Hyvin menee, mutta paremminkin voisi

Olen tavaillut kielialueelle tyypillisen kevyeen tapaan nimettyä raporttia “Der Wettbewerb der Nationen – oder wie weit die österreichische Forschung von der Weltspitze entfernt ist : Eine Analyse der internationalen Wettbewerbsfähigkeit wissenschaftlicher Forschung Österreichs in den Natur- und Sozialwissenschaften” (PDF). Sen on julkaissut FWF (Fonds zur Förderung der wissenschaftlichen Forschung), eli Suomen akatemiaa vastaava laitos.

Raportissa on käytetty hyväksy ISI Web of Sciencesta kerättyä dataa ja verrattu eri maiden tutkijoiden sitaatioindeksejä suhteutettuna toisaalta maiden väkilukuun, toisaalta niiden bruttokansantuotteeseen. Raportti rajoittuu luonnollisesti luonnon- ja yhteiskuntatieteisiin, joiden osalta ISI:n kattavuus on hyvä.

Raportti on oikeastaan laadittu Itävallan itsearviointia varten, mutta joitakin tietoja Suomenkin sijoittumisesta siitä irtoaa. Sekä väkilukuun että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna neljän kärki on sama: suhteutetusti eniten viittauksia saavat tutkijat tulevat Sveitsistä, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.

Tieteenaloista Suomi on kärkiviisikossa (jommassa kummassa tai kummassakin vertailussa) maataloustieteissä, kliinisessä lääketieteessä, ympäristötieteessä ja ekologiassa, materiaalitieteessä, neuro- ja käyttätytymistieteissä sekä fysiikassa.

Henkitieteiden osalta raportti toteaa: “Kleinere Zitationsanalysen mit dem Arts- and Humanities Citation Index (AHCI) von ISI sowie mit SCOPUS vermuten, dass auch hier die skandinavischen Ländern, die Niederlande und Israel zu den Top-Nationen gezählt werden können, und dass auch hier der Abstand Österreichs zu den Top-Nationen nicht unerheblich ist.” Arvailtavaksi jää, onko Suomi laskettu Skandinavian maihin vaiko ei.

Kaiken kaikkiaan laskelmat ovat tietenkin ilahduttavia, mutta jälleen kerran näyttäisi olevan syytä katsoa, mitä Pohjanlahden takana tehdään vielä paremmin.