Unesco ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

UNESCO on julkaissut mielenkiintoisen, vaikkakin suppeahkon selvityksen “Towards an Open Source Repository and Preservation System” avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja työkaluista, joita voidaan käyttää pitkäaikaissäilytykseen keskittyvän arkiston rakentamisessa. Taka-ajatuksena UNESCO:lla on luoda ohjeistus ja suositukset, jotta yksittäisten pienempien kulttuuri- ja muiden instituutioiden olisi helppoa ja kustannustehokasta säilyttää omia digitaalisia aineistojaan luotettavasti pitkällä aikavälillä. Lähtökohtana voi olla vaikka muutama tavallinen PC-mikro. Selvitys esittelee nipun avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja ratkaisuja ja punnitsee niiden toimivuutta.

Alustaksi digitaaliselle arkistolle esitellään tuttuun tapaan DSpacea ja Fedoraa. Näistä DSpace on tunnetusti valmiin ratkaisun ohjelmisto ja Fedora ydin tai ohjelmistokehys, jota voi laajentaa oman mielensä mukaisesti. Molempien järjestelmien hyödyillä on kääntöpuolensa: DSpacea ei voi juuri tehdä joustavammaksi ja Fedoraa taas on pakko mukauttaa ja rakentaa omien ohjelmoijien kanssa. (On yleensäkin syitä, miksi kumpikaan ei täytä joitakin olennaisia vaatimuksia vaikka ohjelmistoa voisikin mukauttaa huomattavastikin, esim. säilytettävän aineistosta ylläpidettävät historiatiedot ovat puutteellisia ”jopa” Fedorassa, mutta ei puututa siihen tässä sen enempää.)

Fedoran ja DSpacen ohella mainitaan ohimennen Greenstone. Greenstone oli yksi ensimmäisistä digitaalisen arkiston ohjelmistoista. Samoin kuin Fedoraa ja jossain määrin myös DSpacea, sitä käytetään paljon näyteikkunana erityisesti kirjastojen digitaalisiin kokoelmiin. Helmikuussa Greenstonesta ilmestyi uusi versio, joka on kirjoitettu kokonaan uudelleen.

Kummallista kyllä selvityksessä ei ole mainittu sanaakaan juuri FCLA:n julkaisemasta DAITSS:sta. Erotuksena muihin digitaalisen arkiston ohjelmistoihin, se on tarkoitettu asiakkaista eristetyksi arkistoksi (”dark archive”) eikä tarjoa siksi mitään käyttöliittymää aineiston selaamiseksi tai käyttämiseksi. DAITSS on toistaiseksi vielä lapsenkengissään.

On ilo huomata selvitykseen on sisällytetty myös ohjelmistoja liittyen aineistojen varmuuskopiointiin. Varmuuskopiointiin tehokkaalta vaikuttaa Amanda-ohjelmisto, joka tosin soveltunee paremmin työasemien sisältöjen varmuuskopiointiin kuin yksittäisen digitaalisen arkiston palvelimen sisällön varmuuskopiointiin.

Formaattityökaluista selvitys käsittelee Uuden-Seelannin kansalliskirjaston Metadata Extractor –työkalua sekä JHOVE:a ja DROID:ia. Lisäksi on syytä mainita eräs uusi ohjelmisto, josta puhutaan selvityksessä, on Australian kansalliskirjaston AONS, jolla voidaan seurata digitaalisessa arkistossa olevia tiedostoformaatteja ja hälyttää niiden mahdollisesta vanhentumisesta. (Tähän liittyen erityisen virkistävästä ja seurattavasta projektista kerrotaan artikkelissa http://www.dlib.org/dlib/may07/hitchcock/05hitchcock.html. Projektissa kehitetään hajautettujen digitaalisten arkistojen keskitettyä pitkäaikaissäilytyksen hallintaa.)

Selvityksen hajanaisuudesta huokuu kuva, että mitä erilaisimpia ohjelmia on tarjolla, mutta niistä on toistaiseksi vaikea saada toimivaa kokonaisuutta aikaiseksi. Tämä onkin aivan totta. Varsinkaan pienemmillä organisaatioilla on tuskin valmiutta kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmistosta sopivaa pakettia itselleen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *