Tietohuollon standardoinnissa avainasemassa ovat erilaiset tunnisteet kuten kirjojen, sarjojen, teosten, verkkoresurssien ja uusimpana kokoelmien, jonka kansainvälinen tunniste (ISCI) on juuri hyväksytty ISOn uudeksi työkohteeksi.

Tällä googlaamisen ja Facebookien aikakaudella tunnisteet ovat nousseet tapetille myös paljon maallisemmalla, ellei suorastaan populistisella tasolla – on nimittäin tajuttu, että nimikin on tunniste. Ja äkkiä tavallinenkin tallaaja alkaa miettiä nimiauktoriteettien ongelmaa. Amerikkalainen Wall Street Journal otsikoi alkuvuodesta “You’re a Nobody Unless Your Name Googles Well”.

Tekijän ainutkertaista kansainvälistä tunnistetta on yritetty luoda jo moneen kertaan ja monissa erilaisissa auktoriteettiprojekteissa: kauan sitten haudattu International Standard Authority Data Number, parhaillaan työn alla oleva International Standard Name Identifier, uudet World Cat Identities ja brittiläinen Names Project jne. Kaikissa näissä on törmätty milloin teknisiin ja milloin juridisiin ongelmiin, mutta asiaa on pidetty niin tärkeänä, että yhä vain jaksetaan yrittää. Ja nyt siis myös maallikot ovat ymmärtäneet sen tärkeyden.

Lorcan Dempsey totesikin omassa blogissaan, että internet on tehnyt meidät entistä tietoisemmiksi kaikenlaisista tunnisteista: vanhemmat miettivät tarkemmin nimeä lapselleen, ihmiset miettivät nimensä vaihtamisen seurauksia ja yhä useammat ihmiset miettivät tunnisteita ylipäätään.

Ja jos sinä tämän jälkeen aloit ensimmäistä kertaa pohtia tunnisteiden syvempää olemusta, kannattaa aloittaa lukemalla Douglas Campbellin Dublin Core 2007 –koferenssissa Singaporessa pitämä loistava perusesitys Identifying the identifiers