Tavoite

Hankkeessa kehitetään opettajankouluttajan ammatillisen kehittymisen malli. Tätä varten on suoritettu haastattelututkimuksia, perustettu ammatillisen kehittymisen seminaari opettajankouluttajille ja tehty valtakunnallinen kysely sekä toteutettu valtakunnallinen kehitysseminaari. Lisäksi on verkostoiduttu kansainvälisen opettajankouluttajien ammatillisen kehittämisen verkoston kanssa.

Taustaa

Sekä haastattelupyyntöjen vastauksissa että seminaariin osallistumisessa vastaanotto oli ilahduttavan innostunutta. Opettajankouluttajien työ on sangen kiireistä eikä ylimääräisille osallistumisille ole juurikaan aikaa. Tulkitsimme tämän niin, että hankkeelle on todellista tarvetta.

Tutkimus

Tutkimuksessa on toteutettu viisi osuutta. Ensimmäinen koskee opettajankouluttajien huolia, uskomuksia ja arvoja. Tulosten mukaan huolet kohdentuvat uran alussa epävarmuuteen omasta asemasta ja työn jatkuvuudesta sekä noviisina olemiseen. Uran edistyessä esiin nousevat huoli työmäärän rasittavuudesta sekä opettamiseen liittyvät käytännön kysymykset. Opettajankouluttajat katsoivat opiskelijoiden koulutuksen tärkeimmäksi aspektiksi työssään ja opettajankouluttajan työ nähtiin ylipäätään tärkeänä tehtävänä.

Toinen osuus keskittyi nimenomaan ammatilliseen kehittymiseen. Tässä tutkimuksen ja tutkimuspainotteisuuden merkitys korostui. Tutkimuksen tekeminen nähtiin keskeisenä tekijänä ammatillisessa kehittymisessä, sekä oman tutkimuksen tuottamisena että tutkimuskirjallisuuteen perehtymisenä. Työnantajan järjestämää koulutusta erilaisten kurssien muodossa ei nähty keskeisenä seikkana, vaan enneminkin omaehtoista kurssittautumista vapaa-ajalla. Tuloksista ilmenee, että opettajankouluttajat kokevat paineita korkeatasoisen tutkimuksen tekemisessä sekä oman uransa edistämisessä.

Tutkimuksen kolmas osa koski opettajankouluttajien kokemuksia ja näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja siihen liittyvästä osaamisesta omassa työssään. Tässä ilmenivät tietoisuus ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja opiskelijoiden tarpeista. Opettajankouluttajat olivat pääosin tyytyväisiä omaan osaamiseensa tekniikan käytön suhteen, mutta aikapula ja välittömän teknisen tuen puute huolestuttivat.

Tutkimuksen neljättä osaa eli kyselyä valmisteltaessa havaittiin, että opettajankouluttajien ammatillista kehittymistä on tutkittu yllättävän vähän ja valmiita mittareita ei kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta juurikaan löytynyt. Osana tutkimuskokonaisuutta toteutimme valtakunnallisen kyselyn keväällä 2019. Kyselyyn vastasi 310 opettajankouluttajaa kaikista Suomen opettajankoulutusyksiköistä, heistä 118 oli harjoittelukoulun opettajia.

Vastaukset eivät sukupuolen suhteen juurikaan eronneet toisistaan, joten käytimme analyysiemme ryhmittelymuuttujana ainoastaan vastaajan toimipaikkaa. Tämän muuttujan luokittelimme kahteen luokkaan ’harjoittelukoulut’ ja ’opettajankoulutuslaitokset’.  Sekä harjoittelukoulujen että laitosten vastaajat olivat erittäin kiinnostuneita kehittymään ammatillisesti. Tyytyväisyydessä omaan ammatilliseen kehittymiseen kahden viimeisen vuoden aikana sekä mahdollisuuksiin ammatilliseen kehittymiseen oli tutkittavien ryhmien välillä kuitenkin tilastollisesti merkitsevä ero. Harjoittelukoulussa työskentelevät olivat opettajankoulutuslaitoksessa työskenteleviä tyytyväisempiä sekä omaan ammatilliseen kehittymiseensä että mahdollisuuksiinsa ammatilliseen kehittymiseen. Näiden tulosten lisäksi on todettava, että kokemus korreloi odotetulla tavalla ammatillista kehittymistä mittaavan muuttujan kanssa: vähemmän työkokemusta omaavat vastaaja olivat ammatillisesta kehittymisestä kokeneempia kiinnostuneempia.

Harjoittelukouluissa työskentelevien kiinnostus ammatilliseen kehittymiseen suuntauti etenkin opetusharjoittelun ohjaukseen, opetustaitoihin ja opettajankoulutuksen kehittämiseen. Laitoksilla vastaavat kohteet olivat opettajankoulutuksen kehittäminen, opiskelijoiden tieteellinen ohjaaminen, opetustaidot ja tutkimuksen tekoon liittyvät taidot, sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimus.

Harjoittelukouluilla ammatillisen kehittymisen toteutuminen nähtiin parhaiten tapahtuvan kollegoiden kanssa keskustelemalla ja heitä konsultoimalla, vapaaehtoisella kouluttautumisella, alan kirjallisuutta lukemalla ja vierailemalla toisissa opettajankoulutusyksiköissä. Laitoksilla asia nähtiin alan kirjallisuutta lukemalla, tekemällä tutkimusta muiden tutkijoiden kanssa, kollegoiden kanssa keskustelemalla ja heitä konsultoimalla sekä osallistumalla innovatiivisiin kasvatustieteellisiin projekteihin. Esteinä ammatilliselle kehittämiselle sekä harjoittelukouluissa että laitoksilla nähtiin ajan puute, työmäärän paljous ja työnkuvan pirstaleisuus.

Viidentenä osana toteutettiin haastattelututkimus tiedekunnan ja osaston johdolle koskien opettajankouluttajien mahdollisuuksista omaan ammatilliseen kehittymiseen. Tuloksena saatiin, että selvää kuvaa ammatillisen kehittämisen tilasta ei ollut eikä myöskään selvää määritelmää opettajankoulutuksen kontekstissa. Lähinnä sen nähtiin tapahtuvan oman tutkimustoiminnan ja tähän liittyen oman opetuksen kehittämisen kautta. Opettajankouluttajan ammatilliselle kehittämiselle ei löytynyt valmista struktuuria eikä näin muodoin myöskään tunnistettavaa traditiota. Tuloksissa ilmeni, että tiedekunnan ja osaston johto oli valmis panostamaan ammatilliseen kehittämiseen konkreettien ehdotusten ilmetessä.

Julkaisut

Maaranen, K., Kynäslahti, H., Byman, R., Sintonen, S. & Jyrhämä, R. (2018) ’Do you mean besides researching and studying?’ Finnish teacher educators’ views on their professional development. Professional development in education. Published online 10 Dec 2018

Maaranen, K., Kynäslahti, H., Byman, R., Jyrhämä, R. & Sintonen, S. (2019)Teacher education matters: Finnish educators’ concerns, beliefs, and values. European journal of teacher education. Published online 21 Jan 2019.

Byman, R., Jyrhämä, R., Stenberg, K., Sintonen, S., Maaranen, K. & Kynäslahti, H. (2020). Finnish Teacher Educators’ Preferences for Their Professional Development –  Quantitative Explorations. European Journal of Teacher Education. Submitted.

Kynäslahti, H., Sintonen, S., Byman, R., Jyrhämä, R., Maaranen, K. & Stenberg, K. (2020). Finnish teacher educators’ professional development and ICT: conceptions, experiences and perspectives. Technology, Pedagogy and Education. Submitted.

Maaranen, K., Stenberg, K., Kynäslahti, H., Sintonen, S., Jyrhämä, R., Byman, R. (2020). Faculty leaders’ understanding of professional development in teacher education. Journal of teacher education and educators. Submitted.

Kynäslahti, H., Sintonen, S., Byman, R., Jyrhämä, R., Maaranen, K. & Stenberg, K. (2020) Vertaisryhmä opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukena. Aikuiskasvatus. Submitted.

Byman, R., Jyrhämä, R., Stenberg, K., Sintonen, S., Maaranen, K. & Kynäslahti, H. (valmisteltavana). Finnish teacher educators’ psychological need satisfaction and well-being at work.

Seminaari- ja konferenssiesitykset:

Maaranen, K., Byman, R., Jyrhämä, R., Kynäslahti, H. & Sintonen, S. (2018) Opettajankouluttajien näkemyksiä ammatillisesta kehittymisestä. Kasvatustieteen päivät 15.-16.11.2018 Tampere.

Kynäslahti, H., Jyrhämä, R., Byman, R., Maaranen, K., Stenberg, K. & Sintonen, S. (2019) Opettajankouluttajien ammatillinen kehittyminen Suomessa. Kasvatustieteen päivät 21.-22.11.2019 Joensuu.

Maaranen, K., Byman, R., Jyrhämä, R., Sintonen, S., Stenberg, K. & Kynäslahti, H. (2020) Finnish teacher educators’ professional development – multiple perspectives to a complex phenomenon. AERA2020. Accepted as a paper session.

Henkilöt

Dosentti Heikki Kynäslahti (johtaja)

Dosentti Reijo Byman

Dosentti Riitta Jyrhämä

Dosentti Katriina Maaranen

Dosentti Sara Sintonen

KT Katariina Stenberg

 

Summary: Towards the model of teacher educators’ professional development

When constructing a model of teacher educators’ professional development, we have four main elements.

Teacher educator’s pedagogical development. This includes a teacher educator’s interests and willingness to personal professional development. Further, it deals with collaboration such as peer-coaching, for ex., in the form of observing each other’s teaching and informal discussions with colleagues. In a more formal mode, it may include academic peer-seminar as it was organized in our case. Different kinds of training courses, organized by the employer or those based the interests of a teacher educator (courses in liberal adult education) also belong in this element.

Personal professional development. Here we have psychological needs and wellbeing as well as a person’s concerns and beliefs concerning working as a teacher educator. What kind of experiences teacher educators hold of possibilities for professional development in the past and in the future, and what kind of willingness they possess for professional development, are also part of this element. As was obvious according our results, carrying out research is a salient part of professional development.

Leadership. An essential part of professional development in teacher education is how faculty leaders understand professional development, how well they know the actual situation in this field and how willing they are to support this development, for ex., in the forms of funding and organizational arrangements. The last element is mostly on responsibility of faculty leaders.

Structure and organizing. As it came obvious, in our case there was not any tradition or structure for systematic enhance of teacher educators’ professional development. When a teacher educator intents to develop him or herself as a professional, he or she should have knowledge how this is organized in the teacher education unit and what possibilities he or she, as a working teacher educator, has to participate in this kind of process.