California Digital Library on avannut verkkosivun, jossa esitellään Kalifornian yliopiston massadigitointiprojekteja:

http://www.cdlib.org/inside/projects/massdig/

Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että digitointia tehdään yhteistyössä sekä Googlen, Microsoftin että Open Content Alliancen (ks. aiempi merkintä “Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?“) kanssa, eli sivu tarjoaa vertailukelpoista tietoa kaikkien keskeisten toimijoiden käytännöistä ja sopimusehdoista. Sivulla on julkaistu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja erillinen Frequently Asked Questions -osio, jossa kerrotaan yleistajuisesti hankkeiden tavoitteista ja listataan eri sopimuksiin sisältyviä käyttöehtoja.

Aineistojen digitointia tehdään Kaliforniassa siis yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa siten, että yhteistyökumppani huolehtii aineistojen digitoinnista, ja saa digitoimansa aineistot käyttöön omaan verkkopalveluunsa. Google huolehtii Google Book Searchin aineistojen digitoinnista, kun taas Internet Archive vastaa sekä Microsoftia että Open Content Alliancea varten tehdystä digitoinnista.

Kaikkien yhteistyökumppanien kanssa on sovittu siitä, että digitoitavat teokset ovat digitoinnin takia poissa käytöstä korkeintaan kaksi viikkoa, eli prosessit on suunniteltu hyvin nopeiksi. Googlen kanssa solmittu sopimus on kaikkein suurin ja kunnianhimoisin: tavoitteena on digitoida kuudessa vuodessa 2,5 miljoonaa kirjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopiston kirjastoista lähtee jokaisena arkipäivänä digitoitavaksi tuhansia niteitä.

Kirjasto saa digitointiprosessin päätteeksi takaisin sekä alkuperäiset kirjat (FAQ:issa korostetaan sitä, ettei niitä vahingoiteta) että niistä tehdyn digitaalisen version, jota se voi tarjota käyttöön omille asiakkailleen ja vaihtelevilla ehdoilla myös ulkopuolisille. Googlen aineistojen hyödyntämiselle asettamat rajoitukset ovat selkeästi tiukimmat, kun taas Open Content Alliance ei rajoita sitä millään tavoin.

Dokumenteista käy ilmi, ettei yliopistolla ole vielä kovin selkeää visiota siitä, miten se tarjoaa digitoinnin tuloksena syntyviä dokumentteja asiakkaidensa käyttöön. Aineistot tulevat joka tapauksessa saataville myös yhteistyökumppaneiden globaalien hakupalveluiden kautta, eikä ehkä ole aivan itsestäänselvää, millainen paikallisesti ylläpidetty palvelu tarjoaisi asiakkaiden kannalta parasta lisäarvoa. Googlen kanssa yhteistyötyötä tekevistä yliopistokirjastoista toistaiseksi ainoastaan Michigan on ryhtynyt tarjoamaan omasta kokoelmastaan digitoituja aineistoja asiakaskäyttöön kirjastojärjestelmänsä kautta (ks. kirjaston omat sivut), mutta on todennäköistä että useimmat muutkin seuraavat ennen pitkää perässä, kunhan digitoitujen aineistojen kuvailutietojen tuotantoon liittyvät ongelmat saadaan lopullisesti ratkaistua.