Ensimmäinen kurssikerta

Paikkatiedon hankinta, analyysi- ja kartografia -kurssin ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme MapInfo -nimisen paikkatieto-ohjelman perustoimintoihin. Sonja Koivisto kuvaa blogissaan osuvasti heti kurssin alkuun, miksi paikkatieto on tämän hetken kuuminta muotia: “Nykyään jopa yli puolen kaikesta maailman datasta arvioidaan olevan paikkatietoa. Tutkittavaa ja erilaisia mahdollisuuksia riittää siis aivan valtavasti.” (Koivisto, 2017). Kurssikerran tiedon pohjalta laadin kaksi erilaista teemakarttaa, joista toinen kuvaa eläkeikäisen väestön prosentuaalisia osuuksia koko Suomen mittaikaavassa, ja toinen muunkielisen väestön sijoittumista Helsingin sisällä. Molempia karttoja laatiessani analysoin ensin aineiston histogrammityökalulla, jotta pystyin silmämääräisesti arvioimaan, onko aineisto esimerkiksi normaalisti tai vinosti jakautunut.

Laadin ensin kartan, jossa näkyy yli 65-vuotiaiden prosentuaaliset osuudet Suomen eri kunnissa (Kuva 1). Ennen varsinaisen teemakartan laatimista analysoin paikkatietoaineiston histogramityökalulla (Kuva 3), ja arvelin silmämääräisesti aineiston olevan normaalisti jakautunut. Päätin valita luokitukseksi tasamääräisen luokituksen eli kvantiilit, jolloin aineiston havaintoja on yhtä paljon eri luokissa. Kartalla eri kuntien väliset erot ovat hyvin selkeitä ja paikoin dramaattisia. Laadin vertailun vuoksi samasta aiheesta myös teemakartan, jossa käytin luokitteluna keskihajontaa kvantiilien sijasta (kuva 2). Keskihajonnan perusteella luokitellussa teemakartassa kuntien väliset erot eivät olleet yhtä selkeitä, mutta eroavaisuuksia oli silti havaittavissa.

Kaupungistuminen eli urbanisaatio on globaali ilmiö, ja Suomessa kaupungistuminen on ollut hyvin voimakasta varsinkin viimeisten vuosikymmenten aikana. Maaseutu tyhjenee nuorten ja työssäkäyvien muuttaessa kaupunkeihin muun muassa työn ja opiskelun perässä, ja maalle jäävät asumaan pääasiassa eläkeläiset. Periferia eli syrjäalueilla tämä väestörakenteen yksipuolistuminen vaikeuttaakin esimerkiksi kunnallisten palveluiden kuten terveydenhuollon järjestämistä, sillä veronmaksajia on hyvin vähän suhteessa elätettävään väestöön. Kahdessa ensimmäisessä kartassa onkin hyvin näkyvissä tämä yhteys tyhjenevien ja muuttotappiollisten kuntien sekä ikääntyvän väestön prosentuaalisen osuuden välillä. Kartoilla tyypillisesti suurten kaupunkien läheisissä kunnissa kuten Tampereella, Turussa ja Helsingissä yli 65-vuotiaiden osuudet ovat pieniä.

Kuva 1. Yli 65-vuotiaiden prosentuaalinen osuus Suomen kunnissa. Kvantiililuokitus.
Kuva 2. Sama teema keskihajontaluokitusta käyttäen.
Kuva 3. Histogrammi yli 65-vuotiaiden prosentuaalisista osuuksista Suomen kunnissa.

Toinen teemakarttani kuvaa muunkielisten alueellista sijoittumista Helsingissä (Kuva 4). Päätin valita aineistoksi prosentuaaliset osuudet, sillä mielestäni ne kuvaavat alueen luonnetta absoluuttisia määriä paremmin. Ennen kartan laatimista analysoin aineiston jälleen histogrammissa (Kuva 5). Aineisto on epämääräisesti tai vinosti jakautunut, ja päätin valita aineiston luokittelutavaksi luonnolliset luokkavälit. Päätin myös käyttää ehdotetun viiden luokan sijasta kuutta luokkaa. Kuudella luokalla eri alueiden mosaiikkimainen kokonaisuus tuli mielestäni paremmin näkyville, eivätkä eri alueiden erot olleet niin dramaattisia. Päätin ottaa myös nollan saaneet arvot mukaan luokitteluun.

Kartalla on selvästi näkyvissä muunkielisen väestön prosenttiosuuksien erot itä- ja länsi-Helsingin välillä. Itä-Helsingissä  muunkielisiä on paikoin jopa lähelle 50%, kun taas länsi-Helsingissä prosenttiosuudet ovat yleisimmin 2-10 prosentin välillä. Pohjois-Helsingissä on myös paikoin alueita, joilla muunkielisten osuus on suurempi. Luokittelussa ylin luokkaväli on todella suuri (18,7-50%), ja tämä osittain saattaa antaa väärää kuvaa joistain alueista.

Kurssikerralla opimme vasta perusteet MapInfon käytössä, ja karttoja tehdessäni huomasinkin minulle heräävän monia kysymyksiä. Esimerkiksi muunkielisten alueellista sijoittumista kuvaavassa teemakartassa jotkut alueiden nimet ovat näkyvissä ja jotkut eivät, ja tämän opimme toivottavasti säätämään seuraaviin karttoihin. Minulle jäi myös epäselväksi, olisinko pystynyt kyseisessä teemakartassa asettamaan vain maa-alueet näkyviin. Nyt teemakartan alueella rantaviivaa ei pysty näkemään, ja tämä haittaa kartan luettavuutta ja selkeyttä.

Kuva 4. Muunkielisten prosentuaaliset osuudet Helsingissä alueittain. Luonnolliset luokkavälit.

 

 

Kuva 5. Histogrammi muunkielisten prosentuaalisista osuuksista Helsingissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET

Koivisto, S. (2017). Mapinfon alkeet.

<https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/2017/01/23/mapinfon-alkeet/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *