Kieli, kulttuuri, historia – Språk, kultur, historia

seminaari kirjetutkimuksesta – ett seminarium om brevforskning

Language, Culture, History – a seminar on historical letters in research

 

Helsingin yliopisto 16. marraskuuta 2012

Yliopiston päärakennus, vanha puoli (Unioninkatu 34), auditorio IX

Helsingfors universitet den 16 november 2012

Universitetets huvudbyggnad, gamla sidan (Unionsgatan 34), auditorium IX

 

 

 

Abstracts

 

Professor emeritus Jürgen Siess, Université de Caen, French and Comparative Literature

A Pragmatic Perspective on Epistolary Discourse: Eighteenth Century Correspondences

The lecture focuses on the “letter” as a genre of discourse and on the epistolary discourse as interaction. As in other discourses, the speaker (I) is a prominent figure, but unlike other discourses, the letter necessarily implies a distinct addressee (you) who plays a crucial role. When personal relationships are at stake in the epistolary exchange – letters to a lover, a friend, an author etc. –, a real project is deployed. In most cases the initial letter consists in an attempt to engage the interlocutor, more or less explicitly, in a project launched by the epistolary writer.

In Part 1, I present the different types of letters, the characteristics of the epistolary exchange as differing from face-to-face interaction, and, more precisely, the constitutive elements of the genre of discourse “letter”. I try to elaborate a general model of analysis.

In Part 2, I put to the test this model of analysis by examining two correspondences from the 18th century, the exchange between Isabelle de Zuylen Charrière, a brilliant young noblewoman, and David Constant d’Hermenches, an officer and ladies’ man, as well as the correspondence between a French novelist, Marie-Jeanne Riccoboni,  and a famous British actor, David Garrick.

 

University lecturer, doctor Taru Nordlund, University of Helsinki, Finnish language:

Kirjeet ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa

Letters and literacy in the nineteenth-century Finland

In my presentation, I explore the role of letters and letter-writing in the historical sociolinguistic study on Finnish.

I will first make a short science historical introduction to recent trends in Fennistic research on nineteenth century. During the past decade, research has emphasized the role of controversies and debates in explaining language ideological issues, as well as the so-called “from below” perspective that stresses the active role of ordinary people in the nationalistic processes of nineteenth-century Finland. In my presentation, I will also demonstrate how letters can be used as material when approaching questions of literacy as a social practice. In conclusion, I will introduce ongoing plans to compile a digital corpus of Finnish correspondence from the nineteenth century that would facilitate further research on socio-historical aspects of nineteenth-century Finnish.

 

Professor Kirsi Vainio-Korhonen, University of Turku; Finnish history

Adjoint professor (docent) Anu Lahtinen, Helsinki Collegium for Advanced Studies/University of Turku; Cultural history:

Kirjeet ja historiantutkimus. Miten historioitsijat tulkitsevat ja hyödyntävät kirjeaineistoa

Letters and History Writing. How do historians interpret and use letters in their research

This talk deals with the question how historical research has used and uses today letters as source material. What kind of a source is a letter or a correspondence for a historian? How have letters been perceived in historical research? What different tools have been used and are used to interpret a material consisting of letters. We will talk about the rich possibilities and the deceitful pitfalls that working with letters involve.

Kirsi Vainio-Korhonen and Anu Lahtinen have together with Maarit Leskelä-Kärki edited a volume about letters in historical research (Kirjeet ja historiantutkimus, Suomalaisen

Kirjallisuuden Seura 2012).

 

Workshop-esitelmät – workshop-föredrag

 

Fil.dr Eva Ahl-Waris, Helsingfors universitet, Institutionen för Filosofi, historia, kultur- och konstforskning; arkeologi:

Fornforskarnas brevsamlingar som källor till arkeologin i Finland på 1800-talet

I mitt föredrag presenterar jag mitt pågående post doc-projekt som studerar arkeologins 1800-talshistoria i Finland. Jag kommer att tala utgående från brev i historikerna och arkivarierna K. A. Bomanssons och Reinhold Hausens arkiv i Riksarkivet, Helsingfors. Jag intresserar mig för privata brev mellan Bomansson och Hausen, men även för brev insända av Kökarbor och andra ålänningar, angående de undersökningar som herrarna gjorde bl.a. på Kökar i slutet av 1860-talet och i början av 1870-talet. Frågorna jag ställer brevmaterialet gäller männens professionella verksamhet: kan man spåra tankar om metoder till arkeologisk forskning (“fornforskning”, som de kallade det) i breven? Kan man få en uppfattning om hur utgrävningarna gick till och vad man hittade, vilka områden som grävdes ut? Vilken typ av information ger breven gällande själva forskningsområdet, den s.k. fornforskningen?

Breven är en del av projektets källmaterial som också består av forskarnas tryckta verk, avhandlingar och dylikt, men naturligtvis även av annat bevarat arkivmaterial vid sidan om breven, så som anteckningsböcker och andra handskrivna manuskript.

 

Tohtorikoulutettava, FM Reetta Eiranen, Tampereen yliopisto; historia:

Kruunuhaan naiset – Kansallinen projekti, kokemus ja kirjeaineisto

Aluillaan olevan väitöstutkimukseni keskiössä on 1800-luvun puolivälin Kruunuhaassa kokoontunut seurapiiri, johon kuului monia kansallisen kertomuksen merkkihenkilöitä. Tutkimukseni päähenkilöt ovat Tengströmin sisarukset Sofi, Helena ja Natalia, jotka avioituivat nimekkäiden, suomalaisuusaatteeseen sitoutuneiden miesten kanssa. Henkilökohtaisella tasolla läheinen ryhmä oli myös jaetun aatteellisen projektin keskiössä. Keskeinen alkuperäisaineistoni on seurapiirin ja etenkin sen naisten välinen kirjeenvaihto, josta pyrin jäljittämään kohdehenkilöideni kokemuksia, tulkintoja ja rooleja kansallisen projektin kontekstissa sekä verkoston keskinäistä dynamiikkaa. Työni teoreettinen kehys rakentuu hermeneuttisen perinteen varaan, ja siihen linkittyy myös eksistenssifilosofisia ja fenomenologisia aineksia.

 

Tohtorikoulutettava, FM Ulla Ijäs, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto / University of Turku; Suomen historia / Finland’s history:

”Gentlemen! In reply to Your Favors…!” Business letters of the merchant house Hackman & Co, in the late 18th and early 19th century Vyborg

”Gentlemen! In reply to Your Favors…!” Kauppahuoneen Hackman & Co. liikekirjeet 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alun Viipurissa

In early modern business world letters were almost the only way of corresponding. The business relied on mutual trust, which lied on the change of information. The biggest merchant house in Vyborg, Hackman & Co, sent several letters almost every day to their business partners in other Baltic cities as well as in Germany, England and France. These letters included information about timber prices, ships and inquiries about salt prices. Business as usual, one may say. The letters also included more personal issues: greetings to friends and family members, requests for small goods (kleinigkeiten) for the letter writer’s personal use, even instructions about how the captain should smuggle goods for him.

In the Hackman & Co.’s merchant house, the letters were written first by Johan Friedrich Hackman, and after his death in 1807 by a clerk or associate partner of the merchant house. Mr. Hackman was a good and vivid writer, and during his time the letters often included family news as well as private opinions about politics. After his death, employees of the merchant house disseminated the inquiries of the mistress of the house, Marie Hackman. After her son Friedrich Hackman started to take care of the business the private issues gradually vanish from the business letters. Friedrich Hackman was trained in several merchant houses of Germany and England, and private and public life were separated more closely than before.

 

Professori Carita Klippi ja tohtorikoulutettava Anne-Laure Kiviniemi, Tampereen yliopisto; ranskan kieli:

Kansalliskielestä osattomat aseveljet (1914–1918)

Esityksessämme tarkastelemme 1900-luvun alun kielellistä tilannetta ja sosiolingvististä variaatiota Ranskassa. Vertailemme kahden samankaltaisen profiilin omaavan ranskalaissotilaan jättämää kirjekorpusta ja valotamme, millä tavoin kolmannen tasavallan (1870–1940) ideologia yhdestä kielestä ja yhdestä kansasta käytännössä toteutui ja kuinka alimpien yhteiskuntaluokkien edustajat omaksuivat standardikielen preskriptiivisen normin. Tapaustutkimuksemme kuuluu historialliseen sosiolingvistiikkaan, jonka pyrkimyksenä on arvioida uudelleen kielen makrohistorian merkkipaaluja ja näin ollen kyseenalaistaa kansallisia ja kielellisiä myyttejä.

 

Professor Hanna Lehti-Eklund och docent Beatrice Silén, Helsingfors universitet; nordiska språk:

En brevkedja från 1899 – utbyte av varor och tjänster

Bland de hundratals brev som fabrikören Paul Sinebrychoff sände och mottog mellan 1895 och 1907 finns en brevkedja mellan 21.6.1899 och 15.12.1899 mellan honom och häradshövdingen Axel Durling från Stockholm. Den omfattar 22 brev och ett telegram och handlar om försäljning och utbyte av konst och samlingsobjekt. I vårt föredrag kommer vi att undersöka hur skribenterna språkligt uttrycker den väsentliga målsättningen i brevväxlingen, nämligen utbytet av varor och tjänster. Vi ser på topikutvecklingen och hur den är kopplad till vissa centrala språkhandlingar. Särskilt är vi intresserade av att se hur uppmaningar och erbjudanden konstrueras och hur de besvaras i materialet. Uppmaningar kunde i princip realiseras som direkta uppmaningssatser, medan det inte finns någon direkt satstyp för att uttrycka erbjudanden. I materialet används vanligen andra grammatiska och lexikala möjligheter för att konstruera bägge språkhandlingarna.

 

Yliopisto-opettaja, FL Anne Männikkö, Turun yliopisto; saksan kieli / University of Turku; German:

Sotakummikirjeenvaihdon kääntäminen tutkimuskohteena

Studying the translation of the correspondence between war orphans and their sponsors

Kerron esityksessäni Turun yliopiston saksan kielen oppiaineeseen tekeillä olevasta sotakummikirjeenvaihdon kääntämistä käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestani. Tutkin tässä projektissani suomalaisten sotaorpojen ja heidän ulkomaisten sotakummiensa välistä kirjeenvaihtoa ja sen kääntämistä vuosina 1940–58. Tällöin tarkastelunkohteena ovat sekä ulkomaisten kummien kirjoittamat kummikirjeet että heidän kummilastensa tai näiden äitien kirjoittamat kiitos- ja vastauskirjeet. Kerron esityksessäni, millaisesta materiaalista tähänastinen autenttisten kirjeiden muodostama empiirinen tutkimusaineistoni koostuu, miten olen sitä kerännyt ja miten aion sitä tutkimuksessani käyttää.

In this paper I present my project for a doctoral dissertation for the Department of German at the University of Turku concerning the translation of the correspondence between war orphans and their sponsors. This project focuses on the correspondence between Finnish war orphans and their sponsors abroad from 1940 to 1958 consisting on one hand of letters written by the sponsors abroad and on the other hand of letters written by the orphans or their mothers to thank their sponsor. In my presentation I describe the present empiric material composed of authentic letters, the methods used in collecting them and the plans for the use of this material.

 

Doktorand, fil.mag. Sara Nordlund-Laurent, Helsingfors universitet; nordiska språk:

Att återskapa en brevvärld

To recreate a world of letters

In my doctoral project I study the correspondence of two Finland-Swedish sisters, Anna and Helena Westermarck, during the years 1879–1900 from different dialogical perspectives. One of my aims is to describe how the letter writers construct their correspondence mutually and examine to which extent the correspondence can be characterised as an ongoing dialogue. In my presentation I explore how letter writers create and recreate a mutual world of letters by recontextualising different levels of space and time.
Doktorand, fil.mag. Agneta Rahikainen, Helsingfors universitet; nordisk litteratur:

Impressioner och iscensättningar – Edith Södergrans brev som källmaterial
Impressions and Orchestrations – the Poet Edith Södergran’s Letters

Edith Södergran’s letters have often been used as sources in studies of her poetry. But are they reliable sources if they are full of contradictions and artistic use of language?  Can we find her true self in her letters or are they just orchestrations of a factual life?
Tohtorikoulutettava, FM Kaarina Reenkola, Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / University of Helsinki, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies:

Kirjeenvaihdon äärellä – politiikkaa, kulttuuria vai kumpaakin? Senaattori Heikki Renvallin kirjeet oopperadiiva Aïno Acktélle 1896–1917

By the correspondence – politics, culture or both? Senator Heikki Renvall’s letters to prima donna Aïno Ackté 1896 – 1917

Väitöskirjatyössäni tutkin Heikki Renvallin verkostoja kotimaassa ja Euroopassa 1896–1917 osana kansallisen identiteetin muodostumista. Tutkimuksessani hyödynnän alkuperäislähteenä kirjeenvaihtoa, jota Renvall kävi puolisonsa Pariisissa ja Euroopassa esiintyneen oopperalaulaja Aïno Acktén kanssa. Miten hyödynnän heidän kirjeenvaihtoaan tässä tutkimuksessani?

In my PhD-study I examine Heikki Renvall’s networks in Finland and in Europe 1896–1917 as a part of building up the Finnish national identity. I will benefit a correspondence as a primary source in my study. Heikki Renvall wrote several letters to his wife opera singer Aïno Ackté who performed in Paris and in Europe. How am I going to use their correspondence in my study?

 

Docent Henrika Tandefelt, Helsingfors universitet, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning / University of Helsinki; history

Brev och fostran i adelskulturen på 1700- och 1800-tal

In my talk I will focus on private letters between family members and letters as a means of educating and socialising children and young people into an elite culture in 18^th and 19^th century. I am on the one hand interested in the changing rhetorical traditions that have guided letter writing in these centuries; on the other hand I look at what functions the letter is given in 18^th and 19^th elite culture and education. The culture of letter writing seems to have undergone great changes during this time, but the importance of writing letters persisted into the 20^th century.

My current research is on the Finnish noble family von Born and on nobility and masculinity in the end of traditional ancien régime-society in Finland (c. 1870–1930) – what is called sääty-yhteiskunta in Finnish, ståndssamhället in Swedish. My main source material is the private material in the archive of the country house and estate Sarvlaks in Pernå in South-Eastern Finland. This estate archive was in the 19^th century increased into a family archive with a large amount of private letters between letter-writers in a substantial network of family members and relatives. This makes the archive into a gold mine for a historian that is interested in letters as a source material.

 

FM, Veli-Matti Rissanen, Turun yliopisto; klassisten kielten ja antiikin kulttuurien oppiaine:

Kaksikielisyys Marcus Tullius Ciceron kirjeissä

Kreikan kielen käyttö on tyypillinen piirre Ciceron kirjeissä. Esitelmässä valotetaan Ciceron kirjeissä esiintyvää kreikan käyttöä eritoten koodinvaihdon näkökulmasta. Koodinvaihdolla tarkoitetaan kahden kieliopillisen systeemin vierekkäin asettamista yhden puheaktin sisällä tai samassa keskustelussa. Tarkoitus on esitellä, mitä päätelmiä kirjeiden pohjalta voidaan tehdä kielen vaihtamisen funktioista ja motiiveista.

 

PhD  Ildikó P. Varga, Babes-Bolyain yliopisto, Unkarin kirjallisuuden laitos

Cluj-Napoca, Romania / Babes-Bolyai University, Department of Hungarian Literary Studies, Cluj-Napoca, Romania:

Béla Vikárin E. N. Setälälle kirjoittamat kirjeet. Ongelmia ja mahdollisuuksia

Béla Vikár´s letters to E. N. Setälä. Problems and possibilities

Kansallisarkistosta löytyy yhteensä 102 Vikárin – Kalevalan toisen unkarintajan – Setälälle kirjoittamaa kirjettä. Kirjeet valaisevat niitä varhaisvuosia (1880–1900) Vikárin elämästä ja työstä, joita aiemmin keräämäni kirjeet eivät. 46 kirjettä oli kirjoitettu vuosina 1889–1900. Nämä kirjeet antavat täydellisemmän kuvan Kalevalan unkarintamisprosessista ja unkarinnoksen julkaistamisen vaiheista, esim. Vikárin suunnitelmista julkaista kaksikielinen kuvitettu laitos Kalevalasta. Tämän lisäksi kirjeet kertovat siitäkin, kuinka tärkeä ja vahva asema Setälällä oli Unkarissa, unkarilaisessa tiedeympäristössä. Esityksessäni pohdin, mitä näillä kirjeillä voi tehdä ja miten näitä voi käyttää lähdeaineistona.

In the National Archives of Finland there are 102 letters from the Hungarian Béla Vikár, who translated Kalevala into Hungarian, to the Finnish linguist E. N. Setälä. These letters shed light to the early decades of Vikár´s life. 46 letters were written between 18891900. They give detailed information about the translation process of the Finnish epic and its publishing as well. For example, Vikár planned a bilingual, illustrated edition of Kalevala. In addition, the letters reveal Setälä´s high status in Hungary and among Hungarian linguists. In this presentation I deal with some issues and topics arising from the letters and with possibilities about how they can be used further on