Liber2015 – kohti avointa tiedettä

Tutkimuskirjastojen vuosittainen konferenssi Liber2015, järjestettiin kesäkuussa 24.-26.6. Teemana oli avoin tiede, jota lähestyttiinkin monista eri näkökulmista: tukijoiden, kirjastojen, julkaisijoiden ja käyttäjien. Yhteistä kaikille oli, että avointa tiedettä haluttiin edistää, mm. keynotessa, Ison-Britannian hallituksen neuvonantaja piti yhtenä tärkeimpänä tutkijan ominaisuutena kykyä kommunikoida omasta tutkimuksestaan aina kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Lisäksi EU-tasolla on tehty selvitys avoimeen tieteeseen siirtymisen eri puolista (http://scienceintransition.eu/)

Tekijänoikeuksia, tekijänoikeuksia

Myös tekijänoikeuksia käsiteltiin monin tavoin. Haagin vetoomus , jonka myös Kansalliskirjasto on allekirjoittanut vetoaa EU-tasolla siihen, että tekijänoikeuksia uudistettaisiin, jotta tekstin- ja tiedonlouhinta sallittaisiin jo digitaalisina oleviin aineistoihin. Konferenssissa keskusteltiin siitä kuinka Euroopan tekstinlouhinta-ala voi jopa menettää mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja esim. ilmastonmuutoksen, lääketieteen tai humanististen alojen tutkimuksessa ja liiketoiminnassa, epäselvien ja vaihtelevien käytäntöjen takia. EU-tasolla myös tekijänoikeudet ovat juuri työn alla, yhdessä työpajassa kerrattiin kaikki kehityslinjat, joita tekijänoikeuksiin on tulossa, joten kiinnostavaa seurata kuinka asia kehittyy. EU:n digital agenda ja Julia Redan käynnistämät tekijänoikeussäännösten muutokset pitävät teeman varmasti vireillä vuoden lopunkin ajan.

Avointa tiedettä käytännössä

Mielenkiintoista oli myös nähdä avointa tiedettä käytännössä. Monet esittäjistä ja tutkijoista kertoivat että heidän koodinsa tai aineistonsa voi löytyä avoimesti verkosta, esimerkiksi rOpenGov , tai http://core.ac.uk/about, jota kautta voi löytää avoimesti julkaistuja akateemisen prosessin läpi menneitä artikkeleita ja annetaan mahdollisuus kaikille tutkimuksen tekoon. Joissakin esityksissä pohdittiin myös kirjaston ja kustantajien, julkaisijoiden roolia – perinteiset tehtävät koettiin entistä tärkeämmiksi, koska laadukas metadata ja aineistot mahdollistavat kaiken muun käytön. Lisäksi tärkeää on ottaa vastaan uusia menetelmiä ja työkaluja ja luoda käyttäjille kyvykkyyksiä parempaan tiedonhakuun ja hallintaan. Mm. eräässä esityksessä tuotiin selville se kuinka käyttäjät tietoa hakevatkaan.

Aineistojen laaja saatavuus koettiin tärkeäksi sekä tutkijoiden että kansalaisten näkökulmasta, se mahdollistaa avoimen tieteen läpinäkyvyyden. Jo tutkimusprosessista lähtien, aineistot, menetelmät ja loppuraportit ovat avoimia, joka mahdollistaa uusien tutkimusoivallusten teon ja yhteistyön eri tutkimusryhmien ja -tekijöiden välillä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *