!

“Alussa oli kauhea paniikki kämpän suhteen”

Noora ja Maija jäivät ilman yliopiston tarjoamaa opiskelija-asuntoa, joten asuntoa piti etsiä muualta. Tiedonhaku alkoi netin asuntoilmoitussivustoilta heti kesän alussa. Useimpiin asuntoihin olisi kuitenkin tarvittu ranskalainen takaaja ja kasa erilaisia papereita ja dokumentteja. Noora kokeili muita hakukanavia: Esimerkiksi Institut Finlandais’n nettisivuilla on keskustelupalsta, jossa ihmiset tarjoavat asuntojaan vuokralle.

Parvinäkymä pariisilaisesta miniyksiöstä.
Parvinäkymä pariisilaisesta miniyksiöstä.

Asunnot löytyivät lopulta Facebookin “Pariisilaisten ilmoitustaulu” -ryhmästä. Molemmat asuvat Pariisin keskustassa: Noora Place d’Italien lähistöllä ja Maija Chatêlet’n kulmilla.

—Vuokra on opiskelijalle paljon, mutta sijainti ja varustelu ratkaisivat. Vaihtoaika on kuitenkin vain 9 kuukautta, kertoo Noora.

Maijan asunto on todellinen tehopakkaus, sillä alle kymmeneen neliöön mahtuvat keittiön lisäksi myös vessa ja pesutilat! —Nämä kuuluisat Pariisin miniyksiöt ovat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa, kommentoi Maija. 

Mitä ikävöit Suomesta?

Vaihtoon lähtö tuli Nooralle juuri oikeaan aikaan.

—Olin todellakin valmis lähtemään kokeilemaan jotakin uutta. Sen takia tuntuu siltä, että en kaipaa juurikaan mitään. Totta kai ikävöin ystäviä, perhettä ja kissojani, mutta siinä se oikeastaan onkin. Välillä kyllä Ranskan byrokratia yllättää ja silloin tulee fiilis, että Suomessa on niin helppo hoitaa näitä opiskeluun liittyviä perusasioita! Mutta kaikesta olen tähän asti selvinnyt.

Maija kertoo omista kokemuksistaan:

—Mulla on melko suuri sosiaalinen verkosto Suomessa. Vaikka vaihtareista saa nopeasti paljon uusia tuttavuuksia, vaatii syvempien suhteiden ja verkoston kasvattaminen aikaa ja oma-alotteisuutta. Nooran kanssa ei tunnettu hirveän hyvin ennen vaihtovuotta, mutta nyt meistä on tullut ihan bestiksiä! Toistemme kautta ollaan myös tutustuttu uusiin ihmisiin, koska opiskellaan eri yliopistoissa. Toisaalta pitää aika ajoin muistuttaa, ettei saa liikaa jämähtää suomalaispiireihin.

Pariisin 5 parasta

Noora Maija
1. Iltatunnelma 1. Musiikki metrossa
2. Montmartre ja sen pienet, sympaattiset kadut 2. Kahvi ja leivokset
3. Viini 3. Illastamiskulttuuri
4. Tapa lähteä iltaisin istumaan terassille ja ihmisten sosiaalisuus 4. Île Sait Louis
5. Loputtomasti tekemistä 5. Sunnuntait Le Marais’ssa

Minkälaisia kokemuksia sinulla on Pariisista? Entä kiinnostaako vaihto-opiskelu? Tai tämän blogin lukeminen? :)

Terveisin Saara, tenttiviikon ulkomaankirjeenvaihtaja

Leffaan Bouffen kanssa!

PÄIVITYS 10.9. – Voittajaksi valikoitui L’Ombre des femmes, menemme siis sinne! Sähköpostilistalla ja Facebookissa tiedot ilmoittautumisesta.

Rakkautta ja Anarkiaa listasi meille valmiiksi kaikki ranskankieliset elokuvat, joita festarilla on tänä vuonna tarjolla. Lähtisitkö leffaan mukaan? Mikä kiinnostaisi? Lipunmyynti alkaa jo 10.9., joten vastaa nopeasti! Alla kuvaukset, esitysajat ja lopulta itse äänestys. Katsomme tulosten pohjalta, mihin tilaisimme lippuja :)

1. DIARY OF A CHAMBERMAID – Benoît Jaquot, 2015, Ranska, Belgia
Klo 14:00, 19.9., Maxim 2 / Klo 14:00, 21.9., Kinopalatsi 6

Celeste on luokkajaon katkeroittama, aateliskodista toiseen kiertävä palvelijatar, jota parempien pokkurointi syö vauhdilla sisältä. Selviäminen vaatii älykästä viettelyä ja miesmäistä röyhkeyttä.

2. FRENCH BLOOD – Diastéme, 2015, Ranska
16:00, 21.9. Kinopalatsi 6 / 18:30, 22.9., Kinopalatsi 6 / 16:00, 23.9., Kinopalatsi 7

Ex-uusnatsi pyristelee irti menneisyydestään, mikä osoittautuu tiiviin sosiaalisen piirin sisällä vaikeaksi.

3. THE MEASURE OF A MAN – Stéphane Brizé, 2015, Ranska
16:00, 20.9., Bio Rex / 21:15, 22.9., Maxim 2

Viisikymppinen Thierry jää työttömäksi ja joutuu toinen toistaan nöyryyttävämpiin tilanteisiin yrittäessään päästä takaisin työläisten oravanpyörään.

4. L’IL QUINQUIN – Bruno Dumont, 2014, Ranska
20:00, 21.9., Kinopalatsi 9 / 11:45, 23.9., Kinopalatsi 10

Äkkiväärä huumori siivittää tarinaa pikkukylän brutaaleista murhista, joita selvittävät ärtyisä santarmi ja hänen apurinsa.

5. IN THE SHADOW OF WOMEN – Philippe Garrel, 2015, Ranska, Sveitsi
18:45, 20.9., Kinopalatsi 9

Aviopari ryhtyy kumpikin tahollaan syrjähyppyyn Ranskan uudelle aallolle kumartavassa mustavalkoisessa ironisessa draamassa.

[polldaddy poll=9065598]

Mitä täällä tapahtuu?

Ai siellä olis ollu semmonen? En mä kuullut.

Tuli kyllä vähän myöhään tää kutsu.

No en mä kyllä koskaan ehdi käydä siellä katsomassa…

Ainejärjestön tapahtumat tulevat kyllä luoksesi, jos tilaat ne!  Seuraavassa kootut vinkit informaatiokuilun sulkemiseen:

1) Liity sähköpostilistalle (ohjeet täältä).

Kaikilla meillä on yliopiston sähköposti ja näin ollen mahdollisuus liittyä listalle. Siksi se on reiluin kanava kertoa tapahtumista ja uutisista. Bouffen listalle tulee tietoa myös muiden järjestöjen tapahtumista sekä esimerkiksi Ranskaan ja ranskaan liittyvistä kulttuuritapahtumista; toki laatikkoon tupsahtaa myös tilaisuuksia tienata leffalippuja osallistumalla tutkimuksiin. Yliopistolla on aika monta sähköpostilistaa, ja yksi viestintävastaavan tehtävistä on poimia muilta listoilta postia Bouffelle jaettavaksi.

2) Hakeudu Bouffen Facebook-ryhmään.

Jos sinulla on tili Facebookissa, voit liittyä Bouffen omaan ryhmään, jossa huutelemme järjestön omista tapahtumista. Joskus joku muu romanistikerho tai koukilainen mainostaa tapahtumiaan ryhmässä. Sieltä voi myös löytyä hyviä kirjadiilejä tai vertaistukea kanssafilologille. Tykkäämällä Bouffen FB-sivusta rajaat naamakirjasi syötteen vain Bouffen järjestämiin tapahtumiin.

3) Kysy hallitustyypeiltä.

Kisko hihasta! Soita! Lähetä sähköpostia! Teitä varten olemme täällä :-)

Bonus:

Seuraa käyttäjää @bouffery Instagramissa ja pysy kärryillä siitä, mikä meininki tapahtumissa on. Jos haluat omat instakuvasi koristamaan Bouffen sivuja, käytä hashtagia #bouffery julkisessa kuvassa.

PS. Kai olet jo Bouffen jäsen? Jos et, liittyminen on superhelppoa. Täytä lomake täällä!

Bouffen hallitus esittäytyy

Bouffe ry:n uusi hallitus valittiin jo muutama kuukausi sitten.
Hallitus kysyi hallitukselta: Keitä hallituksessa nyt häärii? Miksi he ylipäänsä halusivat sinne?

Puheenjohtaja Irinja Bickert (irinja.bickert(a)helsinki.fi)

Olen toisen vuoden opiskelija ja ranskan lisäksi opiskelen taidehistoriaa. Ranskalainen kulttuuri kiehtoo minua, ja olen erityisen kiinnostunut ranskalaisesta elokuvasta. Tulin aluksi Bouffen kokouksiin, koska halusin tavata uusia ihmisiä — sitten ymmärsin, että hallituksessa pääsisin vaikuttamaan myös siihen, mitä järjestössä tehdään. Edellisvuonna olin Bouffen varapuheenjohtaja ja kulttuurivastaava.
Lue Irinjan haastattelu Her Campus -sivustolta (englanniksi) täältä.

Varapuheenjohtaja  Aino-Helena Makkonen

Aloitin ranskalaisen filologian opinnot syksyllä 2014. Lisäksi opiskelen sivuaineena englantia, ja näillä näkymin aion ryhtyä kieltenopettajaksi. Olen kiinnostunut kielistä, taiteesta ja uusien ihmisten tapaamisesta. Liityin hallitukseen saadakseni uusia kokemuksia ja päästäkseni vaikuttamaan Bouffen järjestämään toimintaan.

Sihteeri ja opintovastaava Miitta Juntunen

Olen ranskalaisen filologian toisen vuoden opiskelija. Ensi syksynä aloitan pedagogiikan opinnot, ja aion tehdä myöhemmin englannin opintoja, eli tavoitteenani on valmistua opettajaksi. Viime syksynä olin myös fuksien tuutorina, ja kokemus oli mahtava!
Olen tuore hallituksen jäsen ja siksi vielä aloittelija, mutta onneksi tiimimme ja ryhmähenkemme on loistava. Yhdessä järjestämme mukavia tapahtumia ranskan opiskelijoille, ja miksikäs ei muillekin.

Rahastonhoitaja, työelämä- ja sijaislistavastaava Laura Leipakka

Olen ranskan fuksi toisella yliopistokierroksella. Aikaisemmin opiskelin teologiaa. Tällä hetkellä olen kuitenkin kokopäivätyössä ja opiskelen silloin, kun aikaa jää :)
Olen ulospäin suuntautunut, sosiaalinen ja puhelias. Pidän viinistä, juustoista ja romaanisista kielistä. Elämä on tässä ja nyt, ja haluan nauttia siitä täysillä :)

Tiedottaja, netti- ja kansainvälisyysvastaava Saara Halmetoja

Olen ranskalaisen filologian fuksi ja juuri valmistunut tradenomi. Aiempien opintojeni kielet ja yhteisöviestintä kiinnostivat käytännön lisäksi teoriatasolla, minkä vuoksi päädyin vielä yliopistolle. Bouffen hallituksen tiedotus- ja verkkovastaavan toimessa pääsen kuitenkin ylläpitämään käytännön taitoja :-)

Tapahtuma-, kulttuuri-, tila- ja kirjastovastaavat

Maija Tuovinen

Olen opiskellut ranskalaista filologiaa syksystä 2012. Pidän juhlien ja tapahtumien järjestämisestä, minkä vuoksi olen myös Bouffen hallituksessa. Kaiken lisäksi järkkäily on hauskaa ja sitä kautta tapaa uusia ihmisiä!

Sari Kauraniemi

Olen ranskalaisen filologian fuksi. Sivuaineeksi ajattelin ottaa taidehistorian. Kulttuuri ja erityisesti taide ovat kiinnostuksen kohteitani, minkä vuoksi halusin Bouffen hallitukseen ja tapahtumia järjestämään.

Tuutorivastaava Mariel Häkkinen

Aloitin ranskalaisen filologian opinnot syksyllä 2013, koska erilaiset kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua. Ranskan lisäksi opiskelen ruotsia ja haluan ryhtyä opettajaksi. Viime vuonna olin myös tuutori. Se oli kivaa, joten aloin Bouffen tuutorivastaavaksi.

Ympäristö- ja tasa-arvovastaava Katariina Martikainen

Aloitin ranskan opinnot syksyllä 2013 ja päädyin Bouffen hallitukseen pian sen jälkeen. Ensin toimin kulttuurivastaavan oikeana kätenä, mutta edellissyksynä minusta tuli ympäristövastaava. Ranskan opintojen lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta — ympäristö- ja tasa-arvoasiat ovat lähellä sydäntäni.