SWOT-analyysi: “Mapping America”

Kurssiaiheidemme puitteissa meidän oli tehtävä myös SWOT-analyysi New York Timesin karttapalvelusta, joka esitteli paikkatietoaineistoa Amerikasta (Mapping America: Every City, Every Block 2010). SWOT-analyysi muodostuu sanoista Strengths, Weaknesses, Opportunities ja Threats (SWOT-analyysi 2014). Sen tarkoituksena on siis analysoida tutkittavan asian sisäisiä hyötyjä ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.

Kun katsoo sivuston otsikkoa, ”Mapping Amerca: Every City, Every Block”, tulee mieleen, että palvelusta löytyy kattavaa ja tarkkaa tietoa Amerikasta. Sivusto on siistin näköinen ja yksinkertainen. Kun palvelusta löytyvää paikkatietoa alkaa tutkimaan todellisuudessa siitä löytyviä aiheita on vain muutamia. On myös hieman erikoista, että heti avaussivulla esitetään tietoa etnisten ryhmien sijoittumista alueella (kuva 1). Tämän lisäksi palvelusta löytyy karttoja tuloista, asutuksesta ja perhetiedoista sekä koulutuksesta.

Kuva 1. Etnisten rotujen sijoittuminen New Yorkissa ja sen lähialueilla ().

Kuva 1. Etnisten ryhmien sijoittuminen New Yorkissa ja sen lähialueilla (Mapping America: Every City, Every Block 2010).

Sisäiset hyödyt. Suurin positiivinen tekijä palvelussa on varmasti se, että se on hyvin helppokäyttöinen. Edes takaisin zoomailu onnistuu nopeasti ja tarkempaa tietoa alueista saa vain siirtämällä kursorin alueen päälle. On myös kätevää, että halutun alueen voi etsiä jopa osoitteen tarkkuudella. Myös aineisto on merkitty karttaan suhteellisen selkeästi, vaikka joissakin kartoissa luokkien värejä on hankalampi erottaa toisistaan. Aineistosta saa yleiskuvan kuvatuista ilmiöistä.

Sisäiset heikkoudet. Selkeä heikkous palvelussa on tiedon epätarkkuus. Kartan yläpuolella mainitaankin “Because these figures are based on samples, they are subject to a margin of error,”. Aineisto on arvioitu otosten avulla, joten varsinkin harvaan asutuilla alueilla tieto voi olla huomattavasti vääristynyttä. Kun näitä karttoja on tässä jo jonkin verran väännetty, huomaan myös, että kartassa ei ole lainkaan mittakaavaa. Mia Erikson tuo tärkeän pointin esiin blogissaan: ”Mainittakoon vielä pistekarttojen kohdalla se, että pisteet eivät sijoitu siihen, missä kohde todella sijaitsee, vaan levittäytyvät tasaisesti alueen sisällä. Tämä saattaisi aloittelevalta kartanlukijalta jäädä huomiotta.” (Mia Erikson 2014).

Ulkoiset mahdollisuudet. Palvelun esittämät tiedot ovat sinänsä hyödyllisiä ja tärkeitä, joiden avulla voidaan yrittää kehittää alueita parempaan suuntaan. Kun tiedetään missä on segregaatiota, köyhyyttä tai mahdollista työvoimaa voidaan käyttää hyödyksi saatuja tietoja ja tehdä muutoksia. Tutkijoille ja viranomaisille tämä on luonnollisesti tarpeellista tietoa, mutta entä tavalliselle kansalaiselle? Palvelun hyödyntämisen mahdollisuudet olisivat kuitenkin suuret, jos esitettävä aineisto olisi tarkempaa ja esitettäviä aihealueita olisi enemmän. Palvelua voitaisiin käyttää esimerkiksi opetuskäytössä.

Ulkoiset uhat. Ihmisellä on taipumus käyttää hyviäkin asioita väärin. Kuka tahansa voi katsella tätä aineistoa, joka voi olla monessa mielessä myös provosoivaa. Tieto eri etnisten rotujen sijoittumisesta voi itsessään vahvistaa segregaatiota, kun alueet leimautuvat tietynlaisten ihmisten asuinalueeksi. Muutto päätös voidaan tehdä näillä perusteilla. Erityisesti homoseksuaalisuuden esittäminen tällaisessa palvelussa luulisi aiheuttavan enemmän negatiivisuutta kuin positiivisuutta. Myös esimerkiksi terrorismi voisi löytää iskupaikkansa tällä palvelulla.

Suomalainen käytäntö on, että tieto on suhteellisen tarkkaa ja luotettavaa, mutta sen saaminen ei ole kovinkaan vapaata. USA:ssa tietoa on vapaammin saatavilla, mutta se on huomattavasti epätarkempaa. Kummassakin tiedon saatavuudessa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta enemmän olen suomalaisen näkökannan puolella. Mielestäni tietoa ei tarvitse piilotellakaan, mutta onko tarpeellista tämänkaltaisessa julkisessa palvelussa esittää esimerkiksi homoseksuaalisuuden esiintymistä alueella? Näin suomalaisena tämän kaltaisen tiedon näyttäminen, varsinkin niin yleisellä otsikolla kuin ”Mapping America” tuntuu kummalliselta. Onko tästä tiedosta oikeasti kenellekään hyötyä, vai auttaako se vain ääriaktivisteja paikantamaan uhrejaan? Tuntuu muutenkin, että palvelun aiheet keskittyvät esittämään eriarvoisuuksia. Toisaalta, suomalaiset tuntuvat välillä olevan liiankin pihejä tiedon luovuttamisessa muiden käsiin.

 

Lähteet:

Mapping America: Every City, Every Block (2010). 2005-2009 American Commynity Survey. 3.3.2014. <http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer>

Mia Erikson (2014). Mapping America: SWOT-analyysi, Mian kurssityöblogi. 11.3.2014. <https://blogs.helsinki.fi/miaeriks/>

SWOT-analyysi (2014). Opetushallitus. 5.3.2014. <http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-toi/menetelmia_ja_tyovalineita/swot-analyysi>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *