3. kurssikerta: Tietokantoja ja teemakartta valuma-alueista

Taas pääsemme mapinfoilemaan, tällä kertaa hyvin väsyneenä maanantaina. Tähän asti olemme käyttäneet valmiita tietokantoja karttojemme laatimiseen, mutta tällä kerralla harjoittelimme tekemään niitä itse yhdistelemällä aineistoa eri tietokannoista.

Tutustuimme tähän monivaiheeseen prosessiin Afrikka-esimerkin kautta, jossa yhdistimme tietoa afrikkalaisten internet -käyttäjistä, timanttikaivoksista, öljylähteistä ja konflikteista (kuva 1). Loimme uusia sarakkeita käyttämäämme tietokantaan, annoimme ohjelmalle ohjeita etsiä niihin uutta tietoa muista tietokannoista ja laskimme myös ihan uutta tietoa.

Kuvan 1 kartalta voidaan pohtia luonnonvarojen vaikutusta konflikteihin, joilla näyttäisi
olevan selvä yhteys. Näyttää myös siltä, että esitetyt ilmiöt ovat kasaantuneet

Kuva 1. Kartta Afrikan konflikteista ja luonnonvaroista. (PAK-tiedotusblogi 2014).

Kuva 1. Kartta Afrikan konflikteista ja luonnonvaroista. (PAK-tiedotusblogi 2014).

samoille alueille. Afrikassa on runsaasti luonnonvaroja, joista aiheutuvat voitot menevät valitettavan usein aivan muihin maihin. On myös valitettavaa, kuinka paljon karttaa peittää siinä esitetty konfliktien määrä.

Mielenkiintoista olisi, jos voisimme tutkia Afrikan
tietokannasta näiden ilmiöiden ajoittumista tai
esimerkiksi Internet-käyttäjien määrää kyseisellä
alueella. Jos tarkastelisimme tietoja ilmiöiden
ajankohdista (konfliktien alkaminen, luonnonvarojen löytäminen), voitaisiin löytää enemmän yhtäläisyyksiä ja ehkä jopa jollain tavalla ennustaa konfliktien alkamista.
Internetin käyttö on selvä kehityksen mittari ja sen avulla voitaisiin tarkastella, vaikuttaako luonnonvaroista saatu mahdollinen tuotto alueen kehitykseen. Tämä on kuitenkin monessa maassa ongelmallista, sillä voitot kertyvät usein vain tietylle ihmisryhmälle, eivätkä näin auta maan kehitystä.

Olisi myös mielenkiintoista verrata, miten Internetin käyttö vaikuttaa konfliktien syntymiseen. Johanna Hakanen kirjoittaa blogissaan: “Internet voi toimia esimerkiksi väylänä mielipiteiden ilmaisuun tai tiedonvälitykseen, ja sitä kautta se voi olla osa konflikteja, kuten nähtiin esimerkiksi joissain Arabikevään konflikteissa. Toisaalta Internet voi toimia myös sananvapauden ja rauhanomaisen vaikuttamisen välineenä ja sitä kautta vähentää konfliktien määrää.” (Johanna Hakanen 2014).

Tämän kerran toisena harjoituksena oli tehdä teemakartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä valuma-alueittain. Tulvaindeksi saadaan, kun keskiylivirtaama jaetaan keskialivirtaamalla. Kartan laatimisessa jouduimme yhdistelemään eri tietokantojen tietoja, kuten Afrikka-esimerkissäkin. Täytyy myöntää, että vähän suurempi univaje (joka ei tietenkään johtunut viikonlopun haalarikastajaisista) teki tästä prosessista aikamoisen välivaiheiden sokkelon, ja huomasin muun muassa tehneeni saman välivaiheen moneen kertaan. Painiskelin myös aineiston luokitteluvalinnan kanssa, sillä mikään vaihtoehto ei tuntunut oikein sopivan. Ongelmia aiheutti tulvaindeksi-aineiston suurin arvo, joka oli 1100 seuraavaksi suuremman ollessa 500. Tästä syystä suurimmasta luokasta tuli varsin erikoinen, sillä siihen kuuluvat arvot vaihtelevat välillä 180-1100. No, tulihan se kartta lopulta tehtyä (kuva 2).

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys valuma-alueittain. Tulvaindeksi esitetään koropleettikarttana ja järvisyys pylväsdiagrammina. Aineiston luokittelussa käytettiin kvantiileja.

Kuva 2. Tulvaindeksi ja järvisyys valuma-alueittain. Tulvaindeksi esitetään koropleettikarttana ja järvisyys pylväsdiagrammina. Aineiston luokittelussa käytettiin kvantiileja (Syke 2014).

Kaikista tulva-alttiimat alueet esitetään kartalla tumman sinisellä, vähiten tulva-alttiit vaaleammalla sävyllä. Järvisyyttä kuvaavat diagrammit on värjätty vaalealla violetilla. Siniset ja sinertävät sävyt sopivat kartan teemaan, sillä siinähän käsitellään veteen liittyviä ilmiöitä. Koropleetti-alueet erottuvat hyvin toisistaan, mutta pylväiden väritykseksi olisi ehkä voinut valita vähän enemmän taustasta poikkeavan värin. Kaikista pienempiä pylväitä on vaikea erottaa kartalta. Muun muassa Meri Korhonen on käyttänyt kartassaan punaisia pylväitä, jotka voivat olla hitusen helpommin erotettavissa koropleeteista (Meri Korhonen 2014). Meri on tehnyt myös kovan työn nimetessään karttaan Suomen jokia, joka tuo karttaan mielenkiintoisen lisän.

Nopeallakin silmäyksellä voi huomata, että tulva-alttiimat alueet sijaitsevat Itämeren rannikon läheisyydessä. Loput valuma-alueet kuuluvat matalimpaan tulvaindeksi-luokkaan, aivan pohjoisinta Lapin aluetta lukuun ottamatta. Järvisyys on suurinta Järvi-Suomessa ja pienintä rannikolla. Syitä kartalla esiintyviin ilmiöihin on varmasti useita. Asia, joka selkeästi näkyy kartalla on se, että järvien vähyys näyttää nostavan tulvaindeksiä. Mitä vähemmän järviä, sitä enemmän tulvia. Järvet ovatkin ”vesivarastoja”, jotka varastoivat sadevettä estäen näin jokien ylikuormittumisen. Rannikkoalueet ovat myös hyvin alavia, jolloin tulvat herkemmin leviävät laajemmalle alueella. Myös sademäärä saattaa olla sisämaan sademäärää suurempaa. Tosin en tiedä, pitääkö tämä Suomessa paikansa, sillä esimerkiksi föhn-tuuli taitaa kuivattaa aikalailla läntistä rannikkoa? Voisi myös kuvitella, että valuma-alueen koko voi vaikuttaa tulvimiseen jollain tavalla. On hyvä muistaa, että luonnollisten tekijöiden lisäksi tulva-alttiutta nostavat myös ihmisen teot. Esimerkiksi Pohjanmaan tulvat ovat voineet lisääntyä suo-ojitusten seurauksena.

Vaikka MapInfolla tietokantojen kanssa säätäminen tuntui etenkin tänä maanantaina erityisen hankalalta, en halua edes kuvitella, minkälaista olisi tuottaa näin isoista aineistoista (etenkin Afrikka-esimerkin aineistosta) karttaa ilman paikkatieto-ohjelmia. Vaikka monta kertaa on tullut kirottua, on kai lopulta vain kiitettävä näiden ohjelmien olemassa olosta.

 

Lähteet:

Afrikan kartan lähteet (2014): Afrikan pohjakartta: http://www.maplibrary.org/stacks/Africa/index.php  Timantit: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Diamond-Resources/ Öljyvarat: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Petroleum-Dataset/Petroleum-Dataset-v-12/ Konfliktien sijainnit: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Armed-Conflict/Conflict-Site/

Johanna Hakanen (2014). Kurssikerta 3: Datan lisääminen MapInfoon,
pohdintoja harjoituskartasta sekä valuma-aluekartta, PAK-2014 Johannan blogi. 10.3.2014. <https://blogs.helsinki.fi/johakane/>

Meri Korhonen (2014). Kolmas oppitunti: tietokantojen nypläystä, PAK-2014. 29.1.2014. < https://blogs.helsinki.fi/mtpkorho/ >

PAK-tiedotus blogi (2014). <https://blogs.helsinki.fi/pak-2014/>

Syke (2014). Valuma-alueet, Oiva-tietokanta. <http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp>

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *