Säännöt

Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry:n säännöt


Yhdistyksen nimi on ”Kriminologian opiskelijoiden yhdistys Desistanssi ry”. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennystä Desistanssi.


Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Helsingin yliopistossa kriminologiaa opiskelevien henkilöiden yhdyssiteenä, edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä valvoa heidän etujensa toteutumista yliopistossa. Yhdistys pyrkii myös osaltaan edistämään kriminologian tieteenalan näkyvyyttä yhteiskunnassa.


Päämääränsä toteuttamiseksi yhdistys järjestää tarkoitusperiään vastaavaa toimintaa, kuten keskustelutilaisuuksia, opintoneuvontaa, illanviettoja ja tutustumiskäyntejä. Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen tapahtuu pääasiassa yhdistyksen omalla sähköpostilistalla ja sosiaalisen median kanavissa. Yhdistyksen yhteistoiminnasta muiden yhdistysten kanssa ja sen liittymisestä niihin päättää yhdistyksen kokous.


Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus kantaa jäsenmaksuja sekä ottaa vastaan lahjoituksia.


Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan perustutkintoopiskelijat. Muuta kuin valtiotieteitä Helsingin yliopistossa opiskelevat perustutkinto-opiskelijat voivat hakea halutessaan yhdistyksen jäseniksi. Myös yliopiston henkilökunta ja jatko-opiskelijat voivat hakea jäsenyyttä. Hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Hallituksen tulee pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sääntömääräinen vuosikokous.


Yhdistyksen toimeenpanevana elimenä toimii ja yhdistystä edustaa hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja sihteeri sekä 0–5 muuta jäsentä.

Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan ja säännöissä mainittujen tarkoitusperien mukaisesti, huolehtia yhdistyksen varainhoidosta sekä valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokoukset ovat jäsenistölleen avoimia, ellei toisin päätetä. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme päivää ennen kokousta ilmoittamalla asiasta yhdistyksen sähköpostilistalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä on läsnä.


Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja tai taloudenhoitaja yksin tai muut hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.


Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään tammi-toukokuussa ja vaalikokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräisen kokouksen voi kutsua koolle hallitus, jos vähintään 1/10 jäsenistä sitä tietyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.


Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä. Kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle sääntöjen mukaan. Kokous on laillinen, jos kokouskutsu on julkaistu vähintään 5 päivää aikaisemmin yhdistyksen virallisella sähköpostilistalla.

10§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja
2. valitaan kokouksen sihteeri
3. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. valitaan kaksi ääntenlaskijaa
5. esitetään toimintakertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
7. käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma
8. vahvistetaan talousarvio ja määrätään jäsenmaksun suuruus
9. käsitellään muut esille tulevat asiat

11§
Yhdistyksen vaalikokouksessa valitaan hallituksen jäsenet sääntöjen 6§:n mukaisesti. Hallitus astuu toimeensa 1. tammikuuta. Vaalikokouksessa valitaan 1-2 toiminnantarkastajaa ja 1-2 varatoiminnantarkastajaa.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

12§
Sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa vain, jos siitä on kokouskutsussa mainittu. Päätös on tehtävä vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä.

13§
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samalla tavoin kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty. Yhdistyksen purkautuessa ratkaistaan sen viimeisessä kokouksessa, miten yhdistyksen varat on käytettävä
yhdistyksen tarkoitusperiä lähellä olevien toimintamuotojen kehittämiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.