Viimeistä viedään, seitsemäs kerta toden sanoo ja mitä näitä nyt on..

Viimeistä kertaa viedään ja nyt korviini osui jokaisen ulkoaopettelijan kirosana. “Itsenäinen työ”

Eli toisin sanoen etsimme itse sopivat datat karttaesitykseen ja rakennamme itse oman kartan valitsemiemme muuttujien mukaan. Etukäteisilmoituksena kerrottiin että valmistaudu hartaudella. Minä luonnollisesti en ja nyt toden teolla näkyi oma osaamattomuuteni tietokantojen etsinnässä ja muokkaamisessa. Tästä tehtävästä en tule selviämään ilman ulkopuolista apua…

Noh omaan tyypilliseen tapaani en saanut kerralla mitään aikaiseksi ja jätätin jopa työn tekoa kotona pitkään, koska olin ehtinyt jo rakentaa henkisen blokin omasta osaamattomuudestani. Pakon edessä kuitenkin aloitin ja käytin kunnolla aikaa mielekkään datan etsintään. Alkuun ei meinannut löytyä mitään mielenkiintoista ja päädyin poistamaan useita karttapohjia yms, jotka olin jo aikaisemmin hommaa varten ladannut. Lopulta monien aiheiden kautta kuten näemmä oli Nestorikin mennyt päädyin itselleni ennestään tuttuun paikkaan eli Global Forest Watch:n sivulle, jota olen aikaisemmin selaillut lähinnä omasta mielenkiinnosta sekä erään metsätieteellisen kurssin puitteissa.

Sieltä löytyikin sitten dataa monessa muodossa ja kaivelun jälkeen löytyi sopivaa tavaraa ja yhteen sopivia muuttujia sen verran, että karttaa alettiin luomaan. Päädyin itseäni kiinnostavalle alueelle eli Indonesian saaristoon. Alue oli luonnoltaan tuttu ja päädyinkin esittämään dataa sen upean luonnon yhdestä suurimmasta uhasta eli palmuöljyviljelmistä. Ensin löysin pistedataa palmuöljytehtaista joka oli mielestäni olennaista infoa etenkin kun tulin veranneeksi aluetta globaalilla tasolla ja tehtaiden määrä on suoraan sanottuna selkäpiitä karmiva. Lisäksi halusin dataa öljypalmun viljelyyn tarkoitetusta maa-alasta ja hommaan löytyikin sopiva tiedosto.  Lopuksi lisäsin vielä suojelualueista löytyvää infoa ja kasaan saatiin kuin saatiinkin kartta, jossa kaikki näkyy ja viellä kohtuullisen siististi ja selkeästi.

Itselleni aihe oli mielenkiintoinen ja tärkeä ja kartta kuvastaa mielestäni hyvin palmuöljyn tuoton laajuutta Indonesiassa. Itsellä datan näkeminen kartalla ainakin hätkäytti vaikka asiasta kohtuu hyvin olin perillä. Indonesia tosiaan on GreenPalm.org:n mukaan maailman suurin palmuöljyn tuottaja ja tämä kyllä näkyy.

Kartta ei ehkä taidokkuudellaan päätä huimaa mutta itselleni se on riittävä todiste, että olen ymmärtänyt jotain maagista Qgis-ohjelmasta. Sain kartan aikaiseksi lopulta ilman apua. Ja nyt jopa tuntuu siltä että näiden tekemistä voisi ehkä jatkaakin, jotta pysyy jo hankittu tieto hyppysissä.

Tämä kurssi on ollut kaikessa tuskaisuudessaan antoisa ja informatiivinen! Eikä varmasti mene Artun opit hukkaan.

Lähteet:

https://www.globalforestwatch.org/

https://greenpalm.org/about-palm-oil/where-is-palm-oil-grown-2

 

Kuudes kerta oli tähän astisista helpoin

Kuudennella kerralla keräsimme ensin ulkona pistetietoa pääasiassa kampuksen lähialueilta. Pääsimme myös harjoittelemaan Epicollect-sovelluksen käyttöä paikkatiedon keruussa. Itselleni kyseinen sovellus oli tuttu entuudestaan toiselta kurssilta jossa olen itsenäisesti kerännyt tietoja vierailemistani kohteista. Tätä pistetietoa analysoitiin Qgis-ohjelmalla ja teimme ensimmäisen IDW-interpoloinnin. Osallistuin tällä kertaa omalla koneella ja jostain syystä oma koneeni oli hieman ahdistunut erityisesti alla olevan karttalehden raskauden tähden. Interpolointi kuitenkin onnistui mutkitta ja tulokset olivat mielenkiintoisia, eivät kylläkään yllättäviä,

Kurssikerran itsenäisenä tehtävänä oli ottaa netistä sopivassa muodossa olevaa pistetietoa ja valmiista linkeistä valitsin maanjäristyksiä käsittelevän linkin. päätin alkuun tehdä kartan missä näkyy sekä suuret ( yli 4,5 magnitudin) että pienet (alle 4,5 magnitudin) järistykset. Omana ajatuksena oli vertailla hieman niiden esiintymistä alueittain viimeisen 30 päivän ajalta ja näin päästä vertailemaan millä alueella mitäkin esiintyy enemmän. Kartalta oli kohtuu helppo nähdä että isot maanjäristykset keskittyivät suurimmaksi osin laattojen alityöntövyöhykkeille ja Tyynenmeren tuliringin alueelle. Reilusti pienempi maanjäristyksiä puolestaan esiintyi esimerkiksi USA:n länsirannikolla ja Alaskan alueella.

Toisella kartalla ajattelin kokeilla hieman jotain muuta ja ladata alustaksi geologisen kartan, jonka päälle ottaisin tavaraa, geologinen kartta oli kuitenkin niin silmiäkirvelevä, että päätin käyttää alkuperäistä pohjakarttaa ja etsiä sille tietoja hotspoteista sekä laattarajoista. Tämä toimi pienenä harjoituksena tulevaa varten. Innostuin käyttämään muuta kuin hasardidataa mutta ei kai se haittaa..

Kartta oli hyvin yksinkertainen mutta sopi mielestäni kuitenkin antamaan informaatiota niin laatoista kuin hotspoteistakin ja kartalta on helppo näyttää selkeästi tiettyä alueita jotka ovat merkittäviä hotspottien suhteen kuten Islanti tai Kanariansaaret.

Kolmanteen karttaan valitsin laattarajojen kaveriksi sekä maanjäristyksiä että hotspotteja. Näin voidaan vertailla minkä verran maanjäristyksillä on tekemistä hotspottien kanssa. Kartasta näkyy että harvemmin osuvat samoille kohdille ellei alueella ole myös laattarajoja.

Muiden blogeja ja karttoja katsellessani olisin voinut kiinnittää enemmän huomiota karttaelementtien sirouteen, esim. Eemilin kartat olivat varsin kevyitä katsoa kun taas omani ovat hieman raskaita

Tämä kerta muodoistui olemaan oikein mukava ja Qgis-ohjelma päätti lannistavan sijaan näyttäytyä kannustavana. Viimeisen kartan tekoa häiritsi huomattavasti Excelin kaatuminen, olisin halunnut käyttää hieman muuta dataa mutta näemmä näilläkin selvittiin ihan kohtuullisesti.

 

Lähteet:

GPlates 2.1 software and data sets

https://www.sciencebase.gov

 

 

Viidettä kertaaa viedään…

Tämän kerran ensimmäisen puolikkaalla kerrattiin hieman muutamien ennestään tuttujen Qgis-työkalujen käyttöä. Fokus oli kuitenkin yksinkertaisen bufferianalyysin teossa.

Tarkoituksena kaikilla tehtävillämme oli tehdä meistä itsevarmempia ohjelman käyttäjiä ja saada meidät pohtimaan, missä asioissa koemme jo pärjäävämme itsenäisesti. Hommat aloitettiin virkistämällä lihasmuistia bufferoimalla. Usein tuntuu, että bufferityökalu on ainut, jonka kanssa olen edes puoliksi itsevarma.

Spatial query:n käyttö tuli myös tällä kertaa sujuvammaksi ja parin väärin päin haetun tiedon jälkeen sainkin jo ihan oikeat tulokset ulos.

Atribuuttitaulukko on alkanut tulemaan tutuksi ja samoin Field calculator ei ainakaan tähän astisissa harjoituksissa ole ollut mitenkään ylitsepääsemätön. Mitä tulee niiden tosielämän itsenäiseen käyttöön, siitä en voi luvata vielä mitään.

Selkeästi vaikeinta itselle on hahmottaa erilaisia tietokantoja ja niiden muokkausta. En päässyt kolmannelle kerralle ja tämä tuntuu selkeästi näkyvän epävarmuutena tietokantojen siistimisessä ja yhdistelyssä. Esimerkiksi Join attributes-työkalu tuntuu vielä jotenkin vieraalta ja itselleni on ylipäänsä vaikea muistaa, että mitä työkalua käytetään mihinkin tietokannan luomiseen tai muokkauseen.

Qgis:n visuaaliset työkalut tuntuvat jo tutuilta ja niiden kanssa ei voi ainakaan kokeilemalla tuottaa suurempaa vahinkoa, toisin kuin vaikka atribuuttitaulukon muokkauksessa. Erilaiset rasteri ja vektorityökalut noin muuten ovat myös jo tutuhkoja ja onneksi niitä käyttämällä saa myös uuden karttalehden, jolloin alkuperäinen löytyy vielä alta.

Yhteenvetona kaikesta osaamisesta ja osaamattomuudesta, minulle tulee selkeä käsitys, että tunnen ohjelman pintapuolisesti ja kaikki ,missä heti selkeästi tulee näkyviin jotain karttalehdelle on hallinnassa. Ohjelman ja tietokantojen syvällisempi ymmärrys kuitenkin selkeästi puuttuu.

Luulen että tämä asia ei korjaannu muulla kuin harjoittelemalla ja kokeilemalla lisää ja tätä on vielä toivon mukaan tulossa enemmän ennen kurssin loppua.

Olen täysin samaa mieltä sekä Nestorin että Eemilin kanssa tämän kurssi kerran kiistämättömästä hyödyllisyydestä. Ei olisi parempaan aikaan voinut tulla kertaa, jossa pääsee itse tositoimiin.

 

 

Vektorista rasteriin. Neljännen kurssikerran päänsärky

Toisin kuin parilla ensimmäisellä kerralla, neljännellä kerralla on tullut jo enemmän hidasteita. Qgis ohjelma oli vallan haluton yhteistyöhön ja kaatuili ensimmäisen kahden tunnin aikana useaan kertaan. Ensimmäinen harjoituksen pääpointtina oli muokata tietokantoja sopivampaan muotoon ja leikata hyödytöntä dataa pois, näin tietokannasta saadaan kevyempi käsitellä ja voidaan välttää juurikin se mistä ohjelman kanssa koko aamu kärsittiin. Alussa oli hieman kertausta edellisen kerran asioihin joka oli ainakin minulle hyödyllistä kolmannen kerran sairaspoissaolosta johtuen. Tästä siirryttiin sujuvasti ruutukartan tekoon ja käyttöön erilaisen datan esittämisessä. Ensimmäinen ruutukartta sujui kohtuullisen hyvin ilman suurempia ongelmia ja uskomatonta kyllä sain jopa tällä kertaa kuvankin siitä ihan ajallaan vaikka legenda pääsikin unohtumaan. Näillä saate sanoilla voin jo sanoa että useimmat blogipostaukseni tulevat vaatimaan pientä päivitystä jälkeen päin lähinnä kuvien muodossa.

Ensimmäinen ruutukartta tehtiin yhden neliökilometrin ruutukoolla, joka soveltui esitettävän alueen kokoon hyvin.

Toinen ruutukartta meni kohtuullisen helposti sekin vaikka olen jo oppinut, että Qgis ohjelma osaa tarpeen tulleen heittäytyä todella haastavaksi, etenkin jos itsellä vähänkin keskittyminen herpaantuu. Halusin kokeilla hieman eri ruutukokoja, jotta nään millä kartan luettavuus on kaikkein paras. Päädyin kuitenkin käyttämään samaa ruutukokoa koska se palveli alueella parhaiten.

Toinen osuus aloitettiin tutustumalla rasteriainestoon ja sen työkaluihin. Opeteltiin yhdistämään hieman eri rastereita ja tekemään korkeuskäyriä. Tämän huomasin itselleni tähän mennessä mieleisimmäksi hommaksi tehdä. Jotenkin vaikutti siltä että rasteriaineiston muokkaus oli helpompaa ja ennen kaikkea visuaalisesti tyydyttävämpää kuin vektoriaineiston käsittely. Se ehkä palveli paremmin sitä mitä itse olen hakenut gis-ohjelmilta eli visuaalista kartan tekoa ja niitä hienoja värillisiä kuvia mitä oppikirjoissa voi parhaimmillaan nähdä.

Ylipäänsä rastereiden kanssa puuhastelu ainakin alkuun vaikutti selkeämmältä, pahin on varmasti vielä tulossa.

 

Kolmas kerta muuttui ainakin kotikoneella mahdottomaksi tehtäväksi.. edit 14.4

Valitettavasti olin flunssan takia pois kolmannelta kurssi kerralta ja nyt näyttää siltä, että olisi kannattanut raahautua paikalle vaikka väkisin. Tällä kertaa Qgis teki kotikoneella vesiperän ja vaikka sain oman käsitykseni mukaan ainakin harjoituksen tehtyä niin sitten alkoikin mutkia ilmestyä matkaan oikein enemmänkin.

Yritin tuttuun tapaan lähteä ratkomaan kolmannen kurssin harjoitusta aloittamalla ihan alusta eli Afrikan kartan käsittelyllä ja datan muokkaamisella. Tässä kuvittelin onnistuneeni ihan hyvin. Noh ensimmäinen ongelma tuli kuitenkin kohdille kun huomasin että ilmeisesti avattavan excel-tiedoston ja Qgis-ohjelmaan jääneen datan muoto ei ollutkaan samanlainen (tai siis minun ymmärryselläni samankaltainen). Tästä en oikein osannut itse päästä suuntaan enkä toiseen, joten päätin vain lukea läpi kaikki mahdolliset jutut vaikka en päässytkään puusta pitkään asian kanssa.

Siirryin turhaksi todetun voimistelun jälkeen varsinaiseen tehtävään, tähänkään eivät ongelmat loppuneet. En saanut avattua tulvaindeksi-tiedostoa vaan Qgis-ohjelmani herjasi loputtomasti että “invalid layer”.

Heti, kun saan asioihin selkeyden palaan tämän postauksen pariin tai saatan luoda kokonaan uuden postauksen. Voinpa ainakin näyttää esimerkkiä vaikeuksien ja nolotuksen kautta voittoon- tyyppisestä asenteesta!

Edit 14.4

Noniin elikä pienen bimboilun jälkeen sain asiaan selvyyttä. Invalid layer itku päättyi siihen että luovutin kokonaan valmiin projektin kanssa ja latasin kaikki projetin layerit erikseen uudeksi projektiksi. Menee se näinkin, nyt ainakin kaikki näytti toimivan normaalisti ja visuaalisesti näytti samalta kuin kaikilla muillakin. Ja kaikki onnistui kotikoneella.

Eli itse tehtävän kimppuun.

MApinfo- taulukon tuonti Qgis:n onnistui helposti ja samoin tietojen yhdistely atribuuttitaulukoissa meni hyvin ja sain myös tulvaindeksin helposti laskettua. KArtta syntyikin lopulta ihan kätevästi. Päätin ensin niinkuin moni muukin laittaa asioita hieman eri kartoille ihan vaan selkeyden ja kertauksen tähden mutta lopullinen kartta syntyi sen verran vaivattomasti että lykkäsin kaiken siihen. Ehdin kuitekin tehdä pelkällä tulvaindeksillä kartan niin laitan sen tähän myös kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Niinkuin moni muukin Edvin mukaan lukien oli huomannut että tulvimista tapahtuu kaikkein eniten rannikon alueilla, ei niinkään järvi-Suomessa.

Tulvaindeksi kartta sujui lopulta kohtuu vaivattomasti ja kun hetken aikaa olin pyöritellyt myös uutta diagrammityökalua niin homma tulikin jo sitten valmiiksi. Tämä kartta lisäsi kyllä hieman itseluottamusta kun onnistuin ainakin järkevästi liittämään kaiken yhteen ja saamaan sen vielä kartasta uloskin.

Toisen kurssikerran oivalluksia

Toisella kurssikerralla perehdyttiin alkuun hieman lähteisiin, joista dataa voi löytää. Datan haku ja palvelut olivat itselleni jokseenkin tuttuja edellisiltä kursseilta. Kurssikerran fokus oli kuitenkin Qgis-ohjelman perusasioiden kertaus sekä datan käsittely ylipäänsä ohjelman sisällä. Tällä kerralla sain lisää sitä viime kerralla toivomaani ratakiskoa kun harjoituksiin oli sisällytetty runsaasti Field Calculator:n käyttöä.

Harjoitusten ideana oli saada meidät ymmärtämään projektioita paremmin erityisesti datan käsittelyssä ja kartan teossa. Koin harjoitukset hyvin hyödyllisiksi koska sain paremman käsityksen projektioista parissa tunnissa kuin 20 vuoden aikana erilaisissa opinahjoissa. Kokeillessa pituuden ja pinta-alan vaihtelua eri projektioilla toteutin pienen Excel-taulukon havainnollistamaan eroja eri projektioiden välillä.

Kuvassa vierekkäin vertailu Mercatorilla ja ETRS-TM35FIN projektiolla, oikealla Mercator ja vasemmalla MErcatorin tulokset esitettynä ETRS-projetiolla.

Havainnollistamista jatkettiin tehden vertailua Kunnat2015-datan pohjalta. Vertailimme eri kuntien pinta-aloja prosentuaalisesti toisiinsa eri projektioissa. Omaan vertailuuni valitsin Mercatorin sekä Wan Gritenin ja molempia vertasin ETRS-TM35FIN:in. Kartat toteutin sekä lähtöprojektiossa että vertailuprojektiossa ja asettelin ne vierekkäin havainnollistamaan projektioiden välisiä eroja. ETRS:ä käytin, jotta eroja olisi helpompi vertailla toisiinsa.  Valitsin väriluokkien määräksi kuusi koska se vaikutti riittävältä tuomaan mielenkiintoisen kuvion ulos projektiolla kuin projektiolla. Yhdyn Emilian toteamukseen siitä että kartta todellakin toimii mainiosti eir projektioiden vertailussa ja jopa pienimmät erot tulet helposti näkyviin

Tällä kerralla tuli myös hyvin kerrattua tulosteikkunan käyttöä eikä karttojen skaalaus ollut läheskään yhtä hankalaa kuin ensimmäisellä yrityksellä. Myös kaikenlaisten pikku ruutujen rastittaminen tulosten ikkunan reunassa edes auttoi karttoja näyttämään siistimmiltä ja se myös helpotti yleisesti kartan asettelua.

Tämän kurssi kerran ehkä suurin tehtävä itseni kohdalla oli että Qgis-ohjelma ei enää vaikuta ylitsepääsettömältä. Minulle kaikki GIS-ohjelmat ovat aina alkuun vaikuttaneet pelottavilta mutta tällainen kädestä pitäen tehtävä kurssi lisää huomattavasti itseluottamusta. Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavaa kertaa.

Ensimmäisen kurssikerran askartelua QGis-ohjelmalla

Geoinformatikaan menetelmien 1 kurssi on nyt potkaistu käyntiin pienen alkuhämmennyksen ja sitä seuranneen helpotuksen tunnelmissa. Ensimmäisen kurssikerran aiheena oli QGis-ohjelmaan tutustuminen ja sen erilaisten ominaisuuksien kokeellinen käyttö. QGis-ohjelma on itselleni entuudesta tuttu, koska jouduin sen käyttöön jo edellisen periodin Geoinformatiikan menetelmät 2-kurssilla perehtymään. Nämä geoinformatiikan kurssit on muuten ihan tarkoituksella numeroitu 1 ja 2, ja kyllä, tämä 1 on tarkoitus käydä ensin..

Noh, vahingosta viisastuneena yritin kiinnittää paljon huomiota QGis-ohjelman ominaisuuksiin, koska edellisellä kurssilla QGis ei ollut se ohjelma, jota pääasiallisesti käytettiin ja omasta QGis käytöstä oli ehtinyt jo vierähtää hetki.

Keskityimme pääasiassa QGis:n erilaisten perustoimintojen käyttöön ja erityisesti eri kerroksien visuaaliseen muokkaukseen. Kurssikerta palautti hyvin mieleen ohjelman perusteita ja toi itselle ainakin huomattavasti lisää varmuutta käyttöön. Kurssikerta linkittyi myös vahvasti viime periodin kurssiin Tiedon esittäminen maantieteessä. Kartassa tärkeää itse informaation lisäksi on aina se, miten se on esitetty, millaisia visuaalisia tehokeinoja on käytetty, jotta informaatio olisi mahdollisimman helposti luettavissa ja että se yksinkertaisesti miellyttää silmää.

Kurssikerralla toteutettu kartta valmiiksi annetun datapaketin tiedoista. Kartassa on esitetty Itämeren valtioiden typpipäästöt 2016 ja osuudet ovat prosentteina kunkin valtion osalta. Niin kuin näkyy, on Puola prosentuaalisesti suurin Itämeren saastuttaja. Värivalinnoilla on yritetty havainnollistaa suurimpia saastuttajia.

Kartta on toteutettu hyvin pitkälti opettajan ohjeita orjallisesti seuraten, koska olen kantapään kautta oppinut olemaan sooloilematta joka käänteessä, etenkin silloin kun en asiasta mitään ymmärrä. Värimäärittelyssä käytin hieman omia mieltymyksiä mutta lopputuloksessa erityisesti syvyyskäyrät jäivät hieman vaisuiksi ja niiden tummuutta olisi voinut kenties säätää näkymään paremmin. Punaiset pallerot jäivät kartalle, vaikka ne olisi ihan jo esteettisistä syistä voinut poistaa. Kartan saattamisessa tulostuskelpoiseksi oli alkuun hieman haasteita ohjelman hitaudessa, kartta tuli skaalatessa aika paljon jäljessä, joten sitä joutui sovittelemaan paljon. Muut tarvittavat merkinnät tulivat kartalle kohtuu kivuttomasti. Kehys jäi jostain syystä uupumaan, vaikka muistan kirkkaasti sen olleen työn alla jossain viimeistelyn lomassa.

Tiedon lukeminen kartalta on mielestäni helppoa, vaikka lukija ei tuntisikaan aineistoa. Kartalle on valittu vain välttämätön informaatio ja selkeän värien käytön ansiosta erityisesti typen päästöjen prosenttiosuuksien osalta viesti on erittäin selkeä. Värivalinta on myös monen ihmisen mielessä selkeä, tumman punertava on todella saastuttava ja vaalein on maista kaikkein puhtain, kuten kokeillessa erilaisia väriskaaloja huomasin, olisi esim. vastakkainen värijärjestys tai keskivalkoisesta molempiin suuntiin lähtevä väri ollut ainakin omasta mielestä harhaan johtava.  Tämä on hyvä ottaa huomioon yleisesti karttoja tehdessä, ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä mitä mikäkin väri tai skaalaus tarkoittaa.

Kokonaisuutena ensimmäinen kurssikerta toimi hyvin tuomaan itsevarmuutta ohjelman käyttöön ja se myös kannusti rohkeasti kokeilemaan mitä mikäkin nappi tekee. Field calculator-toiminto vaatii todennäköisesti enemmän toistoa kuin muut toiminnot, itselle kun kaikki tuollaiset laskentatoiminnot vaativat huomattavasti normaalia enemmän ratakiskoa.