Helsingin yliopisto
Artikkeli ”Digitaalisuus tuli filosofiaan” julkaistiin kesäkuussa 2020 ja sen on nyt luettavissa n&n sekä painetussa lehdessä että digitaalisesti lehden julkaisuportaalissa: https://netn.fi/node/7581
DigiPhil –työryhmämme ensimmäinen digitaalista filosofian opettamista käsittelevä artikkeli julkaistiin kesäkuussa 2020, filosofisessa niin&näin –aikakauslehdessä. Artikkelin kirjoittamista kiritti se, että maailma vinksahti alkuvuodesta 2020 aivan eri asentoon, eikä suinkaan vähiten opetuksen digitalisaation kannalta. Artikkelin kannalta vaarana oli, että se kertoisi pian aivan menneestä maailmasta – tai vaihtoehtoisesti digiähkyn vallassa kukaan ei jaksaisi enää laisinkaan kuulla koko aiheesta. Myös lehden toimituksessa tartuttiin aiheeseen ja yhteisponnistuksin saimme kuin saimmekin artikkelin valmiiksi kesäistä numeroa varten. Tästä kuuluu lämmin kiitos tarkkanäköisille refereille, joiden kommenttien ansiosta artikkelin sisältö parani huimasti, sekä toimituksen muokkauksille myöntämälle kullanarvoiselle lisäajalle. Siten saimme artikkelin julkaistua täsmälleen sopivaan aikaan. Toivomme, että kokemuksistamme on hyötyä nyt, kun yliopistot ovat kaikin puolin pakotettuja digitalisoimaan opetustaan.
Opettajat ympäri maailman ovat kevään 2020 aikana ideoineet etäopetusta hyvinkin luovasti ja varsin erilaisin teknologisin resurssein.[1] Suomessa siirtyminen digitaaliseen opettamiseen oli verrattain yksinkertaista, sillä teknologiset resurssit ja infrastruktuuri (kuten toimivat nettiyhteydet ja päätelaitteet) olivat jo olemassa, ja niihin oli kaikilla kohtuullisen tasapuolinen pääsy.[2] Mitä suurempi joukko opettajia joutuu (tai pääsee) turvautumaan digiopetukseen, nousee digitaalinen opettaminen ja sen kehittäminen myös uusille tasoille.
Digitaalisen opettamisen yleistyessä se väistämättä myös arkipäiväistyy. DigiPhil –työryhmämme näkökulmasta tämä on pääsääntöisesti hyvä asia. Mielestämme keväisen digitaalisen shokkiaallon laantuessa olisi kuitenkin tärkeä pohtia, minkälaiset kehityskulut ovat sellaisia, joiden yhteisesti toivomme tulevan osaksi opettamisen arkea. Opetuksen digitalisointi tarjoaa parhaimmillaan opettajille uusia välineitä, jotka auttavat tekemään opettamisesta monipuolisempaa ja vuorovaikutteisempaa.
Artikkelissa kuitenkin painotamme, että uutta opetusteknologiaa ei tule ottaa käyttöön teknologia edellä[3]. Keväällä 2020 harvalla toki oli muuta mahdollisuutta. Yliopisto-opettajien oli otettava haltuun Moodle ja zoom, riippumatta siitä, kokivatko he ne luonteviksi opetuskanaviksi tahi eivät, ja opetus oli suunniteltava näiden kanavien tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti[4]. Kevään kuluessa paljastuivat sitten esimerkiksi zoomin tietoturvaongelmat, joihin tämä yhdysvaltalainen yhtiö ainakin aluksi suhtautui hämmentävällä ylimielisyydellä[5]. Seuraava kysymys onkin, missä määrin ja minkälaisista intresseistä käsin nämä suuret teknologiayitykset tulevat jatkossa määrittämään opetuksen digitalisaatiota?[6]
Oppimiseen kohdistuvat taustaoletukset ja arvovalinnat vaikuttavat nimittäin väistämättä siihen, minkälaista teknologiaa digiopettamisen avuksi kehitetään. Kehitetty teknologia puolestaan ohjaa sitä, mikä on opetuksessa toivottua ja mahdollista. Esimerkiksi, jatkotutkimuksissamme esiin noussut keskeinen huolenaihe on, kuinka opiskelun digitaalinen arviointi ja seuranta (nk. oppimisanalytiikka) mahdollisesti kapeuttaa näkemyksiä oppimisesta ja arvioinnin kohteena olevasta toiminnasta. Mitä data meistä varsinaisesti mittaa, ja minkälaiseen ihmis- tai oppimiskäsitykseen tämä mittaaminen perustuu? Varteenotettava eettinen kysymys myös on, missä määrin opettajan on sallittua digitaalisesti valvoa opiskelijoiden toimintaa oppimisalustalla, tai säilyttää, tai tarkemmin analysoida tätä dataa? Kenelle tämän datan tulisi kuulua – opiskelijalle itselleen, opettajalle, vaiko sovelluksen kehittäneelle yritykselle? Nämä ovat kysymyksiä, joita olemme pohtineet laajemmin projektin edetessä, ja niihin palaamme tulevissa kirjoituksissa. Stay tuned.
[1] https://yle.fi/uutiset/3-11478627; https://en.unesco.org/fieldoffice/santiago/covid-19-education-alc/response
[2] https://yle.fi/uutiset/3-11448786
[3] Kuvaavia esimerkkejä koulujen ”digiloikasta”: https://yle.fi/uutiset/3-9491040
[4] Tarjoamme vinkkejä opetuksen digitalisaatioon kevään 2020 blogipäivityksissämme.
[5] https://yle.fi/uutiset/3-11307551
[6]Teknologiayritysten osakekurssit lähtivät yleisesti ottaen huimaan nousuun koronakriisin edetessä, mikä ei ainakaan tule vähentämään niiden vaikutusvaltaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000006607208.html