Maailman verkkoarkistot

Kansalliskirjasto ei ole ainoa organisaatio, jonka uuvuttavana ja loppumattomana tehtävänä on mm. internetin sisällön kerääminen. Meitä on muitakin! Verkkoarkistoja on muodostettu ajan saatossa moniin muihin valtioihin sen väitteen turvin, että maa ei ole nykyaikainen sivistysvaltio ellei se kerää talteen ja vaali painetun kulttuurin ohella myös uutta, digitaalisessa muodossa olevaa kulttuuria (Unesco).

IIPC eli pienen joukkion tuntema International Internet Preservation Consortium on listannut sivuilleen maailman verkkoarkistot. Alan ihmisille lista on hyödyllinen, koska toistaiseksi tietoa ei ole ollut kootusti saatavilla. Aiemmin oli erikseen selvitettävä, millä kaikilla mailla verkkoarkisto on ja minkä organisaation vastuulle se kussakin maassa kuuluu.

Kansallisten verkkoarkistojen runsaus tuli itselleni yllätyksenä, listalla on 21 eri arkistoa. Luku on kuitenkin pieni, kun verrataan lukumäärää esimerkiksi siihen, kuinka monta oman maansa painettua kulttuuria vaalivaa kansalliskirjastoa maailmassa on (Wikipedia). Huomatkaa, että mm. Ruotsi ei ole edustettuna.

Sivu sisältää pelkän listan lisäksi, onneksi, hyödyllistä taustatietoa eri arkistoista, siis sellaista tietoa kuten milloin arkisto on perustettu, millä eri tavoin aineistoa voi selata ja hakea ja yleisesti myös millä tavoin aineistoa kerätään (esim. ainoastaan valikoidut sivustot, kaikki kansalliset sivustot). Tiedon taso saattaa vaihdella, mutta kuvausten perusteella on kohtuullisen helppo vertailla eri maiden keruu- ja aineiston tarjoamistapoja. Kovin yllättävää ei ollut esimerkiksi se, että englanninkieliset maat, Britannia, Yhdysvallat ja Australia ilmoittavat keräävänsä aineistoa valikoidusti ja teemoittain.  Toisaalta taas muut maat ilmoittavat lähes kaikki keräävänsä aineistoa kansallisesta verkkoalueesta.

Lista on tällä hetkellä hyvin kattava, mutta toivottavasti sitä pidetään ajantasalla. Lainsäädäntö tulee varmasti muuttumaan monissa maissa ja verkkoarkistoja perustetaan lisää. Ehkä Ruotsikin pääsee vielä mukaan!