Mitä jäi mieleen: triangelipäivät, päivä 2

Triangelipäivien keskimmäisenä päivänä, varsinaisena triangelipäivänä,  pääesityksen piti Oren Beit-Arie, joka on Ex Libriksen strategiapäällikkö. Esityksen teemana oli “seuraavan sukupolven kirjastojärjestelmä”. Jälleen vain pikaisia vaikutelmia.

E pluribus unum, ex uno plures – yhtenäinen tausta, yhtenäinen edusta

Oren kuvaili ensin kirjastojärjestelmien kehitystä tähän asti: ensin kysymys oli fyysisten esineiden hallinnasta, sitten mukaan tulivat elektroniset aineistot, joiden määrä ja monimuotoisuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Elektronisten aineistojen hallinta perinteisellä kirjastosysteemillä ei ollut mielekästä sen sisäänrakennettujen rajoitteiden takia, joten on tultu tilanteeseen, jossa meillä on melkoinen liuta rinnakkaisia järjestelmiä, ja esim. elektronisen ja painetun aineiston hankinta kulkee aivan omia latujaan.

Tämä kaikki on näyttäytynyt hajaannuksena myös asiakkaan suuntaan, vaikkei niin tietenkään saisi olla. Eivät asiakasta kiinnosta kirjaston sisäisten prosessien järjestelyt. Nellin eli MetaLibin piti olla tähän vastaus, mutta se ilmeisesti ei mennyt vielä kyllin pitkälle. Kansallinen digitaalinen kirjasto etsii nyt sitten seuraavaa viisasten kiveä. Jos Ex Librikseltä kysytään, sen nimi on tietenkin Primo.

Ex Libriksen käsitys lähitulevaisuuden tarpeista on sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • Tehdään käyttäjien ehdoilla, eli sitä mitä asiakkaat haluavat. (Sivuajatus: haluavatko asiakkaat siten oikeita asioita? Kenties eivät, mutta siinä on kyse kirjastojen epäonnistumisesta, ei asiakkaiden. Kuten keskiviikkona kuultiin, ihmiset tekevät asioita jotka ovat hyödyllisiä JA helppoja. “Kärsi, kärsi, kirkkahamman kruunun saat” -ajattelu ei sovellu kirjastopalveluiden rakenteluun, ei ainakaan nyt kun kirjastoilla on todellista kilpailua.)
  • Enemmän vähemmällä: prosesseja on selkeytettävä ja yhdistettävä. Yhteistyöstä on otettava kaikki hyöty irti.
  • Tietojärjestelmien palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA)
  • Järjestelmäpalvelut (SaaS) – eli sen sijaan että hankitaan softatuote ja sille palvelin, asennus ja ylläpito, hankitaankin softapalvelu, jossa kaikesta taustatyöstä huolehtii järjestelmäntoimittaja – vrt. Doria.
  • Kuvailutietojen vapaa liikkuvuus ja hyödynnettävyys.

Kaiken kaikkiaan tästä syntyi seuraavanlainen Ex Libriksen visio:

Datapalvelut

Asiakkaan palvelut

Pitkäaikaissäilytys

ym.

Yhtenäinen taustajärjestelmä

Terminologiasta sen verran, että

  • Datapalvelut = Data Services
  • Yhtenäinen taustajärjestelmä = URM (Unified Resource Management)
  • Asiakkaan palvelut = URD(Unified Resource Discovery & Delivery)

URD2 tarkoittaa suunnilleen Primoa. URMia ei vielä olemassa, mutta siinä siis hoidettaisiin kaikenlainen resurssien tiskintakainen hallinta: hankinta ja lisensointi, asiakastietojen ja käyttöoikeuksien hallinta, lainaus jne. – siis katsomatta siihen, onko aineisto painettua vai digitaalista, omaa vai varastettua.

Tässä tapahtuu siis toisaalta yhtenäistymistä, mutta toisaalta syntyy tärkeä rajalinja “taustan” ja “edustan” välille – siis tiedon ja siihen perustuvan palvelun. Sama tieto voi kuulua moniin palveluihin, ja yksi palvelu voi käyttää monia tiedonlähteitä.

Datapalvelut – kaikkea ei tarvitse kopioida

Datapalvelut tarkoittavat metadatan saamista valmiina erilaisista lähteistä – ja metadatan asettamista muiden käyttöön. Eikä ainoastaan bibliografisia tietoja vaan myös auktoriteetteja, julkaisutietoja, kustantajien tietoja ja erilaisia asiakaslähtöisiä tietoja sekä bibliometrista dataa.

Data tarjoaakin suuria mahdollisuuksia yhteistyöhön; mikään ei erityisesti edellytä datan luomista tai säilyttämistä paikallisesti. Ja tähän suuntaanhan meikäläiset yhteisluettelohankkeetkin kampeavat.

Muutenkin visioissa korostuu erilainen kollaboraatio. Kannattaa huomata, että ajatus on moniaalla muualla paljon uudempi kuin meillä Suomessa, jossa yhteistyötä on tehty varsin paljon ja tuotteilta manguttu konsortio-ominaisuuksia.

Keskiviikkona olikin jo puhetta etähaun ongelmista. Ex Libris näkee mahdollisesti lisätä dramaattisesti haravoinnin ja indeksoinnin määrää – myös kokotekstin osalta. Tässäkään tietenkään kunkin kirjaston ei kannata itselleen ruveta Elsevieriä haravoimaan, vaan kyse olisi todellakin datapalvelusta.

Enemmän tietoa käyttäjistä

Varsin mielenkiintoinen ja kenties laajemman tutustumisen väärti oli maininta bX-projektista – “Federating and Mining Usage Logs from Linking Servers” (ks. posteri). Kyse on siis siitä, että linkityspalvelimet (kuten SFX) tuottavat runsaasti tietoa asiakkaiden tiedonhakukäyttäytymisestä. Tällaista dataa voidaan ensinnäkin käyttää hyväksi erilaisissa suosittelupalveluissa. Toiseksi siitä voisi saada bibliometrisiä välineitä, jotka täydentävät impact factoreita ja muita perinteisiä mittareita. Sikäli kuin käsitin oikein, tähän osallistumista on Suomellekin esitetty.

Mitä tapahtuu perjantaina?

Allekirjoittanut ei voinut jäädä enää perjantain Voyager-osuuteen, toivottavasti yhdessä jos toisessa blogissa kuulee siitä. Samoin kuin torstain iltajuhlista ja niiden jatkoista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *