6. kurssikerta: Opetuskarttoja

Tällä kertaa emme heti avanneetkaan MapInfoa, vaan menimme ulos keräämään omaa aineistoa.

Tehtävämme oli keksiä oma aihe pienissä ryhmissä ja kerätä tähän aiheeseen liittyvien kohteiden koordinaattitietoja. Saimme käyttöömme GPS-paikantimet. Päätimme kerätä tietoa siitä, mihin kampuksen lähettyvillä ihmiset ovat jättäneet pyöränsä parkkiin. Kerättyämme tarpeeksi aineistoa kirjasimme tiedot Excel-ohjelmaan, josta taas edelleen siirsimme ne MapInfoon tarkasteltavaksi (kuva 1). 

Kuva 1. Ryhmämme paikantamat pisteet pohjakartalla. Jotkut pisteistä ovat väärässä kohdassa mittauspaikkaan verrattuna. Opettajamme sanoi tämän johtuvat siitä, että GPS-paikannin ei saa hyvin yhteyttä satelliitteihin lähellä rakennuksia.

Kuva 1. Ryhmämme paikantamat pisteet pohjakartalla. Jotkut pisteistä ovat väärässä kohdassa mittauspaikkaan verrattuna. Opettajamme sanoi tämän johtuvat siitä, että GPS-paikannin ei saa hyvin yhteyttä satelliitteihin lähellä rakennuksia.

Kokeilimme myös geokoodausta tällä kurssikerralla. Harjoituksessa käytimme aineistoa Helsingin pelikoneista. Eetu Summanen kirjoittaa tästä blogissaan: “Harjoituksessa opettelimme geokoodauksen perusteet eli tavan, millä pisteaineistoa saadaan sidottua jo olemassa olevan sijaintitietokannan avulla kartalle mahdollisimman tarkasti. Molemmista tietokannoista täytyy siis löytyä yhteneväisiä tietoja, jotta sijoittaminen ja kartalla esittäminen olisi mahdollista” (Eetu Summanen 2014). Vaikka MapInfoa oli välillä opastettava prosessissa, tapahtui tämän suuren aineiston geokoodaminen yllättävän nopeasti ja ongelmitta.

Itsenäistehtävänä tällä kurssikerralla oli tehdä kolme erilaista, hazardeihin liittyvää karttaa. Tarkoituksena oli pohtia, miten näitä karttoja voitaisiin hyödyntää opetustilanteessa. Tällä kertaa aineistokaan ei löytynyt sujuvasti meille valmiiksi tehdyistä kansioista, vaan se piti itse etsiä netistä. Löydetty aineisto oli ensin muokattava Excel-ohjelmassa (ja myös Wordissa, sillä Excel kovasti pitää päivämääristä) ja siirrettävä edelleen käsiteltäväksi MapInfoon.

Tein kolme varsin yksinkertaista karttaa Maapallon tulivuorista, maanjäristyksistä ja meteoriitti-iskuista (kuva 2, 3, 4). Yritin muistella, mitä ajattelin silloin näistä luonnon hazardeista, kun en tiennyt niistä vielä oikein mitään. Päällimmäisenä minulle tuli mieleen, että nämä ilmiöt tuntuivat sellaisilta, joita tapahtuu todella harvoin. Totuus on tietenkin toisenlainen. Halusin siis kartoillani lähteä esittämään, kuinka usein kyseisiä ilmiötä tapahtuu. Ideaalinen tilanne olisi ollut, jos olisin saanut kaikkien kolmen kartan ilmiöt samalta aikajanalta, vuosilta 2000-2014, mutta valitettavasti tulivuori-aineisto oli luokiteltu eri tavalla muihin aineistoihin verrattuna, enkä saanut sitä muutettua.

Kuva 2. Vuosina 2000-2014 tapahtuneet yli 6 richterin maanjäristykset (ANSS. 2014).

Kuva 2. Vuosina 2000-2014 tapahtuneet yli 6 richterin maanjäristykset (ANSS. 2014).

 

Kuva 3. Tulivuoret, jotka ovat olleet aktiivisia vuosina 1964-2014 (Volcano location database 2014).

Kuva 3. Tulivuoret, jotka ovat olleet aktiivisia vuosina 1964-2014 (Volcano location database 2014).

 Kuva 4. Paikkoja, johon meteoriitti on törmännyt vuosina 2000-2014 (Meteoritessize 2014).


Kuva 4. Paikkoja, johon meteoriitti on törmännyt vuosina 2000-2014 (Meteoritessize 2014).

Tulivuoriaineistossa huomasimme Iina Asunnan kanssa, että yksi aktiivinen tulivuori oli merkitty Ruotsiin (Iina Asunta 2014). Se hämmensi meitä ja luulimme olevamme aivan pihalla maailman asioista, kunnes tutkimme asiaa internetistä. Kävi ilmi, että Ruotsiin oli merkitty vuori Lakagigar on todellisuudessa Islannissa. Ei pidä kai sokeasti mihinkään luottaa.

Mielestäni kartat soveltuvat esittämään sitä, kuinka usein näitä hazardeja tapahtuu (vaikkakin vain suurin piirtein). Vaikka kartoissa pisteet menevät päällekkäin ja niitä on vaikea erottaa toisistaan, sillä ei tässä tapauksessa ole sen suurempaa merkitystä. Erityisesti maanjäristyskartasta voidaan myös havainnollistaa, missä maanjäristykset yleensä esiintyvät. Meteoriittikartasta ei voida lukea, mille alueelle meteoriitit usein osuvat, sillä havaitut törmäyspaikat voivat perustua siihen, missä meteoriitteja eniten etsitään ja mistä niitä helpoiten löydetään.

 

Lähteet:

ANSS. (2014). Northern California Earthquake Data Center. 17.2.2014 <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

Eetu Summanen (2014). KK6: Omin käsin kerätyn aineiston hyödyntäminen ja MapInfo opetuskäytössä, Eetun Pakki. 23.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/eesu/>

Iina Asunta (2014). Iasunta’s blog. <https://blogs.helsinki.fi/iasunta/>

Meteoritessize (2014). 17.2.2014. <https://www.google.com/fusiontables/DataSource?docid=1vHSvjNgCIl6kRhFXPHhvESnnYx_ShToJWtWdjm8#rows:id=1>.

Volcano location database (2014). National Geophysical Data Center. 17.2.2014. <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *