1. kurssikerta: MapInfoon tutustuminen ja koropleettikartta

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssilla on tarkoitus tutustua paikkatieto-ohjelmien käyttöön kartografiassa ja harjoitella niiden avulla laadukkaiden karttojen laatimista. Tarkoituksena on myös pohtia ja analysoida kurssilla saatua tietoa ja jakaa saadut päätelmät muille tämän blogin avulla.

Ensimmäisellä kurssikerralla kerrattiin paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmien perusteita, sekä aloitettiin tutustumaan paikkatiedon käsittelemiseen MapInfo-ohjelmalla, jota aikaisemmin oli vain nopeasti vilkaistu TAK-kurssilla.

MapInfoa tutkittiin tekemällä harjoitus, jonka tarkoituksena oli luoda koropleettikartta jostain aiheesta. Aluksi teimme yhdessä opettajan johdolla kartan Helsingin osa-alueista, tutustuen MapInfon erilasiin toimintoihin. Vaikka teemakartan laatiminen vaikutti yksinkertaiselta ja ohjelman toiminnot loogisilta, heti kun aloin tekemään omaa karttaani olivat vaiheet unohtuneet samantien. Oli kuitenkin hauska yrittää etsiä, missä halutut toiminnot löytyvät ja samalla huomata mitä muuta ohjelmalla voi tehdä.

Oman koropleettikarttani tein eläkkeellä olevien osuudesta Suomen kunnissa vuonna 2010 (Eläkeläisten osuus väestöstä 2010). Itse kartan laatiminen ei ollut vaikeaa, kun vain oikeat toiminnot löytyivät ohjelmasta. Halutut tiedot pystyi valitsemaan kivuttomasti ja ohjelmasta löytyi erilaisia esitysvaihtoehtoja. Ohjelma osasi myös monessa kohtaa etukäteen arvata, mitä seuraavaksi halusin tehdä. Aineiston luokitteleminen oikein oli kuitenkin pelkällä MapInfo -ohjelmalla haastavaa, sillä ohjelmalla itsellään ei voinut luoda histogrammeja. Aineiston histogrammi tehtiin netistä löytyvällä histogrammi-ohjelmalla (Histogrammityökalu 2014). Aineisto on normaalisti jakaantunut (kuva 1). Voin siis käyttää luokittelutapoina kvantiileja, keskiarvoja ja hajontalukuja. MapInfossa ei ollut ollenkaan vaihtoehtona käyttää keskiarvoja, jota olisi myös ollut kiva kokeilla. Valitsin luokittelutavaksi kvantiilit. Jaoin aineiston vain kolmeen luokkaan, jolloin jokaiseen luokkaan tuli yhtä monta arvoa.

Elakkeella olevien osuus

Kuva 1. Histogrammi eläkkeellä olevien osuudesta Suomen kunnissa vuonna 2010 (Eläkeläisten osuus väestöstä 2010).

Hankalinta tässä harjoituksessa oli varsinaisen tulosteen luominen. Valmiin kuvan tekemiseen käytettiin layout -ikkunaa, joka muuttui samalla, kun varsinainen työikkuna muuttui. Tämä oli toisaalta kätevää, mutta Suomen kartan sommitteleminen layout-ikkunaan osoittautui hankalaksi. Erityisesti pohjoisnuolen ja mittakaavan asettaminen sopivaan paikkaan ei meinannut millään onnistua. Tähänkin ongelmaan voi olla ratkaisuja, joita en vielä tiedä. Yleisesti ottaen ohjelman visuaaliset toiminnot tuntuivat ainakin tähän asti hieman `tönköiltä`, varsinkin kun aikaisemmalla TAK-kurssilla totuttiin käyttämään Corel Draw -piirto-ohjelmaa. Myös Jonne Alkiomaa oli törmännyt samaan ongelmaan ja toteaa blogissaan: “Eri elementtien pitäminen oikeilla paikoillaan ja sen kokoisena kuin niiden halusi olevan tuntui olevan huomattavasti vaikeampaa kuin sen kuuluisi olla.” (Jonne Alkiomaa 2014).

Valmiista koropleettikartasta tuli kuitenkin suhteellisen selkeä ja helppolukuinen (kuva 2). Vihreä väri on mukava silmille, vaikka vähäisten luokkien takia tummin sävy saattaa erottua liikaa muista. Pientä hienosäätöä voisi vielä tehdä, sillä esimerkiksi kartan rannikko on turhan tarkkaan kuvattu tähän tarkoitukseen. Kartalta voi lukea, että vähiten eläkeläisiä on suurimmissa väestökeskittymissä, kuten pääkaupunkiseudulla ja vähemmän harva-asuisemmilla alueilla, kuten Ilomantsissa.

Elakkeella olevien osuus kartta – Kopio

Kuva 2. Koropleettikartta eläkeläisten osuudesta Suomen kunnissa vuonna 2010 (Eläkeläisten osuus väestöstä 2010).

Helpoiten kai huomaa omat virheensä, kun vertaa omia tuotoksiaan muiden tuotoksiin. Myös Natalia Erfving käytti samanlaista vihreää väritystä kartassaan, joka kuvaa työssäkäyvien henkilöiden osuutta 18–74-vuotiaista vuonna 2010 (Natalia Erfving 2014). Hän on värivalinnasta kanssani samaa mieltä: “valittu rasteriväri toimii myös mielestäni  hyvin: minimi- ja maksimiarvojen alueet erottuvat selkeästi kartalta, mutta väriskaala ei kuitenkaan ole korostetun silmiinpistävä.” Natalia käytti aineistossaan viittä luokkaa, joten kartat näyttävät samasta väristä huolimatta erilaisilta. Kun vertaan näitä karttoja huomaan, että omassa kartassani alueiden väliset erot näyttävät hyvin suurilta, vaikka karttojemme aineistojen vaihteluvälit eivät eroa kooltaan paljon toisistaan. Toisaalta omassa kartassani pidän siitä, että suurimmat asutuskeskittymät erottuvat selvästi kartalta vähiten eläkeikäisiä omaavaksi. Ehkä ensi kerralla kokeilen neljää luokkaa! Näin on tehnyt muun muassa Johanna Hakanen kartassaan, joka kuvaa 15-64 vuotiaiden osuudesta Suomen kunnissa vuonna 2010 (Johanna Hakanen 2014).

Natalian kartta: https://blogs.helsinki.fi/nataliae/files/2014/01/kartta1.png

Johannan kartta: https://blogs.helsinki.fi/johakane/files/2014/01/PIENEMPI-UUSI-e1389702715439.jpg

Mitäs tästä harjoituksesta ajattelen? Paikkatieto-ohjelmat ovat erittäin kätevä työväline etenkin suuren aineiston analysoinnissa ja esittämisessä. Ilman niitä karttoja olisi huomattavasti työläämpää toteuttaa ja inhimillisten virheiden määrä kasvaisi. En voi kuitenkaan olla huomioimatta myös sitä seikkaa, että nämä ohjelmat tekevät myös osittain valintoja kartantekijän puolesta. Kartta ei ole silloin vain kartantekijän tulos, vaan valinnat rajoittuvat myös ohjelmasta löydettäviin työkaluihin ja toimintoihin. Itse ohjelma voi siis ohjata tietynlaiseen kartantekotapaan.

 

Lähteet:

Eläkeläisten osuus väestöstä (2010). Väestörakenne 2010. Tilastokeskus, Helsinki.

Histogrammityökalu (2014). < http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152 >

Johanna Hakanen, Kurssikerta 1: MapInfo ja koropleettiteemakartta. 16.1.2014. <https://blogs.helsinki.fi/johakane/>

Jonne Alkiomaa, Kurssikerta 1. 16.1.2014. <https://blogs.helsinki.fi/jonnealk/ >

Natalia Erfving, Kurssikerta 1: MapInfoon tutustuminen & koropleettiteemakartta. 16.1.2014  <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/ >

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *