Ekskursiot

Työelämävierailu Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistolle
| Desistanssin ja Stydin työelämäexcu THL:lle
| Desistanssin työelämäexcursio HEUNI:lle


Työelämävierailu Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistolle 30.1.

Desistanssi besökte Helsingfors byrå för samhällspåföljder på 30.1.2020.

Desistanssi organised a working life excursion to Helsinki Community Sanctions Office on 30 January 2020.

Desistanssi vieraili Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistolla 30.1.2020. Vierailulle osallistui seitsemän desistanssilaista. Meidän lisäksemme paikalla oli myös kuusi sosionomiopiskelijaa Diakista. Idea ekskursiolle tuli entiseltä puheenjohtajaltamme, opintojaan viimeistelevältä Inka Järvikankaalta. Toimistolla meidät otti vastaan rikosseuraamusesimies Laura Neilick.

Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto vastaa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta ja seuraamusselvitysten laatimisesta Helsingin kaupungin alueella sekä siviilistä vankilaan rangaistuistaan suorittamaan lähtevien rangaistusajan suunnittelusta ja sijoitusesityksistä koko Uudenmaan alueella. (lähde: rikosseuraamus.fi).

Vierailun aluksi meille esiteltiin Suomen seuraamusjärjestelmää. Seuraamusjärjestelmän tunteminen on kriminologille tärkeää. Rikollisuuden syiden lisäksi kriminologiahan tutkii myös reaktioita rikollisuuteen, josta kriminaalipolitiikka on vain yksi esimerkki. Seuraamusjärjestelmän esittelyn lomassa ja vierailulla muutenkin opimme paljon ammattijargonia: AEV (=aikuisten ehdollisen vankeuden valvonta), ERN (=nuorten ehdollisen vankeuden valvonta), valra (=valvontarangaistus), EAV (=ehdonalaisen vapauden valvonta), YKP (=yhdyskuntapalvelu)…

Keskeinen osa työtä on erilaisten ohjelmien toteuttaminen. Esimerkkejä ohjelmista, joilla pyritään mm. vaikuttamaan dynaamisiin riskitekijöihin (päihteiden käyttö, rikosmyönteiset asenteet, koulutus jne.), ovat Suuttumuksen hallinta, Viisi keskustelua muutoksesta, Uusi suunta ja Kalterit taakse. Suosittelen kaikkia tutustumaan kyseisiin ohjelmiin. Suurin osa tällaisista ohjelmista perustuu kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin. Tällaisten ohjelmien arviointitutkimus voisikin olla hyvä aihe maisterintutkielmalle. Monelle kriminologian opiskelijalle tuttu nimi Sasu Tyni on erityisesti perehtynyt erilaisten ohjelmien vaikuttavuuksien tutkimiseen, ja häntä haastatellaankin usein mediassa aiheen tiimoilta (ks. esim. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006318262.html).

Millaisia uramahdollisuuksia yhdyskuntaseuraamustoimistolla on? Pääseekö toimistolle töihin vain, jos opiskelee rikosseuraamusalan sosionomiksi? Vastaus tähän on ei! Työhön ei ole muita muodollisia pätevyysvaatimuksia kuin korkeakoulututkinto ja kielitaitovaatimuksena on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukainen osaaminen. Sosiaalialat painottuvat työntekijöiden taustoissa. Jos haluat harjoitteluun, ota yhteyttä apulaisjohtaja Anneli Karjalaiseen (@om.fi). Vierailulle osallistunut, toimistolla nyt harjoittelussa oleva sosionomiopiskelija neuvoi, että harjoittelupaikkaa kannattaa hakea ajoissa. Hän haki paikkaa jopa vuoden etuajassa. Harjoittelu on palkaton. Harjoittelun jälkeen on kuitenkin mahdollista päästä sijaistamaan myöhemmin. Esimerkiksi tällä hetkellä toimistolla on hieman pulaa sijaisista ja heillä on tiedossa muutamia virkavapauksia. Harjoittelu antaa hyvän pohjan, sillä silloin työhön opastetaan ja talon tavat tulevat muutenkin tutuiksi. Työelämävastaava vinkkaa, että kiinnostaviin työnantajiin kannattaa aina olla yhteydessä avoimilla hakemuksilla. Kiinnostus rikosseuraamusalaa kohtaan on välttämätöntä. Neilick painotti myös, että on tärkeää, että oma elämä on tasapainossa, mikäli ala kiinnostaa.

Lopuksi pääsimme myös haastelemaan Neilickiä tämän omasta työstä. Neilick on opintotaustaltaan sosionomi. Ennen vakivirkaa hänellä oli takanaan useita määräaikaisuuksia. Neilick pitää työstään, sillä se on monipuolista ja positiivisella tavalla haastavaa ja vaihtelevaa. Työ ei ole kyynistänyt Neilickiä, vaan hän näkee jokaisessa asiakkaassaan hyvää. Välillä hän kantaa asiakkaistaan huolta, mutta hyvät kollegat auttavat työssä jaksamisessa.

Tekstin on ennen julkaisua tarkastanut Laura Neilick.

Desistanssin ja Stydin työelämäexcu THL:lle 22.11.2019

Desistanssi och Stydi (ämnesföreningen för socialt arbete) organiserade en arbetslivsexcu till Institutet för hälsa och välfärd (THL) 22.11.2019.

Desistanssi and Stydi (student organisation for social work students) organised a work life excursion to the Finnish institute for health and welfare (THL) on 22.11.2019.

Desistanssi alkoi suunnitella yhteisexcua Stydin kanssa THL:lle jo toukokuun 2019 lopulla. Tärkeimmät syyt yhteisexcun järjestämiseen olivat verkostoitua suuremman ainejärjestön kanssa sekä samalla jakaa excun järjestämiseen liittyviä vastuita. Sovittiin, että Desistanssi kontaktoi THL:n kanssa ja sopii excun sisällöstä ja ajankohdasta ja Stydi hoitaa ilmoittautumislomakkeet ja mainonnan. Voisi ajatella, että excun järjestäminen on yhtä kuin parin sähköpostin lähettämistä ja Facebook-tapahtuman luomista, mutta excun järjestäminen on todella kovaa työtä! Laskeskelin juuri, että olen lähettänyt Stydin nykyiselle työelämävastaava Sanni Liukkoselle puolen vuoden aikana päälle 15 sähköpostiviestiä ja THL:n eri ihmisille päälle 16. Erilaisten neuvotteluiden lisäksi Facebook-tapahtuman, mainostekstien ja ilmoittautumislomakkeen luominen vievät yllättävän paljon aikaa. Mutta on tämä palkitsevaa työtä!

Perjantaina 22.11.2019 THL:lle mukaan lähti lisäkseni 7 opiskelijaa. Opiskelijoista suurin osa oli 1- ja 2. vuoden sosiaalitieteiden opiskelijoita.

THL:n puolella yhteyshenkilömme excun tiimoilta oli erikoistutkija Johanna Hietamäki. Hietamäki on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori sosiaalityöstä ja työskentelee THL:ssä valtion erityispalveluiden muissa palveluissa. Päätehtävänään hänellä on auttavan puhelimen Nollalinjan toiminnan järjestäminen sekä tutkimus Nollalinja-palvelusta ja lähisuhdeväkivallasta. Hietamäen ydinasiantuntemus on lähisuhdeväkivallan tutkimuksessa, lastensuojelututkimuksessa sekä arviointitutkimuksessa. Excun pääteemat kietoutuivatkin näiden teemojen ympärille ja yhdistivät hienosti sekä kriminologisia sekä sosiaalityön aiheita.

Excu kesti päälle kaksi tuntia. Ohjelma oli jaettu kuuteen eri osaan eri esittelijöiden mukaan. Ensimmäisenä Johanna Hietamäki esitteli meille THL:ää työpaikkana. Monelle opiskelijalle on saattanut syntyä THL:stä sellainen kuva, että se työllistäisi vain terveysalan koulutuksen saaneita tutkijoiksi. Todellisuudessa THL:ssä työskentelee useita eri alan ammattilaisia aina viestijöistä lääkäreihin. Henkilöstöstä 59 % on korkeakoulutettuja ja 20 %:lla on tutkijakoulutus. Tarjolla on paljon erilaisia asiantuntija- ja kehittämistehtäviä. THL:n tavoitteena on tuottaa hyvinvointia tukevia, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. THL vaikuttaa kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Seuraavassa osiossa THL:n henkilöstohallinnon Kaarina Ikonen kertoi enemmän THL:n tarjoamista työ- ja harjoittelupaikkamahdollisuuksista. THL:n henkilöstömäärä on kasvusuunnassa, vuonna 2019 on palkattu yli 85 uutta työntekijää julkisen haun kautta. Myös vakinaistettujen määrä on kasvussa. Ikonen ja Hietamäki korostivat excun aikana useasti, että erilaisiin tehtäviin voi sijoittua ilman hakumenettelyäkin. Molemmat kannustivat tutkimaan THL:n organisaatiokaavaa ja tutustumaan eri yksiköiden toimintaan. Mikäli jonkin yksikön toiminta tai tutkimushankkeet kiinnostavat, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä yksikön johtajaan ja tiedustella mahdollisista harjoittelupaikoista eri hankkeissa. Aktiivisuus ja rohkeus kannattavat – työnhaussa nopeat syövät hitaat! Vuosittain harjoittelijoita on 40-50. Yliopiston harjoittelutukea ei usein vaadita. Harjoittelijoita ei laiteta keittämään kahvia, vaan ihan oikeita hommia. THL:llä arvostetaan sitä, että opiskelijat ovat valmiita tekemään erilaisia töitä ja oppimaan. Harjoittelupaikkojen lisäksi THL tarjoaa opiskelijoille myös erilaisia tuntityömahdollisuuksia. Harjoittelijan palkka on päälle 1 600 €. Opintopisteiden määrällä ei kuulemma ole niin väliä, kunhan osaa hyvin markkinoida itseään ja osaamistaan. THL:n työ- ja harjoittelupaikat julkaistaan yliopiston Rekrynetissä (Aarresaari) sekä osoitteessa Valtiolle.fi. Moni excun aikana esiintyneistä kertoi tulleensa alun perin taloon määräaikaisena harjoittelijana, jonka työsuhdetta jatkettiin ja jatkettiin ja lopulta sitten siirryttiin mahdollisesti eri hankkeiden pariin. Talon sisällä eri tehtäviin siirtyminen on jouhevaa. Kun on kerran päässyt sisään, on helppo jatkaa. Toki töiden jatkuminen on usein hankerahoituksista riippuvaista.

(Kouluterveyskysely-grafiikkaa).

Kolmas puhuja oli erikoistutkija Riikka Ikonen. Ikonen vastaa ainakin monelle kriminologille tutusta kouluterveyskyselystä. Ikonen työskentelee Lapset, nuoret ja perheet -yksikössä. Ikonen kertoi yksikkönsä toiminnasta ja erityisesti kouluterveyskyselystä. Ikonen korosti, että THL:lle hakevalle eri tutkimusmenetelmien tunteminen on jopa tärkeämpää kuin itse substanssiosaaminen. Substanssiosaamista voi syventää työn ohessa, mutta menetelmät luovat perustan kaikelle tekemiselle. Ikonen kertoi myös tyypillisesti työpäivästään erikoistutkijana. Päivään mahtui niin kokouksia, keskustelutilaisuuksia, haastatteluita toimittajille, esitelmöintiä tutkimustuloksista, sähköpostien lukemista ja tiedonkeruun suunnittelua. Työssään Ikosta motivoi se, että työn kautta pääsee oikeasti vaikuttamaan päättäjiin ja työ huomioidaan myös mediassa ja tutkimustieto pääsee heti käyttöön. Keskustelimme lyhyesti myös siitä, mitä eroa erikoistutkijalla, tutkijalla ja suunnittelijalla on THL-kontekstissa. Erikoistutkijoilla on yleensä tohtorintutkinto. Erikoistutkijalta vaaditaan myös tiettyä visiota ja valmiutta ohjata ja vastata muiden töistä. Tutkijalla ja suunnittelijalla on kummallakin ylempi korkeakoulututkinto, mutta työtehtävissä ei välttämättä ole paljoakaan eroa. Erot tehtävissä määräytyvät usein työkokemuksen perusteella. Mikäli juuri sinua kiinnostaisi käyttää kouluterveyskyselyn aineisto-osia gradusi tai maisterintutkielmasi aineistona, tutustu tähän sivuun!

Neljäs puheenvuoro oli suunnitelija Noora Marjetalla. Marjeta työskentelee FinSote-tiimissä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä (HYVI). Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSoten avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain. Marjetan työnkuvaan kuuluu esimerkiksi tiedon visualisointia sekä asiakkuustyötä. Marjeta työskentelee myös Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) parissa, josta seuraava kierros toteutetaan vuonna 2020. Mikäli sinua kiinnostaisi hyödyntää FinSote- tai KOTT-aineistoa gradussasi, ole rohkeasti yhteydessä Marjetaan!

Viides puheenvuoro oli Hietamäen Nollalinja-esittely. Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinja auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan, naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, väkivaltaa kokeneiden läheisiä sekä ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus eli ns. Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa vuonna 2015. Nollalinja, ilmainen puhelinpalvelu, on yksi niistä matalan kynnyksen palveluista, joita sopimus edellyttää jäsenvaltioiltaan. Halukkaat saivat mukaansa Nollalinja-stressipalloja (kuvassa). Tämän lisäksi Hietamäki kertoi tyypillisestä työpäivästään, johon sisältyy mm. viestintään, markkinointiin ja verkkolomakkeen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, kokoustamista sekä blogin kirjoittamista. Hietamäen tuoreimman blogikirjoituksen taloudellisesta väkivallasta voit lukea täältä. THL kerää tilastoja Nollalinjan käytöstä. Anonyymia tietoa kerätään puheluiden määristä, ajankohdista ja kestoista. Lisäksi kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, käytetyistä palveluista ja millaista apua on annettu. Toiminnasta on tehty tänä vuonna tutkimusta. Mikäli sinua kiinnostaisi tehdä gradu Nollalinjasta, ota yhteyttä Johanna Hietamäkeen. Hietamäki myös mainosti puheenvuoronsa lopussa Helsingissä 24.-27.5.2020 järjestettävää konferenssia The 11th Nordic Conference on Child Abuse and Neglect. Konferenssin teemana on Hearing the Voice of Children and Young People. Mikäli olet kiinnostunut toimimaan konferenssissa vapaaehtoisena, ota yhteyttä Johanna Hietamäkeen. Mikäli jo valmistunut tai pian valmistumassa oleva gradusi käsittelee lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, voit osallistua konferenssin yhteydessä järjestettävään esseekilpailuun. Määräpäivä osallistumiselle on 31.1.2020.

Viimeinen puhuja oli kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä. Korpilahden asiantuntemus keskittyy terveyden edistämiseen sekä lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyyn. Korpilahti on myös aloittanut THL:llä korkeakouluharjoittelijana. Korpilahti on viime ajat ahkeroinut Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuusohjelman koordinoinnin parissa. Korpilahden uusimman blogikirjoituksen lapsen oikeuksista, turvallisuudesta ja väkivallan ehkäisystä pääset lukemaan täältä.

Kaiken kaikkiaan excu oli menestys, kiitos siitä erityisesti THL:n väelle, joista erityiskiitos emännällemme Johanna Hietämäelle, Stydin Sannille sekä kaikille osallistujille! Järjestäjän näkökulmasta ainoastaan jäi vähän harmittamaan, että niin moni osallistuja (9) peruutti osallistumisensa alle 24 h excusta. Onneksi osallistujia kuitenkin oli mukava määrä eikä suurempi osallistujakato nolostuttanut. Yllättäviä esteitä ja sairastumisia ei toki voi ikinä ennustaa!

Excun aikana saimme myös monta hyvää tietolähdevinkkiä:

THL Tilastot ja data

Terveytemme.fi (Väestön terveys eri taustamuuttujien mukaan)

Sotkanet.fi (Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista)

Julkari.net (Julkari on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto)

Verkkokoulutus ammattilaisille lähisuhdeväkivallasta ja siihen puuttumisesta , https://verkkokoulut.thl.fi/web/puutu-vakivaltaan

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän haastattelu Ylen aamu-tv:ssä

Desistanssin työelämäexcursio HEUNI:lle

Desistanssi ry järjesti maanantaina 8.4.2019 ensimmäisen työelämäekskursionsa. Ekskursion kohteena oli HEUNI eli Euroopan kriminaalipoliittinen instituutti. Mukaan exculle lähti yhdeksän kriminologiasta innostunutta osallistujaa, joukossa kriminologian pääaineopiskelijoiden (n=4) mukana oli myös sosiologian, sosiaalipsykologian sekä valtio-opin opiskelijoita.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) perustettiin Suomen valtion ja Yhdistyneiden kansakuntien välisellä sopimuksella vuonna 1981. HEUNI toimii itsenäisenä yksikkönä Oikeusministeriön yhteydessä.

EUNI tekee laaja-alaisesti yhteistyötä Suomessa viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Erityisesti ihmiskauppatoimijoiden kanssa HEUNI on aktiivisessa vuorovaikutuksessa tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, osallistumalla seminaareihin, esitelmöimällä ja kouluttamalla ihmiskaupasta ja olemalla ihmiskaupan vastaisen yhteistyöverkoston sekä järjestöverkoston jäsen.

HEUNI:lla on merkittävä rooli myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyössä ja korruption torjunnassa Suomessa ja HEUNI on edustettuna erilaisissa kansallisissa asiantuntijaverkostoissa.

(lähde: https://www.heuni.fi/en/index/institutes/suomalaisettoimijat.html).

HEUNI:lla meitä oli vastassa Senior Programme Officer Inka Lilja sekä tutkija Minna Viuhko. Viuhko oli entuudestaan tuttu muutamalle osallistujalle Kriminologian erityisala -kurssilta, jossa Viuhko oli ollut puhumassa ihmiskaupasta. Liljan ja Viuhkon ohella HEUNI:lla on töissä johtaja, muita tutkijoita, erikoissuunnittelijoita sekä viestintäammattilainen. Vuosittain HEUNI ottaa harjoitteluun 1-3 eri alojen opiskelijaa. Moni nykyinen työntekijä on aloittanut harjoittelijana, ja esimerkiksi nykyinen johtaja Natalia Ollus on aloittanut aikoinaan HEUNI:n tutkimusavustajana. Harjoittelijat tekevät monipuolisesi erilaisia työtehtäviä. Valitettavasti varsinaisia virkoja on harvoin auki, mutta määräaikaisiin hankkeisiin rekrytoidaan.

Lilja ja Viuhko esittelivät HEUNI:n vuoden 2019 hankkeita alla olevan kaavion avulla.

Pahoittelut pienestä kuvasta! Teemat ovat: YK, yritysvastuu, rikostilastot, korruptio, harmaan talouden torjunta, ihmiskauppa, sukupuolistunut väkivalta ja radikalisaatio.

Halukkaat saivat myös mukaansa uunituoreen HEUNI-raportin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta Suomessa. Julkaisun voi lukea ja ladata myös HEUNI:n nettisivuilta.

HEUNI:n työmahdollisuuksien lisäksi keskustelimme yleisesti työelämässä tarvittavista taidoista sekä kriminologin sijoittumisesta työelämään. Lilja korosti kansainvälisen työkokemuksen tärkeyttä ja kannustikin kartuttamaan kokemusta myös ulkomailla. Tutkijan työtä Lilja ja Viuhko kuvailivat ennen kaikkea monipuoliseksi. Perinteisen tutkimustyön lisäksi HEUNI:n tutkijat käyvät paljon myös kouluttamassa eri alojen ammattilaisia (esim. syyttäjät, terveydenhoitoala). Tutkijan työ pitää sisällään paljon vaikuttamistyötä, jonka tärkeyttä korostettiin. Osa työajasta kului myös erilaisten rahoitushakemusten laatimiseen. Keskustelimme lyhyesti myös työhyvinvoinnista.

Saimme excuherkkuja.

Graduaiheissa HEUNI:n henkilökuntaan saa olla rohkeasti yhteydessä. Keskustelimme myös verkostoitumisen tärkeydestä sekä mentorointimahdollisuuksista.

Desistanssi ry suosittelee tilaamaan HEUNI:n uutiskirjeen ja tutustumaan sivustoon http://heuni.education/.

Exculle osallistunut Desistanssin varapuheenjohtaja, opinto- ja ympäristövastaava Tiina Malin luonnehti HEUNI-vierailua näin:

”Oli mielenkiintoista kuulla HEUNI:n toiminnasta ja työstä siellä tarkemmin, aiemmin vain kuullut nimeä erinäisissä yhteyksissä. Vierailulla saatiin lisäksi aikaan keskustelua työelämästä laajemminkin kuin vain HEUNI:n näkökulmasta ja pohdittiin esim. kriminologin erityisyyttä työelämässä. Heunin tyypit myös antoivat vinkkejä urasuunnitteluun. Oli siis mielestäni kaikinpuolin onnistunut työelämävierailu, sai ainakin itseni pohtimaan tulevaisuutta ja antoi uusia näkökulmia.”

Excu oli kaiken kaikkiaan onnistunut, allekirjoittanut työelämävastaava kiittää kaikkia osallistujia! Osallistumislomakkeessa kysyttiin myös ideoita seuraavaa excua ajatellen. Seuraava excu järjestetään todennäköisesti syksyllä ja toiveissa on ollut vierailu ainakin KRP:lle sekä johonkin vankilaan. Puhetta on ollut myös RISE:stä sekä Kriminologisesta kirjastosta. Liity Desistanssin sähköpostilistalle ja jäseneksi, niin pysyt kartalla kaikista tapahtumista!

Muokattu 15.5.2019 klo 15:26: Ollus aloittanut tutkimusavustajana, ei harjoittelijana. Lisätty yksi uusi kuva ja kuvateksti.