Verkon hakukoneita käyttävät tiedonhakijat törmäävät nykyään lähes väistämättä Wikipedian erikielisiin versioihin. Vaikka Wikipedian luotettavuudesta varoitellaan, itsekin huomaan turvautuvani siihen yhä useammin. Mitä Wikipediasta ja sen luotettavuudesta pitäisi ajatella? Millaista asiantuntemusta Wikipedia oikein tarjoaa?
Wikipedia-workshop Hankenilla
Harmikseni en päässyt paikalle Hankenilla 11.4. pidettyyn Wikipedia-workshopiin. Tuoreessa Verkkari-lehdessä Eeva Peltonen kertoo kuitenkin seminaarin tapahtumista otsikolla “Wikipedia, informaatiolukutaitoa edistävä tietosanakirja?“. Peltosen mukaan osa seminaarin esityksistä saattaa myös olla myöhemmin ilmestymässä artikkeleiksi muokattuina Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Hyvä niin.
Peltonen pohtii omassa artikkelissaan myös Wikipedian luotettavuutta tietolähteenä, tosin lähinnä positiivisesta näkökulmasta: Wikipedian lukijat saavat hänen mukaansa hyvää informaatiolukutaidon opetusta joutuessaan arvioimaan itsenäisesti sen tarjoaman tiedon luotettavuutta. Toisaalta hän lainaa myös yliassistentti Jussi Silvosen esitystä, jossa kaivattiin nykymuotoisen Wikipedian rinnalle avoimeen lähdekoodiin perustuvia “aitoja tietosanakirjoja”, joissa kontrolloitaisiin tiukemmin sisällön laatua ja kirjoittajien asiantuntemusta.
Wikipedian alkuvaiheet: Nupedia
Asiantuntijoiden ja maallikoiden tuottaman sisällön välinen suhde on yksi keskeisistä kiistakysymyksistä Wikipedian historiassa. Wikipedian omat juuret ovat yllättävää kyllä nimenomaan vertaisarviointiin ja asiantunteviin kirjoittajiin perustuvassa projektissa, ja sen nykyinen populistinen toimintaidea syntyi oikeastaan puoliksi vahingossa.
Jimmy Walesin ja Larry Sangerin perustaman, vuosina 2000-2003 toimineen Nupedia-nimisen avoimen verkkoensyklopedian oli tarkoitus sisältää laadukkaita, asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Työ eteni kuitenkin tuskastuttavan hitaasti, sillä perimätiedon mukaan ensimmäisen vuoden aikana Nupedian aluksi hyvin mutkikkaan hyväksymisprosessin läpäisi vain 24 artikkelia.
Jo 1990-luvun puolivälissä kehitettyä wiki-tekniikkaa hyödyntävä Wikipedia syntyi alunperin Nupedian rinnalle mahdollistamaan artikkelien raakaversioiden luomisen yhteistyössä ennen kuin ne siirtyivät Nupedian virallisen vertaisarviointiprosessin käsittelyyn. Käytännössä tämä vähemmän byrokraattinen malli osoittautui nopeasti niin suosituksi, että Wikipedia alkoi elää omaa elämäänsä ja alkuperäinen Nupedia jäi kokonaan sen jalkoihin.
Anti-elitistinen Wikipedia?
Edellä esitetystä taustasta huolimatta Wikipedian suhde asiantuntijakirjoittajiin on ollut hyvin ongelmallinen. Nupedian ja Wikipedian alkuperäinen päätoimittaja Larry Sanger on kuvaillut palveluiden alkuvaiheita valottavissa muistelmissaan ristiriitoja, joita syntyi alkuperäisessä Nupedia-hankkeessa mukana olleiden asiantuntijoiden ja Wikipedian maallikkokirjoittajien välille.
Jotta Wikipediaan olisi saatu mukaan mahdollisimman paljon kirjoittajia, hankaliakin osallistujia suvaittiin mahdollisimman pitkälle ja häiriköintiin puututtiin voimallisesti vain ääritapauksissa. Monien mukana olleiden asiantuntijoiden kärsivällisyys ei lopulta kuitenkaan riittänyt jatkuvaan kiistelemiseen lukuisien hankalien persoonallisuuksien ja kiihkeästi omia uskomuksiaan puolustaneiden maallikoiden kanssa, ja niinpä he luopuivat Wikipedian avustamisesta.
Sanger onkin myöhemmin pitänyt Wikipedian käytännöissään omaksumaa anti-elitismiä suurimpana esteenä sen kehittymisessä oikeasti laadukkaaksi tietosanakirjaksi. Koska Wikipedia näyttää jääneen projektin alkuvaiheessa luotujen (osittain tilapäisiksi tarkoitettujen) toimintaperiaatteiden vangiksi, Sanger on ryhtynyt käynnistämään uutta wiki-ensyklopediaa Citizendiumia, jonka editointiprosessissa ja organisaatiossa on yritetty ottaa opiksi Wikipedian heikkouksista.
Wikipedia ja tekijyys
Wikipedian yhteydessä korostetaan usein sitä, että sen artikkelit ovat päivittäjien muodostaman laajan yhteisön tekemän kollektiivisen työn tulosta ja niiden laatu syntyy vähitellen päivitysten/päivittäjien suuren määrän ansiosta. Jossain määrin näin toki onkin, mutta asiaa on kuitenkin turha mystifioida tai romantisoida. Laadukkaiden artikkelien tuottamiseen tarvitaan Wikipediassakin asiantuntevia kirjoittajia, jotka ovat valmiita sitoutumaan niiden tekemiseen ja käyttämään niihin merkittäviä määriä aikaa ja vaivaa. Tämä asia selviää varsin nopeasti laadukkaiden Wikipedia-artikkelien muokkaushistoriaa selaillessa.
Wikipedian artikkelin keskeinen sisältö syntyy yleensä yhden (tai muutaman) kirjoittajan tekemänä työnä. Suurin osa muiden käyttäjien muokkauksista kohdistuu tyypillisesti kirjoitusvirheisiin ja yksittäisiin detaljeihin. Lisäksi suuri osa “korjauksista” saattaa olla virheellisiä tai muuten artikkelin kokonaisuuden kannalta epäedullisia. Laadukkaidenkin artikkelien taso saattaa pahimmillaan heikentyä asiantuntemattomien käyttäjien tekemien muokkausten myötä.
Wikipedian arvo
Toinen kysymys on sitten se, miten laadukasta verkkotietosanakirjan sisältämän tiedon pitäisi olla ja miten paljon tällä laadukkuudella on lopulta merkitystä palvelun suosion kannalta. Wikipedia on jo nykymuodossaan kiistaton menestystarina, sillä sen sisältämät tiedot ovat joka tapauksessa puutteistaan huolimatta kätevästi kaikkien verkossa liikkuvien tiedontarvitsijoiden tavoitettavissa ja hyödynnettävissä.
Roy Rosenzweig ja Dan Cohen ovatkin esittäneet, että Wikipedian kaltaiset avoimesti hyödynnettävät tietoresurssit voivat olla epätäydellisyydestään huolimatta arvokkaampia kuin vastaavat käyttöoikeuksiltaan rajatut palvelut, vaikka niiden sisältämä informaatio olisi sinällään merkittävästikin laadukkaampaa. Vaikka Wikipedia ei kenties sinällään kelpaa lähdeteokseksi opinnäytteeseen tai tieteelliseen tutkimukseen, se on kuitenkin käytännöllinen tiedonlähde moniin muihin tarkoituksiin.
Lähteitä:
Daniel J. Cohen: From Babel to Knowledge. Data Mining Large Digital Collections (D-Lib Magazine Volume 12, Number 3 (March 2006))
http://www.dlib.org/dlib/march06/cohen/03cohen.html
Nupedia (englanninkielisen Wikipedian artikkeli)
http://en.wikipedia.org/wiki/Nupedia
Eeva Peltonen: Wikipedia, informaatiolukutaitoa edistävä tietosanakirja? – Vaikutelmia Wikipedia-workshopista Hankenilla 11.4.2007. (Verkkari 4/2007).
http://www.helsinki.fi/kirjastot/verkkari/2007/04/wikipedia.html
Brock Read: Can Wikipedia Ever Make the Grade? (The Chronicle of Higher Education, October 27, 2006)
http://chronicle.com/temp/reprint.php?+id=z6xht2rj60kqmsl8tlq5ltqcshc5y93y
Roy Rosenzweig: Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past (The Journal of American History Volume 93, Number 1 (June, 2006))
http://chnm.gmu.edu/resources/essays/d/42
Larry Sanger: The Early History of Nupedia and Wikipedia: A Memoir (Slashdot, April 18, 2005)
http://features.slashdot.org/features/05/04/18/164213.shtml
Larry Sanger: The Early History of Nupedia and Wikipedia, Part II (Slashdot, April 19, 2005)
http://features.slashdot.org/features/05/04/19/1746205.shtml?tid=95
Larry Sanger: Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism (Kuro5hin, December 31, 2004)
http://www.kuro5hin.org/story/2004/12/30/142458/25
Jussi Silvonen: Wikipedia ja käyttäytymistieteet (Esitys Wikipedia-workshopissa 11.4.2007)
http://oacs.shh.fi/wikiworkshop_files/silvonen.pdf
Wikipedian käytännöllisyys arkisena tietolähteenä perustuu paljolti sen artikkeleiden hyviin hakukonesijoituksiin. Tietosanakirjan oma hakutoimintohan on melko huono ja harva luultavasti käyttää Wikiseek:iä vain Wikipedian vuoksi.
Itse käytän Wikipediaa arkisen tiedonhaun lisäksi uusien alojen ja tietolähteiden löytämiseen. Tässä tulee esille anti-elitismin edut: yliopistoväellä on usein käytössään suhteellisen kapea lähderepertuaari (etupäässä ne julkaisut joista he uskaltavat keskustella peer review -julkaisuissa), Wikipedia-yhteisöllä taas lähteiden kirjo voi olla paljon monipuolisempi.
Joitakin kirjoittajia ja aiheita en olisi varmaan koskaan löytänyt ilman Wikipediassa olevia linkkejä.
Tulevaisuuden liiketoimintamalli on vapaasti luettavissa oleva mutta Wikipediaa suljetummin tehty mainosrahoitteinen tietosanakirja. Tällainen voi nousta Wikipedian hännille, rinnalle tai peräti ohi, jos se onnistuu luomaan tehokkaammin asiantuntevuuden vaikutelmaa.
Tuollainen vaikutelma yhdistettynä sisällön ilmaiseen ja rekisteröimättömään selailuun tietää linkkejä. Linkit taas johtavat parempiin hakukonesijoituksiin, jollaiset ovat olleet tähän mennessä Wikipedian valtteja.
Wikipedian anti-elitismissä ja yleistajuisuudessa on varmasti hyvätkin puolensa. Yliopistoväen omilla kriteereillään kirjoittamat artikkelit eivät tosiaan aina aukea sellaisille lukijoille, jotka eivät tunne alaa ennestään.
Tämä käy hyvin ilmi kun kurkistaa esim. Scholarpediaan,
joka ei tosin pyrikään olemaan mikään yleinen kaikenkattava ensyklopedia.
Toisaalta minusta oli mielenkiintoista lukea Larry Sangerin näkemyksiä Wikipedian toimintakulttuurin ja organisaation muotoutumisesta. Hän korostaa mm. Usenetin keskusteluryhmissa kehittyneen anarkistisen keskustelukulttuurin vaikutusta Wikipediaan: itsellänikin on pitkä kokemus tästä ympäristöstä, ja täytyy vain toivoa, että Wikipedia onnistuu paremmin itsensä organisoimisessa.
Usenetin ryhmille on valitettavan tyypillistä, että trollit ja muut häiriköt onnistuvat vähitellen ajamaan asialliset ja asiantuntevat keskustelijat pois, jolloin koko ryhmä saattaa kuolla, tai ainakin jäljelle jäävät vain ne, joilla on kaikkein kovin ääni ja kaikkein vankimmat mielipiteet.
Artun mainitsema lähteiden monipuolisempi kirjo tarkoittaa käytännössä usein pelkästään asiallisista hakuteoksista luopumista ja diletanttien kirjoittamien verkkotekstien tilalle ottamista.
Näin ainakin historian alalla, jossa saisi jatkuvasti olla puhdistamassa wikipediaa kansallismielisestä suuren muinaisuuden kuvauksesta, fennomaniasta ja ruotsalaisvastaisuudesta.
Neutraali näkökulma (“NPOV”) vaatii ilmeisesti kaiken roskankin mukana pitämistä.
Itse kyllä tarkoitin lähteiden kirjolla sitä, että yliopistotutkijat ovat monesti pelkurimaisia (tai “järkeviä”) tutkimusaiheiden valinnassa ja sen vuoksi he tuntevat huonosti joitakin lähestymistapoja, sillä he haluavat että heidän juttunsa julkaistaan (mikä yleensä edellyttää että ne ovat osa akateemista keskustelua).
Historia on tosiaan primitiivisiä kansallistunteita nostattava alue, joten en yhtään ihmettele että sitä roskataan. Toisaalta kuuluu sivistykseen tietää hieman kaikenlaisten huuhaa-kantojenkin olemassaolosta. Tosin on tärkeää ilmaista selvästi myös näiden kantojen marginaalisuus ja ilmeiset puutteet.
Kun puhutaan historiaa filosofisemmista humanistisista aloista, lähteiden monipuolisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa. En olisi esimerkiksi luultavasti koskaan löytänyt Odd Nerdrumin ajatuksia ilman Wikipedian kitsch-artikkelia.
Joka aiheesta ei ole saavutettu selvästi päteviä mainstream-totuuksia, jotka voisi vain asiallisista hakuteoksista kopioida tietosanakirjaan. Silloin on tärkeää neutraalisti kuvata erilaisia näkemyksiä.
Huuhaa-näkemysten olemassaolosta on toki hyvä tietää, mutta wikipedian tutkimuskielto estää tuon huuhaan kumoamisen artikkeleissa — tai ainakin tekee sen hankalaksi. Keskustelusivut taas jäävät esimerkiksi esseitään laativilta lukiolaisilta ja yhä enenevässä määrin verkkolähteitä apunaan käyttäviltä yliopisto-opiskelijoilta lukematta.
Wikipedia vahvistaa — ainakin historian alalla — helposti ajattelutapoja, jonka mukaan kaikki informaatio on samanarvoista ja totuudenmukaisuuden asteeltaan yhtäläistä. Historiassa toki tulkinnan osuus on varsin merkittävä, mutta kaikki tulkinnat eivät silti ole yhtä relevantteja.
Wikipedia onkin muodostunut liian pitkälti verkonsisäisen informaation keruupisteeksi. Aivan liian harvat artikkelit perustuvat mihinkään erityiseen perehtyneisyyteen, siksi näkisin mieluusti artikkeleiden perustuvan edes normaaliin hakuteostietouteen. Painetussa muodossa olevaan tietoon perehtyminen vaan edellyttäisi wikipediaanilta matkaa kirjastoon…
Artikkeleiden korjaaminenkin muuttuu turhauttavaksi, kun wikipediassa käydään väittelyä esimerkiksi “Suomen” esihistoriallisten kuninkaiden historiallisuudesta tai esitetään meikäläisten noitavainojen taustalle “ruotsalaisen miehitysvallan” salaliittoa. Lähteenä näille toimivat usein Suomalaisuuden Liiton kaltaisten “tieteellisten” instituutioiden sivuille linkitetyt artikkelit.
Kun avaa wikipedian, vastuu siirtyy lukijalle. Valitettavasti keskivertolukijalla ei ole riittäviä kriittisiä välineitä lukemansa tiedon todenperäisyyden arviointiin.
Pingback: Herbert van de Sompel, Paint-yourself-into-corner Infrastructure « Sorvipenkki