Muudan Damon Burke esittelee noin vuonna 1909 valmistettua gramofonilevyä, johon on liitetty lisenssisopimus. Yhden dollarin hinnalla ei suinkaan ostettu äänilevyä vaan lisenssi, joka oikeutti sen soittamiseen. Nykyrahassa lisenssi maksoi 22 dollaria, nimittäin yhdestä kappaleesta (Bach/Gounod: Ave Maria).

http://www.natch.net/stuff/78_license/

Lisenssi tietenkin raukesi – eli levy kului käyttökelvottomaksi – sitä nopeammin mitä enemmän lisensoitua musiikkia kuunneltiin. Varmuus- sen enempää kuin piraattikopioitakaan isoisoisä ei juuri voinut tehdä, ellei sattunut omistamaan levytysstudiota.

DRM-viikareiden parissa vuotta 1909 nähtävästi muistellaan haikeudella – silloin oli asiat vielä niin kuin pitikin!