Amatöörien kuvat: vertaileva tutkimus muuttuvasta journalismista

Tutkimushanke selvittää yhden tärkeän osallistuvan journalismin ilmiön, kansalaiskuvan, merkitystä journalistiselle kulttuurille. Vertaileva, kansainvälinen tutkimushankkeemme tarkastelee kansalaisten tuottamia kuvia suomalaisissa, ruotsalaisissa ja isobritannialaisissa uutisorganisaatioissa toimittajien, uutistekstien ja yleisöjen näkökulmasta.

Kansalaiskuvien lisääntynyt käyttö uutismedioissa kertoo yhtäältä kansalaisten “paikan päällä” ottamien kuvien uutisarvosta ja toisaalta niiden oletusta lisäarvosta yleisölle. Samalla niiden käyttö kuitenkin nostaa tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi kansalaiskuvien merkityksestä journalismin uskottavuudelle ja eettisille periaatteille. Tämän tutkimuksen keskeinen anti on tuottaa tietoa yleisistä kansalaisten kuviin liittyvistä tendensseistä suomalaisissa, ruotsalaisissa ja isobritannialaisissa uutismedioissa ja toisaalta mahdollisista eroista eri uutismedioiden välillä sekä verkkojulkaisuiden ja perinteisten uutiskanavien välillä.

Hanke käyttää haastatteluja, uutistekstien analyysia ja ryhmähaastatteluja vastatakseen seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  1. Miten toimittajat Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa suhtautuvat kansalaisten tuottamiin kuviin? Millaisia strategioita uutisorganisaatioissa käytetään tämän materiaalin keräämiseen, tulkitsemiseen ja tarkistamiseen?
  2. Miten kansalaiskuvia integroidaan kriiseistä kertoviin uutisraportteihin ja miten niiden journalistinen merkitys esitetään? Millaisia hyötyjä ja haittoja tällaisella materiaalilla nähdään olevan?
  3. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kansalaiskuvien käytössä on suomalaisissa, ruotsalaisissa ja isobritannialaisissa uutismedioissa? Millaisia käytäntöjä on muodostettu takaamaan journalistinen laatu? Miten käytännöt eroavat erilaisten media-alustojen välillä (lehdistö, televisio, verkko)?
  4. Miten yleisöt arvottavat ja tulkitsevat kansalaisten tuottamia kuvia perinteisten medioiden tuottamissa uutisissa, ja erityisesti kriisiuutisissa?

Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Hankkeen vastaava tutkija Helsingin yliopistossa on yliopistonlehtori, dosentti Mervi Pantti ja tutkijoina ovat Laura Ahva ja Nanna Särkkä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tukholman ja Bournemouthin yliopistojen kanssa, joissa hankkeen vastaavina tutkijoina ovat apulaisprofessori Kari Andén-Papadopoulos ja professori Stuart Allan.

Yhteyshenkilö CRC:ssä:
Mervi Pantti
mervi.pantti@helsinki.fi
+358-9-19124780