New York Times -lehti uutisoi tänään (Jeff Leeds: “Plunge in CD Sales Shakes Up Big Labels“), että CD-levyjen myynti on pudonnut USA:ssa tänä vuonna jo 20%. Artikkelissa haastateltu konsultti uskoo, että joulu 2007 on CD-levyjen myynnin viimeinen huippusesonki ja sen jälkeen kaikki alkaa olla tämän formaatin osalta ohi.

Vaikka CD-levyllä saattaa tällaisista tuomiopäivän ennusteista huolimatta olla armonaikaa vielä joitakin vuosia, näyttää kuitenkin varmalta, että sille on vääjäämättä käymässä samalla tavoin kuin aiemmin mm. savikakuille, vinyylilevyille ja C-kaseteille. Itse kuulun vielä siihen sukupolveen, jolle musiikin ”oikea” tallennusformaatti oli analoginen vinyylilevy, eikä myöhemmin lanseerattuun CD-formaattiin koskaan kehittynyt aivan samanlaista suhdetta. Henkinen askel konkreettisista, käsin kosketeltavista tallenteista pelkkänä tiedostona levitettävään musiikkiin tuntuu kuitenkin yllättävän suurelta, vaikka kuinka yrittäisi uskotella itselleen, että tietokoneen kovalevylle ja CD-levylle on tallennettu täsmälleen samat bitit, eikä niissä siten pitäisi olla mitään eroa.

Nuorimmat sukupolvet eivät kuitenkaan enää yhdistä musiikkia samalla tavalla fyysisiin tallenteisiin, ja nuorisolle musiikin hankkiminen tiedostomuodossa kavereilta, vertaisverkoista tai verkkokaupoista onkin jo arkipäivää. Musiikin markkinointia ja jakelua vuosikymmenien ajan hallinneiden suurten levy-yhtiöiden kannalta on tosin kiusallista, ettei tiedostomuodossa ”laillisesti” kaupattavan musiikin myynti ole kasvanut läheskään samaa vauhtia CD-levyjen myynnin laskun kanssa. Kuten New York Timesin artikkeli toteaa, yhtiöt saavat syyttää tästä suurelta osin itseään. Ne lähtivät aivan liian myöhään mukaan verkkobisnekseen, ja niiden lanseeraamat mutkikkaat ja hankalat DRM-suojaukset ovat myös olleet omiaan karkottamaan asiakkaita.

Mitä tämä kaikki oikein merkitsee kirjastojen kannalta? Fyysisten tallennusvälineiden katoaminen on tietysti iso muutos myös musiikkikirjastoille. Intervalli-lehti on ollut hyvin ajan tasalla, ja parin kuukauden takainen numero (saatavilla pdf-muodossa) tarjoaa kiinnostavia pohdiskeluja tallennusformaattien muutoksen musiikkikirjastotoiminnalle aiheuttamia haasteista. Kansalliskirjaston ja sen ylläpitämän Kansallisen äänitearkiston näkökulmasta taas myös verkossa levitettävään musiikkiin ulottuva uusi vapaakappalelaki tuntuu aina vain kiireellisemmältä.

Mutta nyt taitaa olla aika siirtyä takaisin Ebay:n sivulle metsästämään aina yhtä kiehtovia alkuperäisiä 45 kierroksen vinyylisinglejä…