4. kurssikerta: Ruututeemakartta

Kauhean nopeasti aika menee, kun nyt suoritimme jo neljännen kurssikerran! Tällä kerralla paneuduimme ruututeemakarttojen luomiseen, joka ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Aineistona käytimme rakennuskohtaista väestötietoa pääkaupunkiseudusta vuodelta 2009. Hauskaa oli, että löysin aineistosta myös itseni, 17-vuotiaan Christan vanhasta kotiosoitteestani.

Ruudukon asettaminen kartalle kävi näppärästi, ainoastaan se oli ikävää, että ruutujen kokoa ei voinut enää myöhemmin muuttaa. Kokeilin erikokoisia ruutuja koosta 200m x 200m kokoon 20 000m x 20 000m. Tuossa isommassa koossa ei tietenkään ollut mitään järkeä. Päädyin lopulta kokoon 600m x 600m. Testasin myös erilaisia aiheita ja päädyin tekemään ruututeemakarttani eläkeläisten määrästä (Eläkeläisten määrä 2014).

Aineiston luokittelun kanssa minulla oli tällä kertaa eniten ongelmia. Histogrammityökalussa aineistoa tutkiessani epäilin jakaumaa vinoksi ja opettajamme nimesikin sen ”SUPER-vinoksi” (Histogrammityökalu 2014). Kokeilin kaikkia vinoon jakaumaan sopivia luokittelutapoja, mutta mikään ei oikein tuntunut näyttävän läheskään hyvältä. Onneksi tajusin kysyä uudestaan apua, sillä olin unohtanut, että karttaa tehdessäni olin jättänyt kaikki 0-arvot huomiotta. Näin ollen tietokannan aineisto on siis eri kun itse kartan aineisto. Todellinen aineisto paljastuikin epämääräiseksi ja käytin luokittelutapana luonnollisia luokkavälejä. Värisävyksi valitsin violetin.

Koska MapInfo ei halunnut tehdä kaikkea itse, siirryin jatkamaan kartan viimeistelyä Coreliin (Corel Draw X5), jossa poistin muun muassa kartalta löytyviä turhia viivoja ja mittakaavan valkoisen taustan sekä muuntelin kaupunkien rajaviivojen kokoa. Myöhemmin Corelista tulostettua kuvaa katsellessani huomasin, että värisävyt olivat muuttuneet siirtäessäni kuvaa ohjelmasta toiseen (kuva 1). Suurinta ja toiseksi suurinta luokkaa on nyt vaikeampi erottaa toisistaan. Kuulin myös, että toisillakin opiskelijoilla oli ollut samanlaisia ongelmia. Muuten kartta on selkeälukuinen ja siitä näkee mihin eläkeläiset keskittyvät. Rantaviivan olisi voinut jättää rajaamaan merialueille ulottuvia ruutuja, mutta Corel-seikkailun jälkeen MapInfoon palaaminen ei tuntunut kivalta idealta. Jos aikaa jää, palaan korjaamaan virheet myöhemmin. (Niin varmaan…)

Kuva 1. Eläkeläisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. Eläkeläisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 (Eläkeläisten määrä 2014).

Kartasta voi nähdä, että eläkeläisiä on eniten alueella, jossa väestöntiheys on suurin. Vähiten eläkeläisiä on Espoon ja Vantaan pohjoisosissa, joissa ei muutenkaan asu paljon ihmisiä. Eniten yli 65-vuotiaita näyttäisi olevan Helsingissä, suhteellisesti eniten taas Kauniaisissa. Hyvät kulkuyhteydet ja lähellä sijaitsevat palvelut helpottavat iäkkäiden ihmisten elämää. Koska kartalla esitettävä tieto on absoluuttista, ei voida kuitenkaan tarkasti sanoa, mihin alueille eläkeläiset suhteellisesti ovat keskittyneet. Joko huonojen etsitätaitojeni tai tiedon puuttumisen takia en löytänyt kaikista pääkaupunkiseudun kunnista tietoa eläkeläisten suhteellisesta määrästä. Ainoastaan Espoon ja Vantaan tiedot löytyivät varsin helposti, Vantaalla yli 65-vuotiaita oli 13,4% ja Espoossa 12,4% vuonna 2013 (Vantaan väestö 2012/2013 2014, Väestörakenne 2014). Tietenkin pitää tässä vaiheessa taas muistaa, että kartan aineisto on valitettavasti vuodelta 2009. Myös kuntien huoltosuhde kertoo eläkeläisten suhteellisesta jakaumasta, ja aiheesta löysinkin seuraavan diagrammin (kuva 2).

Kuva 2. Vanhushuoltosuhde Helsingin seudun kunnissa vuonna 2013. (Väestö 2014).

Kuva 2. Vanhushuoltosuhde Helsingin seudun kunnissa vuonna 2013. (Väestö 2014).

Suhteellinen määrä näyttää todella olevan korkeinta Kauniaisissa ja matalinta Espoossa. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin muihin kuntiin verrattuna vähemmän eläkeläisiä, kuten voi huomata ensimmäisellä kurssikerralla tekemästä kartastani.

Myös Minni Aalto on tehnyt kartan eläkeläisten absoluuttisesta määrästä pääkaupunkiseudulla (Minni Aalto 2014). Minni on käyttänyt ruutukokoa 300m x 300m, joka tekee hänen kartastaan tarkemman. Käytännössä kartat näyttävät kuitenkin samalta. Minni teki myös erikseen kartan yli 60-vuotiaiden jakautumasta pk-seudulla, sillä osa tästäkin ikäluokasta on jo eläkkeellä. Hänen sanojensa mukaan kuitenkin: ”Kuten kartoista nähdään (kuvat 1 ja 2), eroa ei juurikaan huomaa eli todennäköisesti 60-64-vuotiaat jakautuvat alueelle melko samalla tavalla kuin iäkkäämmätkin ihmiset.

Vielä tunnin loppukevennykseksi pääsisimme kokeilemaan MapInfon piirto-ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet taitavat olla muiden ohjelmien heiniä, vaikka pari hauskaa työkalua voisi olla hyvä lisätä Coreliinkin. (kuva 3).

Kuva 3. Sekoilua MapInfon piirtotyökaluilla. Miksei tätä pistetyökalua ole Corelissa?

Kuva 3. Sekoilua MapInfon piirtotyökaluilla. Miksei tätä pistetyökalua ole Corelissa?

 

Lähteet:

Eläkeläisten määrä (2014). Tilastokeskus, Helsinki.

Histogrammityökalu (2014). <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>. 6.2.2014.

Minni Aalto (2014). Kurssikerta 4: Rasterikarttoja MapInfolla. https://blogs.helsinki.fi/mmaalto/

Vantaan väestö 2012/2013 (2014). Vantaan kaupunki. 6.2.2014.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_productjulkaisu/    vantaa/embeds/vantaawwwstructure/91053_vaestoraportti_2013_nettiversio.pdf

Väestö (2014). Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus. 6.2.2014 <http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/01_Vaesto_2013.pdf>

Väestörakenne (2014). Espoon kaupunki. 6.2.2014. <http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_ vaestonmuutokset/Vaestorakenne(340)>

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *