Projektin kuvaus
Kriisit ja viestintä – vertaileva tutkimus kriiseistä
Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa kriisinä on totuttu pitämään tilannetta, jolloin jotakin epätoivottua on jo tapahtunut, mutta jossa on vielä suurempien menetysten vaara. Kriisit ja viestintä -tutkimushankkeessa kriisiksi on ymmärretty tilanne, jossa jotkin yhteiskunnassa yleisesti tärkeinä pidetyt arvot ja päämäärät nähdään olevan uhattuina, ja päätöksiä leimaa paine tehdä nopeita ratkaisuja ihmishenkien pelastamiseksi.
Kriisiä luonnehtii aina ennen kaikkea epävarmuus tulevasta kehityksestä. Olemme siirtyneet kansallisvaltioiden ajasta globaaliin verkostoyhteiskuntaan (network society), jossa paikallinen tai kansallinen kriisi (esimerkiksi koulusurma) leviää verkon ja muun median ansiosta hetkessä globaaliksi mediatapahtumaksi. Tutkimme tällaisia kriisejä paitsi kriisijohtamisen, organisoitumisen ja niissä tarvittavan nopean tiedonkulun näkökulmista, myös mediatapahtumina ja yhteisöllisinä sururituaaleina, joita medioituneet kriisit aina ovat.
Kriisit ja viestintä -tutkimushanke on kahden vuoden mittainen tutkimus Suomen viimeaikojen suurimmista kriiseistä: tsunamista, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista ja Nokian vesikriisistä. Kysymme, mitä nämä erilaiset kriisit paljastavat yhteiskunnasta, ja sen organisaatiosta kuten mediasta, viranomaisesta ja tavallisesta kansalaisesta.
Tutkimusprojektin tapahtumia:
Kansainvälinen konferenssi Helsingissä 6. – 7.11.2009
Violence and Network Society Conference
School Shootings in the Contemporary Public Life
Yhteystiedot: konferenssisihteeri Minttu Tikka puh. 09 191 24759
Tiedote
Kansainväliset tutkijat koolla Helsingissä
Sosiaalinen väkivalta verkostoyhteiskunnassa
Helsingin yliopistolla järjestetään kansainvälinen konferenssi sosiaalisesta väkivallasta. Konferenssi on osa Kriisit ja viestintä -tutkimushanketta, jossa tutkitaan viimeaikojen suuria suomalaisia kriisejä: Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia, tsunamia ja Nokian vesikriisiä. ”Tutkimme tällaisia kriisejä niissä tarvittavan nopean kriisiviestinnän, kriisijohtamisen ja organisoitumisen näkökulmista. Tarkastelemme kriisejä myös mediatapahtumina ja yhteisinä sururituaaleina, joita medioituneet kriisit aina ovat”, sanoo tutkimushankkeesta vastaava yliopistonlehtori Salli Hakala.
Tutkimuksessa kysytään, mitä nämä erilaiset kriisit paljastavat yhteiskunnasta ja sen organisaatioista kuten mediasta ja viranomaisesta sekä ihmisestä kriisien keskellä.
Kriisi synnyttää aina epävarmuutta. Olemme siirtyneet kansallisvaltioiden ajasta globaaliin verkostoyhteiskuntaan (network society), jossa paikallinen tai kansallinen kriisi, kuten koulusurma, leviää verkon ja muun median välityksellä hetkessä globaaliksi mediatapahtumaksi. Koulusurmia tutkiessamme analysoimme erityisesti viestinnän yhteisöllistä ulottuvuutta. Tutkimme sitä, mitä väkivalta on verkostoyhteiskunnassa ja mistä se nousee. Millainen mediakatastrofi tapahtumista rakentuu eri medioissa? Mihin laajempaan sosiokulttuuriseen yhteyteen tällaiset mediakatastrofit liittyvät?
Violence and Network Society -konferenssi 6.-7.11.2009 on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansainvälinen ja monitieteinen konferenssi, joka kokoaa yhteen yhteiskunnallisen väkivallan tutkijoita ja väkivallan parissa työskenteleviä sosiologeja, mediatutkijoita, historioitsijoita, politiikan tutkijoita, filosofeja, kasvatustieteilijöitä, visuaalisen kulttuurin tutkijoita kuin kriminologejakin. Tutkijat pohtivat yhdessä väkivallan olemusta ja merkitystä verkostoyhteiskunnassa, sen historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia juuria ja kytköksiä. Konferenssin tulee puhujia ja osallistujia eri puolilta maailmaa, mm. Saksasta, Britanniasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Australiasta ja Pohjoismaista.
Konferenssin pääpuhujat ovat mediatutkimuksen huippunimiä Yhdysvalloista, kansainvälisen viestinnäntutkimuksen liiton (ICA) puheenjohtaja, professori Barbie Zelizer Annenbergin tutkimuskeskuksesta, Pennsylvanian yliopistosta sekä mediakasvatusfilosofian professori Douglas Kellner Kaliforniasta, Los Angelesin yliopistosta. Helsingin yliopistosta väitellyt ja nykyisin Global Media and Communications professorin oppituolia LSE-yliopistossa Lontoossa hoitava Terhi Rantanen kommentoi yhteiskunnallisen väkivallan teemaa uutisjournalismin näkökulmasta. Kriisijohtamisesta konferenssissa luennoi organisaatio- ja johtamistutkimuksen kärkinimi professori Stewart R. Clegg Australiasta, Sydneyn Teknologisen yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta. Professori Saku Mantere ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenilta kommentoi kriisijohtamista.
Salli Hakala sanoo, että koulusurmat ravisuttavat koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. ”Aina kun kriisissä on uhreja, kriisijohtaminen on useiden viranomaisten yhteistoimintaa”. Tutkimuksen mukaan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa viranomaisten yhteistoiminnassa ja kriisiviestinnässä oli suurta haparointia. ”Uhrin läsnäolo nostaa kriisijohtamisen aina symboliselle tasolle”, sanoo Hakala.
Johanna Sumiala on tutkinut projektissa koulusurmia mediakatastrofin näkökulmasta. Sumiala korostaa kuvien ja niiden kierrättämisen merkitystä mediakatastrofissa. ”Kuvien jatkuva kierto ja kierrätys sosiaalisesta mediasta valtavirtamediaan ja takaisin luonnehtii suomalaisia koulusurmia verkostoyhteiskunnan mediakatastrofeina”, kiteyttää Sumiala.
Hankkeen tutkimusaineisto sisältää painetun, sähköisen ja verkkomedian aineistoja sekä koulusurmiin liittyviä tutkimushaastatteluja ja dokumenttiaineistoja. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella toimivan Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n kautta. Tutkimushankkeesta vastaa yliopistonlehtori, VTM Salli Hakala. Muina tutkijoina hankkeessa ovat FT Johanna Sumiala, VTM Heidi Lavento, VTM/KTM Maarit Pedak ja VTM Minttu Tikka. Tutkimushanketta rahoittaa Helsingin Sanomain säätiö.
Lisätietoja:
Tutkimushankkeesta vastaava johtaja Salli Hakala: puh. 191 23770, 0500 438 091
s-posti: salli.hakala(at)helsinki.fi
Konferenssin puheenjohtaja Johanna Sumiala: puh. 191 24632, 040 777 4543
s-posti: johanna.sumiala(at)helsinki.fi
Konferenssisihteeri Minttu Tikka: puh. 191 24759,
s-posti: minttu.mt.tikka(at)helsinki.fi
https://blogs.helsinki.fi/crisisandcommunication/
******************
Media & viestintä -lehden julkistamistilaisuus
Kriisit ja verkostoyhteiskunta seminaari 15.5.2009
Media & viestintä 2/2009, teema: Kriisit ja verkostoyhteiskunta
Toimittajat: Salli Hakala (vastaava toimittaja), Johanna Sumiala, Heidi Lavento ja Minttu Tikka
Kriisit ja viestintä -hankkeen tutkijat toimittavat Media & viestintä -lehden (ent. Tiedotustutkimus -lehti) ensimmäisen numeron, joka keskittyy erilaisiin kriiseihin yhteiskunnassa.
Paikka: Helsingin yliopistomuseo Arppeanum
Snellmaninkatu 3, 00014 Helsingin yliopisto
Tiedote
Ensimmäinen Media & viestintä -lehti käsittelee kriisejä
Kriisit ja verkostoyhteiskunta -seminaari 15.5. klo 13-16 Helsingissä
Media & viestintä -lehden ensimmäinen varsinainen numero käsittelee viestintää ja kriisejä. Teemanumero julkistetaan 15. toukokuuta iltapäiväseminaarissa klo 13-16 Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin auditoriossa (Snellmaninkatu 3).
Seminaarin paneelissa keskustelevat kriisejä ja traumoja yhteiskunnallisena ilmiönä tutkineet Anu Kantola, Pentti Raittila, Johanna Sumiala ja Atte Oksanen. Paneelin keskeinen kysymys on: Mitä kollektiiviset traumat ja mediakriisit kertovat yhteiskunnasta? Puheenjohtajana toimii kriisinumeron toimittamisesta vastannut Salli Hakala.
Media & viestintä -lehden teemanumerossa (2/2009) käsitellään erilaisia kriisejä ja traumoja kansalaissodasta koulusurmiin. Joistakin kriiseistä on kasvanut kansallisia traumoja, joita käsitellään mediassa vielä 90 vuoden jälkeenkin. Tänä päivänä media on verkostoyhteiskunnan sydän myös kriisissä, sillä kriisi välittyy ja rakentuu mediassa ja median kautta tarjoten keskeisen areenan kriisin eri toimijoille – yksilöille ja yhteiskunnan edustajille. Teemanumerossa pureudutaan tähän ajankohtaiseen kriisien, traumojen ja median suhteeseen, ja sen ovat toimittaneet Salli Hakala, Johanna Sumiala, Heidi Lavento ja Minttu Tikka Helsingin yliopistosta.
Paneelikeskustelun lisäksi seminaarissa julkistetaan Media & viestintä -lehden uusi ulkoasu ja verkkosivu, sekä tiedotetaan uudistuneesta lehdestä. Päätoimittaja Heikki Heikkilä kertoo media- ja viestintätutkimuksen tämän hetken kiinnostavista avauksista.
Media & viestintä: kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti on Suomen ainoa koko mediakenttää tutkiva tieteellinen lehti. Lehti on perustettu vuonna 1978, ja se ilmestyi viime vuoteen asti nimellä Tiedotustutkimus. Uusi nimi – Media & viestintä – kuvaa entistä paremmin sitä, että media ei vain kerro asioista ja tapahtumista vaan myös tuottaa, uusintaa ja horjuttaa merkityksiä. Median merkitys yhteiskunnassa on valtava, ja siksi Media & viestintä -lehti haluaa olla mukana tuomassa entistä paremmin esille myös sitä laaja-alaista, suomenkielistä tieteellistä tutkimusta, jota media-aiheista tehdään. Media & viestintä ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Journalismikritiikin vuosikirja ilmestyy lehden ylimääräisenä numerona vuoden alussa.
Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 11.5. mennessä:
maarit.pedak@helsinki.fi.
Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät Media & viestintä -lehti sekä Kriisit ja viestintä -tutkimushanke
Lisätietoja
– teemanumeron sisällöstä: Salli Hakala, salli.hakala@helsinki.fi, 09 191 23770
– seminaarista: Minttu Tikka, minttu.mt.tikka@helsinki.fi, 09 191 24759
– Media & viestintä -lehdestä: Laura Ruusunoksa, laura.ruusunoksa@uta.fi, 03 3551 7842
– Media & viestintä -lehden tilaukset: Mikko Hautakangas, mikko.hautakangas@uta.fi
Journalismikritiikin vuosikirja (Media & viestintä 1/2009) julkaistiin huhtikuussa, ja se on ilmestynyt myös verkossa
http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7643-3.pdf. Journalismikritiikin vuosikirjan ja Media & viestinnän irtonumeroita voi tilata: Nordicom, puh. (03) 3551 7045 ja (03) 3551 4164, nordicom@uta.fi.
**********************
Muut seminaari- ja konferenssiosallistumiset
katso Kriisit ja viestintä -projektin julkaisut