Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?

Brewster Kahle on julkaissut verkossa “Libraries Going Open“-nimisen kirjasen, joka on hänen kokoamansa Open Content Alliancen toiminnan mainos ja samalla ohjelmajulistus. Aiemmin mm. Internet Archiven perustajana tunnettu Kahle on koonnut parin viime vuoden aikana kirjastojen ja muiden muistiorganisaatioiden yhteenliittymää, joka pyrkii digitoimaan omia kokoelmiaan ja julkaisemaan niitä avoimesti verkossa.

Vaikka Open Content Alliancen kilpailija Google Books on kaikessa kunnianhimoisuudessaan saanut osakseen huomattavasti enemmän julkisuutta (ja samalla myös kritiikkiä), myös OCA on edennyt varsin hyvää vauhtia, ja sen piiriin kuuluvissa hankkeissa on digitoitu jo noin 200 000 kirjaa. Googlesta poiketen OCA on keskittynyt pelkästään tekijänoikeudesta vapaaseen aineistoon, johon USA:n lainsäädännön mukaan kuuluu kaikki ennen vuotta 1923 painettu kirjallisuus. Julkaistut teokset ovat löydettävissä mm. Internet Archiven tarjoaman käyttöliittymän kautta.

Katie Hafner kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan (“Libraries Shun Deals to Place Books on Web“, New York Times, October 22, 2007) digitointihankkeiden välisistä asetelmista. Vaikka Googlen projekti on houkutellut mukaan runsaasti suuria ja arvovaltaisia kirjastoja, osa kirjastoista vierastaa Googlen digitoitujen aineistojen käytölle asettamia rajoituksia ja epäilee yhden kaupallisen yrityksen ehdoilla tehtävän digitoinnin järkevyyttä. OCA:n tarjoamalla avoimuuteen sitoutuneella ja idealistisemmalla vaihtoehdolla on siis houkutusta.

Toisaalta ei ehkä ole suuri yllätys, että OCA:n alkuperäisistä tukijoukoista löytyivät Googlen pahimmat kilpailijat eli Microsoft ja Yahoo!, joista tosin Microsoft on sittemmin lipsunut pois rivistä ryhdyttyään Googlen tavoin rajoittamaan digitoimiensa aineistojen haettavuutta. Näistä kytkennöistä huolimatta OCA:n projekti toimii selkeästi osallistujen omilla ehdoilla. Miinuspuolena Googlen hankkeeseen verrattuna on toki se, että OCA:n toimintaan osallistuvat kirjastot joutuvat hankkimaan digitoinnin rahoituksen itse, mutta toisaalta niiden oikeuksia digitoidun aineiston julkaisemiseen tai muuhun hyödyntämiseen ei rajoiteta.

Digitaalinen kirjasto palaa vielä näihin kulttuuriperinnön digitointiin liittyviin kysymyksiin tulevissa merkinnöissä!